Jan-Henrik Merihonka

Vaalikone 2015 Keski-Suomen vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Ehkä jotkut osaa ammattimaisesti hyödyntää sosiaaliturvaa ja sen porsaanreikiä, mutta varmasti suurimmalle osalle on melkoista paperinpyöritystä sosiaaliturvan, KELA ja TE-toimiston välillä, jotta saa jotain. Päätöksiä odotellessa kuitenkin pitäisi elää ja maksaa laskut. Ja kun rahaa tulee, niin sitten pitää itse seurata, ettei tulorajat ylity ja joudu palauttamaan etuuksia.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Pidemmät ilta- ja yöaukioloajat vain lisäisivät palkkakustannuksia, jotka pitäisi pitkässä juoksussa lisätä tuotteiden hintaan tai sitten tinkiä henkilökunnan palkoista. Kansakunnan kulutus ei nouse sillä, jos iltamyöhään tai yöllä pääsee kauppaan.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Automaattisesti tuleva raha saattaa passivoida siinä vaiheessa kun pitäisi rakentaa pohjaa tulevaisuudelle. Sitten kun on perhettä perustamassa, on paljon vaikeampi alkaa opiskelemaan ammattia itselleen. Mistä perustuloraha muuten raapaistaisiin? Jos joku koko kansakunnalle löytää perustulorahoitusta, niin yhtä lailla voi pitää nykyiset eri elämäntilanteisiin liittyvät tukijärjestelyt ja parantaa niitä.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Sellainen minimituntimäärä olisi toki hyvä, mikä kerryttäisi työssäoloehtoa. Projektiluontoisissa töissä pitäisin kuitenkin mahdollisena tehdä nollasopimus, jos työntekijä siihen itse suostuu, koska muuten työ ostetaan joltakin vuokratyöntekijäfirmalta. On työntekijän ja yrityksen kannalta paljon parempi, että heidän välillään on suora työsuhde - osaaminen ja hiljainen tieto kumuloituu. Itse olen muutaman vuoden ajan tyytyväisenä tehnyt erityisosaamiseni mukaista työtä tällaisella työsopimuksella ja vielä etänä. En usko, että siitä olisi tullut mitään, jos välissä olisi ollut joku vuokratyöfirma.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Ansiosidonnainen työttömyysturva on tärkeä keino oman talouden sopeuttamisessa muuttuneeseen tilanteeseen. Kestoaika ei ole liian pitkä, koska kasvukeskusten ulkopuolella työtä voi joutua hakemaan pitkän aikaa, eikä siltikään työllisty. Asuntomarkkinatkaan eivät enää toimi niin, että voisi vain myydä asunnon ja muuttaa työn perässä. Sitä on sitten työttömänä motissa asunnon kanssa. Kasvukeskuksissa asuvilla tilanne on parempi: ainakin asunnon myynti onnistuu helpommin ja työmahdollisuuksia on enemmän.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Euron vakavista valuvioista huolimatta yhteinen tilivaluutta on helpottanut Euroopan sisäistä rahaliikennettä ja korkotaso on ollut paljon alhaisempi kuin mitä se markka-aikana olisi ollut. Myös hinnat olisivat nousseet markka-aikanakin ja korkeampien korkojen myötä hintojen nousu olisi ollut kumuloituvaa. Valitettavaa eurossa on, että meillä ei enää ole omaa rahapolitiikkaa, mikä vaikuttaa teollisuuden kykyyn työllistää.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Taloussanomien 4.5.2013 artikkelin mukaan ruoan hinta oli noussut vuodesta 2008 lähtien jopa 13 prosenttia, toiseksi nopeiten EU:ssa. Euromaissa nousu oli ollut keskimäärin 7,7%. Ilman muutoksia arvonlisäveroon nousu olisi ollut peräti 16%. Eiköhän ruoan verotuksen korotusvarat ole jo täysin ulosmitattu?

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Niin kauan kuin talouteen ei uutta rahaa, on pakko sopeuttaa taloutta. Velkavetoinen elvytys vain siirtää asioita tuonnemmaksi ja samalla kasvattaa tulevien vuosien velanhoitokuluja.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Kristillisdemokraattien sitkeän vastustamisen ansiosta lapsilisien leikkaus jäi lopulta paljon pienemmäksi kuin mitä hallitus suunnitteli. Nyt olisi kansalla erinomainen mahdollisuus tukea oikeata perhepuoluetta äänestämällä kristillisdemokraatteja, jotta olisimme seuraavassa hallituksessa leikkausjarruna pitäen perheiden puolta. Haluan palauttaa lapsilisät ennalleen ja pitää ne verottomina.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Jotta nykyiset palvelut voitaisiin säilyttää, Suomeen pitää saada uutta teollisuustuotantoa sekä kitkeä harmaa talous. Teollisen toiminnan kerrannaisvaikutukset ovat hyvä verotulojen lähde.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Vaikka Euroopassa tapahtuvat asiat suorastaan työntävät maita NATOn syliin, olisin siltikin harkitsevainen asian suhteen. Meillä on todella pitkä raja Venäjän kanssa ja NATO-jäsenyys merkitsi valtavia jännitteitä Suomen rajalle. Eikä jäsenyys olisi mikään edullinen juttu Suomelle. Asiaa tulee seurata tarkasti.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Päivi Räsänen vaatii lisärahoitusta poliisille ja niin minäkin. Kansalaisten turvallisuuden tähden poliiseja pitää olla enemmän. Etenkin Pohjois-Suomessa välimatkat ovat liian pitkiä, että harvat poliisit ehtisivät apuun kun on tarve. Tosin ei tämä ole ainoastaan Suomen ongelma - sama vaiva on Alaskan poliisillakin.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Nykyisessä taloustilanteessa kantasuomalaisetkaan eivät työllisty, saati sitten muualla tullut suomea tai ruotsia taitamaton. Kun siinä tuskailee Suomen elinkustannusten ja työttömyyden kanssa, niin radikalisoitumisen riski kasvaa.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Uhka on myös Venäjän lainsäädäntö, jonka mukaan Venäjä suojelee myös maan ulkopuolella asuvien kansalaistensa oikeuksia. Tämän perusteella Venäjä katsoo voivansa puuttua toisen valtion asioihin, mikäli niin tahtoo.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Tässä on suuri riski Iso veli valvoo -järjestelmästä, mutta valtioon ja kansalaisiin kohdistuva uhka painaa paljon vaakakupissa.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Tämä ei ole perinteistä turvallisuuskoulutusta, eikä minusta Suomella ei ole kompetenssia tällaiseen koulutukseen. On muita maita, jotka ovat kokeneempia terroriryhmiä vastaan käytävässä taistelussa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Minusta kenelläkään ei ole oikeutta katkaista toisen ihmisen elämää tai avustaa siinä. Toisaalta nykyinen valtava lääkearsenaali venyttää ihmiselämän loppupäätä siinä määrin, että elämästä voi oikeasti tulla sietämätöntä. Tehokkailla kipulääkkeillä varustettu saattohoito on eettisesti parempi vaihtoehto. Jos joku haluaa hiipua nopeammin pois, niin ei kai kukaan voi pakottaa ottamaan hoitavia lääkkeitä. Avustettu kuolema on liian siisti ja helppo termi kuten myös eutanasia. Sana armomurha puolestaan kertoo paremmin, mistä siinä on kyse.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Pidetään raha pyörittämässä julkista järjestelmää ja kehitetään sitä. Miksi yksityisten pitäisi päästä noukkimaan rusinat pullasta?

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Monet perheet elävät taloudellisessa ahdingossa, joka vie voimavarat ja luo pohjaa perhetragedioille. Perheet tarvitsevat varhaisempaa kotihoidollista ja rahallista tukea jaksamiseen, jotta huostaanottojen tarve vähenisi ja lapsi saisi kasvaa tutussa ja turvatummassa ympäristössä. Näin hän saa paremmat eväät elämään aikuisena. Koska huostaanotoille pitää löytyä raha, niin yhtä lailla perheen varhaiseen auttamiseen pitää löytyä raha. Se on paremmin käytettyä rahaa kuin huostaanottomenot.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Tässä pitää mennä kuitenkin varallisuuden mukaan. Ei saa vähävaraista kurittaa suuremmilla hoitokustannuksilla.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Kuntien pitää pystyä paremmin päättämään kuinka terveyspalvelut hoidetaan asianmukaisesti ja kuinka varat kohdennetaan. Ei ole hyvä, että kunnan päätösvalta romahtaa, mutta maksajan rooli pysyy.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Tavoite on suorastaan elintärkeä kaikkien maapallon asukkaiden kannalta. Siihen vain tarvitaan suuret maat mukaan. Suomi on jo 1980-luvulta lähtien tehnyt paljon työtä ilmaston ja vesistön parantamisen osalta. Suurimpien maidenkin pitäisi nyt tehdä samoin. Vaikka Suomi ajaisi ilmastotalkoiden myötä Suomen teollisuuden ja talouden konkurssiin, pelkästään se ei ilmastoa pelastaisi. Ehkä jotkut olisivat ylpeinä esittelemässä saavutuksia muille maille, mutta millä täällä sitten elettäisiin?

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Kannatan luonnonmukaista ruokaa.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Tulisiko maailmasta sitten onnela? Tuskinpa, sillä ongelma-alueilta tulisi väkeä lisää ja lisää. Tärkeämpää olisi ratkaista ongelmat niillä alueilla, joilta ihmiset lähtevät pakoon. Kansainvälisen yhteisön tulee puuttua asiaan ja auttaa yhteiskuntaa nousemaan jaloilleen. Näin ihmiset voisivat elää kotiseuduillaan ja kehittää omaa yhteiskuntaansa.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Myydäänkö asumaton osa eniten maksavalle valtion velan lyhentämiseksi? Näin ei saa tehdä. Sen sijaan koko Suomea on kehitettävä ja valtion lopetettava toimintojen keskittäminen kasvukeskuksiin. Miksi vaivautua korjaamaan kouluja ja teitä, jos asukkaat hupenevat muualle? Elämän laatu on parempaa kasvukeskusten ulkopuolella - on luontoa, vähän liikenneruuhkia jos ollenkaan., puhtaampaa ilmaa ja vesistöjä. Miksi pakata ihmisiä kaupunkeihin?

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Optimaalinen lukumäärä on vielä tutkittava, mutta liian suuria opetusryhmiä ei enää saa muodostaa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Suomalainen teollisuustuotanto on laskenut niin paljon, että uutta ydinvoimalaa ei ole syytä rakentaa.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Tuloveroa tulisi alentaa suhteessa enemmän pientuloisten tuloluokissa. Tämä lisäisi ostovoimaa ja purkaisi lykättyjen hankintapäätösten jonoa.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Lapsella on lähtökohtainen oikeus isään ja äitiin.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Mietoja viinejä minun mielestäni voisi myydä ruokakaupassa, mutta vahvat oluet pitäisin Alkon listoilla.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Taitaa tulla uusi jääkausi ennen kuin tämä asia on Suomessa ratkaistu. Vaikka sisämaassa harvoin tarvitsee ruotsia, on sen osaaminen silti vähintäänkin yleissivistävää ja pohjoismaisuutta. Mikäli ruotsin sijaan valinta olisi maanaapureidemme kielet ruotsi, norja vai venäjä, niin voisi itse vaikuttaa asiaan sen mukaan, mikä kiinnostaa ja minkä kokee hyödyllisemmäksi. Mutta en usko, että esim. Ilomantsissa olisi suurta ruotsinkielen opiskelubuumia, joten turhaa siellä olisi pitää ruotsin opettajaa passissa siltä varalta, että joku sattuisi valitsemaan sen kielen. Tai tarviiko Korsnäsissä venäjän kieltä? Joten pitäisikö kakkoskielen opiskelu alueellistaa? Vaikeaa ja riitaa aiheuttavaa se kielirajojenkin määrittely olisi.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Akateemisia työttömiä on alettava Keski-Suomessa kouluttaa yrittäjäksi valtion rahoituksella.

Ehdokkaan kommentti

Koulutetaan ne, jotka oikeasti haluavat yrittäjiksi ja ymmärtävät, mitä yrittäjyys merkitsee muun muassa sosiaalietuuksien kannalta. Siltikään kaikista ei ole yrittäjäksi.

Yrittäjyys itsessään ei ole mikään auvoisa ratkaisu työttömyyteen - sillä vain siivotaan tilastoja, kun saadaan ihmiselle ennakkoverolaput kouraan. Mikäli työtön keksii hyvän yritysidean, niin silloin yrittäjyys on oiva vaihtoehto.

2. Lääkäripulan helpottamiseksi suomalaisen koulutuksen saanut lääkäri on velvoitettava työskentelemään tietty ajanjakso julkisessa terveydenhuollossa valmistumisensa jälkeen.

3. Toimet turpeen energiankäytön lopettamiseksi on käynnistettävä alkavalla hallituskaudella.

Ehdokkaan kommentti

En kannata turpeen käyttöä, koska sitä pitää kipata suuria määriä esim. voimalaitoksen polttouuniin ja sen kuljetus saa aikaan liikenteen päästöjä. Turvesoiden hyödyntä muuttaa paikallista ekosysteemiä. Lisäksi turvetta muodostuu melko hitaasti ollakseen uusiutuva luonnonvara.

4. Bioenergian puuntarve täytyy kartoittaa ja energiapuun hakkuita tarvittaessa rajoittaa metsien monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Suomella on vähän luonnonvaroja. Puun käyttöä pitää tehostaa.

5. Tienpidon määrärahat on Keski-Suomessa suunnattava seuraavalla vaalikaudella alemmalle tieverkolle biotalouden tukemiseksi.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Lupaukset pitää pyrkiä pitämään. Tämän ei kuitenkaan pidä estää parempia päätöksiä tulevaisuudessa. Vaalilupauksen taustalla ollut tilanne voi muuttua hyvinkin erilaiseksi yhteiskunnallisista, teknologisista tai maailmanpoliittisista syistä, jotka kaikki voivat vaikuttaa asiaan niin, että alkuperäinen päätös ei enää ole se parhaalta vaikuttava päätös. Silloin päätökset taustat on harkittava uudelleen. Tätä harkintamahdollisuutta ei silti saa käyttää helppona ulospääsynä lupauksesta.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä