Mikko Kärnä

Vaalikone 2015 Lapin vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on osaltaan passivoiva ja etenkin työn vastaanottaminen on usein tehty kannattamattomaksi. Kannatan perustulon käyttöönottoa siten, että tulevalla hallituskaudella selvitettäisiin usealla eri alueellisella kokeilulla sen soveltuvuus Suomeen.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Tulisi olla täysin kauppiaan oma asia, milloin haluaa pitää kauppaansa auki. Kauppiaan on toki tällöin huolehdittava velvoitteistaan ja esimerkiksi työntekijöiden turvallisuudesta. Yhteiskunnallisella sääntelyllä emme saavuta tässä kysymyksessä mitään.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Perustulon soveltuvuus Suomeen on selvitettävä tulevalla hallituskaudella usealla erilaisella alueellisella kokeilulla ja päätettävä järjestelmän käyttöönotosta tämän jälkeen. Perustulojärjestelmällä voidaan poistaa kannustinloukut, karsia byrokratiaa ja leikata siten myös viranomaisten määrää. Se tulee hyvin rakennettuna edullisemmaksi kansantaloudelle kuin nykyinen järjestelmä.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Työnantajan ja työntekijän välisen paikallisen sopimisen on oltava joustavaa. Työn tekemisen ja siten työllistämisen on oltava mahdollista myös ns. nollatuntisopimuksilla. Niistä luopuminen todennäköisesti heikentäisi työllisyyttä.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Jos leikkaukset ovat taloustilanteen vuoksi välttämättömiä, tämä on yksi helpoimmin toteutettavista.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Euro on tuonut Suomeen matalan korkotason, mutta vastaavasti heikentänyt Suomen kilpailukykyä. Ilman omaa valuuttaa olemme muiden toteuttaman valuuttapolitiikan armoilla ilman mahdollisuutta devalvoimiseen.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Veronkorotusten tie on kuljettu loppuun ja etenkään elintarvikkeiden verotusta ei voida kiristää.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Veronkorotusten tie on näkemykseni mukaan kuljettu pitkälti loppuun ja tasapainottaminen on tehtävä muita keinoja käyttäen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että peruspalveluihin tulisi puuttua, vaan esimerkiksi ohjaavien ja valvovien viranomaisten tehtäviä voidaan merkittävällä tavalla leikata karsimalla turhia normeja. Tämä karsiminen tulisi aloittaa ministeriöistä, joita yhdistelemällä voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä sekä luomalla valtiolle uusi aluehallintojärjetelmä, jossa osoitetaan enemmän valtaa alueille itselleen ja yhdistellään nykyisten maakuntaliittojen, ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen toimintoja saman katon alle.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapsilisiä on korotettava, mutta ei verotettava. Lapsilisillä tuetaan lapsiperheitä tulotasosta riippumatta. Verotuksen ns. lapsivähennys sen sijaan huomioi perheen tulot.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Suomella on varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sopeuttaminen voidaan toteuttaa muualta, kunhan sote-palvelut organisoidaan uudella tavalla.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Nato-option kirjoittaminen hallitusohjelmaan vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa, mutta varsinainen jäsenyys saattaisi myös heikentää sitä. Mielestäni tulevalla hallituskaudella tulee laatia objektiivinen selvitys Suomen puolustusratkaisusta pitkällä aikajänteellä sekä mahdollisen jäsenyyden hyödyistä ja haitoista poliittisine sekä taloudellisine hintalappuineen. Niin Nato-jäsenyyttä kannattavien kuin vastustavienkin tulisi nyt ensi tilassa löytää yhteinen sävel sen suhteen, että kansallista puolustuskykyämme on vahvistettava riippumatta siitä, millaiseksi tulevaisuus muodostuu. Ensisijaisesti olisi pyrittävä puolustusyhteistyön tiivistämiseen Ruotsin kanssa, kunhan tämä yhteistyö vain hyödyttää molempia osapuolia.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Suomen poliisien resurssit on ajettu alas erityisesti erityisen harvaan asutuilla ja syrjäisillä seuduilla. Lapin maakunta tarvitsee lisää resursseja valtion turvallisuuspalveluihin.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Maahanmuuttoa Suomeen voidaan rajoittaa kansallisten intressien mukaisesti sellaisista maista, joista maahantulijoiden voidaan olettaa aiheuttavan uhan kansalliselle turvallisuudelle.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Venäjän tilannetta ja sen suhtautumista Suomeen on seurattava aktiivisesti, mutta sen aiheuttaman uhan määrää ei tule liioitella, jos nyt ei vähätelläkään. Tilanteeseen on suhtauduttava rauhallisesti ja pyrittävä säilyttämään hyvät välit itänaapuriimme.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Verkkovalvonnassa on pidettävä huolta kansalaisten yksityisyydestä ja oikeuksista, mutta valtiolla on oltava keinot käytössään kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi. Rikollisuus ja terrorismi toimivat nykyään yhä enenevissä määrin verkossa ja myös vastatoimenpiteiden on kehityttävä samassa tahdissa.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Jos tällainen pyyntö esitetään Suomelle, voidaan sen toteuttamista harkita, mutta lähtökohtaisesti Suomen ei tule pyrkiä tällaiseen tilanteeseen.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Eutanasian ja arvokkaan kuoleman tulisi olla jokaisen parantumattomasti sairaan oikeus hänen niin halutessaan. Toimenpiteen tulee tapahtua lääkärin toimesta ja siihen osallistumisen tulee olla lääkärille vapaaehtoista.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Sote-palveluita on tulevaisuudessakin tuotettava julkisen ja yksityisen sektorin hyvällä yhteistyöllä siten, että ne tukevat toisiaan. Palveluita voidaan ulkoistaa yksityiselle sektorille tapauskohtaisesti, mutta vahvat julkiset sote-palvelut ovat hyvinvointiyhteiskuntamme perusta, mistä ei voida tinkiä.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, että esimerkiksi lastensuojelujärjestelmässämme on puutteita, jotka tulisi korjata. Varhaisen puuttumisen tulisi aina olla mahdollista, ja siksi ennen kaikkea tulisi panostaa ennaltaehkäisevään lapsiperhetyöhön.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Hyvätuloisten vastuuta omista tai lähiomaistensa hoitokustannuksista voidaan harkita lisättäväksi, jos tarve niin vaatii, mutta hyvätuloiset maksavat jo nykyäänkin enemmän palveluistaan. Ennemmin peräänkuulutan yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuullisuutta kuin taloudellisia velvoitteita.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Terveyspalvelut ovat luonnollisesti tärkeämpiä, mutta ne eivät ole, eivätkä voi olla, ristiriidassa kunnallisen itsehallinnon kanssa. Ongelma ja vastakkainasettelu näiden kahden välillä poistuu kokonaisuudessaan, mikäli olemme valmiita siirtymään sote-palveluissa keskustan esittämään kotikunta-maakuntamalliin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Suomen toimenpiteillä ei ilmastonmuutosta hillitä ja tässä taloudellisessa tilanteessa on tärkeintä pitää huolta teollisuutemme kilpailukyvystä.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Geenimuunnellun ruuan hyödyistä tai haitoista on olemassa keskenään ristiriitaista tutkimustietoa. On tärkeää, että asiaa tutkitaan edelleen, sillä ihmiskunnan ravinnontarpeen lisääntyessä geenimuuntelukin tulee todennäköisesti lisääntymään.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Tässä taloustilanteessa meidän on uskallettava olla terveellä tavalla itsekkäitä. Suomi huolehtii jo kansainvälisistä velvoitteistaan riittävällä tasolla.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Suomen pitäminen asuttuna on niin huoltovarmuuden kuin kansantaloudenkin kannalta järkevää ja tulevalla hallituskaudella on arktinen aluepolitiikka nostettava keskiöön hallitusohjelmassa. Naapurimaissamme Ruotsissa ja Norjassa aluepolitiikkaa on sovellettu menestyksekkäästi ja etenkin pohjoiset alueet nähdään siellä voimavarana. Se, mikä on arkipäivää näissä maissa nyt, on meillä vasta juhlapuheiden asteella. Pohjoisen tulevaisuuden toteuttaminen vaatii aktiivisia toimia. Aluepolitiikka ei enää saa olla kirosana, vaan sitä on toteutettava siten, että koko kansantaloutemme hyötyy.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Opetusryhmien koon rajoittaminen on ainoa tapa taata oppilaille riittävän hyvä ja yksilöllinen opetus sekä samalla opiskelurauha luokkiin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Suomen hallitus ei voi sulkea ovea mahdolliselta jäsenyydeltä, vaan meillä on oltava optio jäsenyyden hakemiseen. Mikäli jäsenyyttä päätetään hakea, on siitä ehdottomasti järjestettävä kansanäänestys.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Ydinvoiman lisärakentamisen sijaan Suomen tulisi panostaa bioenergiaan ja uuden tyyppisiin, paikallisiin vihreän energian hankkeisiin. Ydinvoiman lisärakentamiselle ainakaan vanhalla teknologialla ei ole tarvetta. Uudet ja turvalliset, toriumia polttoaineenaan käyttävät sulasuolareaktorit kun ovat jo oven takana.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Haastava kysymys, sillä äänestyspäätöksen tekemiseksi pitäisi hahmottaa kokonaistilanne. Koska Suomessa on EU:n korkein kokonaisveroaste, näen tuloveron alas painamisen välttämättömänä ostovoiman lisäämiseksi.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Suomen perustuslaki takaa meille kaikille yhdenvertaisuuden lain edessä. Pidän tärkeänä, että eri uskontokunnat voivat edelleen vapaasti päättää omista käytänteistään, mutta pariskuntia tulee kohdella lain edessä tasa-arvoisesti riippumatta heidän sukupuolestaan. Kansanedustajan uskonnollinen vakaumus tai aatemaailma ei saisi vaikuttaa liikaa päätöksiin, joita tehdään maallisissa asioissa.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Miedot viinit ja oluet ovat jo käytännössä ruokakaupoissa, koska Alkot sijaitsevat usein samoissa myymälätiloissa ja niihin pääsee samoilla ostoskärryillä. Maksupiste on vain eri. Erityisesti vahvojen oluiden tuominen ruokakauppoihin olisi hyväksi suomalaiselle panimoteollisuudelle. Toimenpide voisi myös hillitä Viron tuontia.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Ruotsin kielen opiskelu voidaan muuttaa vapaavalintaiseksi, mutta se on korvattava toisella opetusohjelmaan kuuluvalla kielellä, jonka oppilas voi vapaasti valita. Tämä kieli voi olla myös ruotsi. Toimenpide lisäisi kansallista kilpailukykyämme ja on hyvä muistaa, että valtioiden kaksikielisyys ei tarkoita kaikkien valtiossa asuvien yksilöiden kaksikielisyyttä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Kemihaaraan pitää rakentaa tulvansuojeluallas.

Ehdokkaan kommentti

Niin Kemijärvellä kuin Pelkosenniemelläkin vastustetaan altaan rakentamista ja paikallista mielipidettä tulee ensisijaisesti kunnioittaa. Muutoinkaan en näe vesivoiman lisärakentamista mielekkäänä etenkään, kun vanhatkin vääryydet ovat vielä korvaamatta, eikä vaelluskaloja ole palautettu valjastettuihin vesistöihin. Lohennousun turvaaminen Kemi-Ounasjoen vesistöalueelle olisi toimenpide, joka toisi elinvoimaa koko jokivarteen ja piristäisi alueen elinkeinoelämää merkittävästi.

2. Lapista pitää rakentaa rautatieyhteys jäämerelle Norjan kautta.

Ehdokkaan kommentti

Elinkeinoelämän tarpeet ratkaisevat, mistä rata lopulta rakennetaan, mutta Jäämeren rautatien saaminen Lappiin yhteistoiminnassa Norjan kanssa olisi arktista politiikkaa parhaimmillaan. On muistettava, että tämän mittaluokan infrastruktuurihanke tuo aina mukanaan positiivisia taloudellisia vaikutuksia, joita ei rakentamisvaiheessa täysin kyetä hahmottamaan. Rata olisi merkittävä niin teollisuuden kuin matkailunkin kannalta ja asiasta tulisikin viipymättä neuvotella valtionpäämiestasolla Suomen, Norjan ja Ruotsin valtioiden kesken.

3. Lappia on kehitetty liikaa matkailun ja luontaistalouden ehdoilla ja muut elinkeinot ovat jääneet liian vähälle huomiolle.

Ehdokkaan kommentti

Matkailun kasvupotentiaali on Lapissa nopeimmin realisoitavissa, mutta Lapissa on myös valtavasti hyödyntämättömiä mahdollisuuksia niin biotalouden, arktisen koulutus- ja testaustoiminnan, kaivostoiminnan kuin vaikkapa elokuva-alan osalta. Lappi menestyy vain monipuolisella elinkeinorakenteella. Uusien ja vanhojen alojen tulee kulkea rinta rinnan ja sopusoinnussa keskenään.

4. Alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva ILO-sopimus pitää ratifioida.

Ehdokkaan kommentti

Suomella ei tässä tilanteessa ole edellytyksiä ratifioida ILO169 -yleissopimusta. Erityisen ongelmallisia ovat sopimuksen artiklat 1 ja 14. Artiklassa 1 määritetään, keitä sopimus Suomessa koskettaa ja nykyisellään Suomen saamelaiskäräjillä ei ole legitimiteettiä edustaa näitä subjekteja. Käräjät valikoi jäsenensä poliittisin perustein ja tilannetta voisikin verrata siihen, että maan istuva hallitus päättäisi, kuka seuraavissa vaaleissa äänestää. Sopimuksen artiklan 14 mukaisesti sopimusvaltion taas on osoitettava alkuperäiskansalle omistus- ja hallintaoikeus sen perinteisesti käyttämiin maa- ja vesialueisiin. Sopimuksella on yritetty ratkaista Lapin maanomistusoloja oikeus- ja asutushistorian vastaisesti, eikä valtio ole edes saattanut loppuun isojakotoimitusta pohjoisen kunnissa. Sopimuksen ratifioinnin suhteen on vielä liikaa epäselviä asiakokonaisuuksia, jotka on selvitettävä ennen asiaan palaamista.

5. Kemi-Tornio-aluetta ei ole kohdeltu Rovaniemen seutuun verrattuna tasapuolisesti.

Ehdokkaan kommentti

Rovaniemi on itseoikeutetusti Lapin pääkaupunki, mutta maakuntaan tulisi elinvoimaa, jos kykenisimme hajauttamaan tiettyjä palveluita ja toimintoja – ei vain Kemi-Tornion ja Rovaniemen kesken – vaan kaikki seutukunnat huomioiden.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Kun jottain luppaa, se täytyy pittää.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä