Janne Seurujärvi

Vaalikone 2015 Lapin vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Työn tekemisen tulisi olla kaikissa olosuhteissa kannustavampaa kuin työttömänä olo ja työhön kannustavuus ei ole nyt täysin kohdallaan.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Tässä sääntelyn purkaminen olisi kyllä paikallaan. Yritykset saisivat markkinoiden mukaan päättää vapaammin aukioloistaan mm. sellaisina päivinä, jolloin kauppa käy vaikkapa ulkomaalaisten asiakkaiden ollessa lomailemassa.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Perustulo ansaitsee ensiksi kunnon kokeilun ja sen jälkeen on johtopäätösten aika.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Tässä on kyse sekä työntekijän asemasta että yrittäjän mahdollisuudesta sitoutua johonkin ennalta määrättyyn työaikaminimiin. Molemmat ovat tärkeitä asioita. Vaarana sääntelyssä on kuitenkin se, että pienten yritysten kynnys työllistämiseen kasvaa entisestään ja laista tulee työllistämisen este.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Joudumme taloudellisista syistä välttämättä tarkastelemaan kriittisesti myös työttömyysturvaa. Työelämään pääsyä tulee monin eri keinoin helpottaa eikä pelkästään työttömyysturvan muutos auta tässä asiassa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Eurossa on puolensa ja puolensa, mutta kyllähän yhteisvaluutassa oleminen on antanut pienen Suomen talouteen vakautta ja ennustettavuutta sekä kohtuullisen matalaa korkotasoa. Tämä on ollut sekä yritysten että asuntovelallisten etu.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruuan verotuksen kiristämiseen ei ole mitään mahdollisuutta. Jo nyt ruokaa verotetaan korkeasti.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Meillä on talouden tasapainottamisessa kaksi isoa vaihtoehtoa: verojen korotukset ja menojen leikkaukset. Näistä tässä taloustilanteessa ensisijaisia ovat menoleikkaukset.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Pitäisin lapsilisäjärjestelmän nykyisellään.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

En sanoisi missään nimessä, etteikö meillä olisi varaa nykyisen laajuisiin sote-palveluihin. Enemmänkin kyse on siitä, miten ne organisoidaan. Tavoite perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon yhdistämisestä on hyvä. Se pitää vain toteuttaa tehokkaasti ja siten, että hyvät lähipalvelut saadaan säilytettyä eri puolilla Suomea ihmisten asuinpaikasta riippumatta.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Suomen turvallisuuden tae on ollut viisas ulkopolitiikka ja uskottava itsenäinen puolustus. Uskon näihin kahteen myös tulevaisuudessa. Mikäli Nato-jäsenyyttä harkittaisiin, tulee siitä järjestää kansanäänestys.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Poliisi on yksi niistä arjen turvallisuudelle tärkeistä lähipalveluista, jotka tulee jatkossakin turvata kohtuullisen matkan päässä ihmisen asuinpaikasta riippumatta.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

En pitäisi terrorismia mitenkään isona uhkana Suomelle. Turhia pelkoja ei pidä lietsoa, vaikka maailmalla tapahtuvaa ääriliikehdintää onkin pidettävä silmällä.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

En koe Venäjän viimeaikaista toimintaa suoranaisena uhkana Suomelle, joskin se huolta herättääkin. Tavallista valppaampana pitää nyt kuitenkin olla.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Turvallisuusviranomaisilla pitää olla riittävät valtuudet työnsä tekemiseen, mutta ei meidän toki pidä täällä poliisivaltioksi muuttua.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Rajanveto näissä kysymyksissä on hyvin tarkka, mutta kenties koulutustehtävät voisivat soveltua myös Suomelle. Perinteinen rauhanturvaaminen sopii kuitenkin paremmin suomalaisille joukoille.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Vaikea kysymys. Pidän tätä hyvin henkilökohtaisena asiana ja, jos henkilöllä on oikein kovat kivut ja elinpäiviä on jäljellä vain vähän, niin oman tahdon selkeä ilmaiseminen asiassa voisi olla peruste avustettuun kuolemaan.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Julkisesti tuotettujen palveluiden tulee olla jatkossakin sosiaali- ja terveyspalveluiden ydintä, jota voidaan täydentää ja tukea yksityisillä palveluilla.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Lapsiperheissä pienikin apu vaikkapa kodin- tai lastenhoidossa voi olla joskus tarpeen ja saattaa olla ratkaiseva koko perheen hyvinvoinnille ja vanhempien jaksamiselle. Pelkästään hyvät yöunet äidille tai isälle voivat auttaa jaksamaan taas eteenpäin.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Vanhustenhoito on tärkeä verovaroin tuotettu lähipalvelu siinä missä muutkin. Mikäli vanhuksella ja tämän omaisilla on halua ja varaa, niin erilaisia ylimääräisiä palveluita voi toki hankkia arkielämän turvaksi.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Toki kansalaisten terveyspalvelut ovat aina ykkönen, mutta kysymys hakee turhaan vastakkainasettelua. Kunnat ovat olemassa asukkaidensa palvelujen tuottamiseksi ja ne myös takaavat riittävän tasoiset palvelut alueella. Joku muu etäämmällä oleva päättäjä voisi ajatella asiasta toisin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Nämä eivät ole vastakkaisia asioita ja teollisuuden ilmastopäästöjen vähentäminen on tärkeä tavoite osana ilmastonmuutoksen hillintää. Emme kuitenkaan saa sahata omaa oksaamme laatiessamme itsellemme liian tiukkoja päästövähennystavoitteita. Globaalissa kilpailussa meidän on pidettävä huolta myös teollisuuden kilpailukyvystä, jotta erilaiset uudistukset kyetään myös maksamaan.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Näinhän siitä sanotaan, mutta silti se vain jaksaa epäilyttää, että jotain ikäviä yllätyksiä geenimuuntelu vielä joskus meille aiheuttaa.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Suomen nykyinen tiukahko linja turvapaikanhakijoihin on ihan sopiva myös tulevaisuudessa.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Esimerkiksi Lapissa on valtavat mahdollisuudet kasvuun mm. matkailun, kaivostoiminnan ja metsäbioenergian hyödyntämisen kautta ja tämä maakunta tarjoaa valtavat mahdollisuudet koko Suomen elinvoimaisuudelle. Kummastakohan päästä tätä maata sitten pitäisi alkaa tyhjentämään?!

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Pienet luokkakoot takaavat paremman oppimisympäristön ja sitä kautta myös paremman oppimistuloksen. Opetusryhmien kokoa ja niiden kirjaamista lakiin tulee kuitenkin harkita tarkkaan.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Natoon voidaan mennä vain kansanäänestyksen kautta.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Kyseeseen voisi tulla vain Fortumin Loviisan laitosten uusiminen, jota voisi harkita. Tarvitsemme ydinvoimaa kohtuuhintaisen energian turvaamiseksi raskaalle teollisuudellemme. Tulevaisuudessa muut energiamuodot tulevat kuitenkin ajamaan ydinvoiman ohi parempina vaihtoehtoina.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Veroale kuulostaa toki äkkiseltään mukavalta, mutta en näe tässä taloudellisessa tilanteessa mitään mahdollisuutta merkittäville tuloveronalennuksille. Rahoitamme kansalaisten palvelut verovaroin ja jo nyt niiden tuottamiseen ja rahoittamiseen on paineita. Veronalennukset lisäisivät painetta lähipalveluiden leikkaamiseen.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Kyse on eduskunnassa ns. omantunnon asiasta ja minä olen perinteisen avioliittokäsityksen kannattaja, jossa avioliitto on miehen ja naisen välinen. En ole kuitenkaan tässäkään asiassa mikään fanaatikko vaan ymmärrän ja hyväksyn, että meitä ihmisiä on erilaisia.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Nykyinen linja on hyvä eikä muutoksiin ole tarvetta.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Kannatan vieraiden kielten opiskelua laajasti ja 35 miljoonan ihmisen skandinaavisella kielialueella myös ruotsin kieli on hyödyllinen kieli. Ylipäänsä kielten opiskelua pitää tukea enemmän ja useamman kielen opiskeluun on kannustettava.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Kemihaaraan pitää rakentaa tulvansuojeluallas.

Ehdokkaan kommentti

Mielestäni Kemihaaran tulvansuojeluallas olisi järkevä sekä energiapoliittisesti että tulevasuojelun kannalta. Altaan toteuttaminen tulee kuitenkin tehdä aivan eri tavoin kuin mitä entisajan altaat on tehty, jotta niiden haitat lähiympäristölle minimoidaan ja hyödyt mm. virkistyskäytölle voidaan toteuttaa.

2. Lapista pitää rakentaa rautatieyhteys jäämerelle Norjan kautta.

Ehdokkaan kommentti

Lappi ja koko Suomi tarvitsee rautatien Jäämerelle. Se olisi valtava tulevaisuusinvestointi vuosikymmeniksi eteenpäin, joka toisi mukanaan merkittävää taloudellista toimeliaisuutta koko maakuntaan ja synnyttäisi satoja uusia työpaikkoja eri puolille.

3. Lappia on kehitetty liikaa matkailun ja luontaistalouden ehdoilla ja muut elinkeinot ovat jääneet liian vähälle huomiolle.

Ehdokkaan kommentti

Lapissakin on panostettava niihin elinkeinoihin, jotka alueella luonnollisesti menestyvät, kasvavat ja kehittyvät. Matkailu, kaivostoiminta ja metsätalous sekä tulevaisuudessa metsäbioenergia ovat niitä toimialoja, jotka Lapissa kasvavat kaikkein nopeimmin. Samaan aikaan pitää kuitenkin huolehtia siitä, että nämä eivät vie toimintaedellytyksiä muilta elinkeinoilta, kuten porotaloudelta. Eri elinkeinojen yhteensovittaminen on tärkeää ja tuki pitää antaa kaikkien elinkeinojen kehittymiselle.

4. Alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva ILO-sopimus pitää ratifioida.

Ehdokkaan kommentti

Nykyisessä tilanteessa ILO-sopimuksen ratifiointi johtaisi väistämättä repivään ja pitkään riitaan saamelaisalueen maaoikeuksista, vaikka toista julkisuudessa on esitettykin. ILO-sopimuksen ratifiointi on mahdollista vasta sen jälkeen, kun maaoikeuksiin liittyvät kysymykset on pitävästi ratkaistu.

5. Kemi-Tornio-aluetta ei ole kohdeltu Rovaniemen seutuun verrattuna tasapuolisesti.

Ehdokkaan kommentti

Toki Rovaniemi on maakunnan pääkaupunkina aina etulyöntiasemassa muihin nähden, mutta kysymys antaa ymmärtää, että kohtelu olisi jotenkin systemaattisesti heikompaa Kemi-Tornio-alueella. Tokkopa sentään niinkään. Muutamissa yksittäisissä asioissa, kuten vaikkapa koulutusratkaisuissa Kemi-Tornio on kärsinyt.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Opetamme lapsillemmekin, että lupauksista on pidettävä kiinni. Tämä koskee toki myös vaalilupauksia. Se on kuitenkin selvää, että politiikassa joutuu aika usein tekemään kompromisseja ja tinkimään omista tavoitteistaan. Lupaukset tuleekin asettaa niin, että niiden ajaminen ja myös saavuttaminen on realistista ja myös äänestäjä kokee saavansa "kuluttajansuojan". Tässä ajassa suurin uhka erilaisille lupauksille on Suomen heikko taloustilanne, josta tarkat tiedot vielä kaiken lisäksi vaihtelevat jatkuvasti.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä