Jari-Pekka Kanniainen

Vaalikone 2015 Oulun vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Olen täysin eri mieltä. Ihmiset, jotka sanovat sosiaaliturvan varassa elämisen olevan liian helppoa, eivät todennäköisesti ole koskaan hakeneet toimeentulotukea. Suomalainen sosiaaliturva on leimaava ja liian byrokraattinen. Sitä tulee kehittää kohti vastikkeetonta perustuloa, jolloin voidaan pienentää tuloeroja, vähentää taloudellisesta epävarmuudesta johtuvaa stressiä sekä esim. työn vastaanottamisesta tulee aina kannattavaa.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Nykyinen elämäntahti on muuttunut ja erityisesti kaupungeissa asuvat ihmiset elävät erilaisissa elämäntilanteissa. Kaikki ihmiset eivät elä päivätyön rytmissä.

Kun aukioloajat vapautetaan, on huolehdittava työntekijöiden oikeuksista ilta-, yö- ja viikonloppulisiin sekä riittävään lepoon.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Vastikkeettoman perustulon lisäksi tulee säilyttää lapsilisät ja muut erityisestä elämäntilanteesta määräytyvät tuen muodot. Perustulon tasoksi tulee asettaa vähintään nykyisen toimeentulotuen määrä, ja sen rinnalle on maksettava tarvittaessa asumistukea.

Perustulo auttaa erityisesti opiskelijoita, pienyrittäjiä, taiteilijoita, eläkeläisiä, yksinhuoltajia, omaishoitajia, tutkijoita sekä osa-aikaista työtä tekeviä ihmisiä.

Perustulo maksetaan kaikille tuloista huolimatta. Korkeatuloisilta se verotetaan progressiivisesti takaisin, mutta se säilyy silti varallisuudesta tai tuloista huolimatta sosiaaliturvaverkkona, joka auttaa yhtäkkisen työttömyyden sattuessa tai esimerkiksi yrityksen konkurssitilanteessa.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Niin sanotuista nollatuntityösopimuksista on päästävä eroon. Hyvin harvalle ihmiselle nollatuntisopimus on hyvä asia, ja suurelle osalle nollatunneilla työtä tekevistä tilanne on hyvin ongelmallinen ja antaa työnantajalle kohtuuttoman aseman määritellä kuka tekee työtä ja miten paljon. Minimityöaika antaa taloudellista varmuutta osa-aikatyötä tekeville ihmisille.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Riittävän suuri perustulo vähentäisi painetta pitää ansiosidonnaista työttömyysturvaa pitkäkestoisena ja nykytasoisena. Perustulo ei kuitenkaan poistaisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan tarvetta erityisenä tuen muotona tulotason äkillisesti pudotessa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

On tiettyjä etuja tilanteessa, jossa Suomella olisi oma valuutta. Tällöin valtio voisi vaikuttaa valuutan arvoon ja rahapolitiikkaan nykyistä huomattavasti paremmin.

Kuitenkin Suomen irtautuminen eurosta olisi katastrofaalista, ja sen tarkkoja seurauksia on hankala ennustaa. Suomi on osa Eurooppaa.

Irtautumisen sijaan edistäisin raha- ja finanssipolitiikkaa kehittämällä Euroopan Keskuspankin ja Investointipankin asemaa poliittisemmaksi. Pienin muutoksin voisi Euroopassa olla järkevämpää ja demokraattisempaa talouspolitiikkaa.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Päinvastoin, ruoan (erityisesti ympäristöystävällisen kasvisruoan) verotusta tulisi tarkastella alaspäin. Näin voidaan puuttua tehokkaasti tuloeroihin. Ruoan hinnan korottaminen osuu pahiten köyhimpiin eli alimpiin sosioekonomisiin luokkiin.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Päinvastoin, joitakin menoja täytyy lisätä työllisyyden kehittämiseksi ja hyvinvointierojen tasaamiseksi suunnittelemalla suuri velkarahalla tehtävä elvytys ja investointi seuraavalle eduskuntakaudelle. Rahaa tulee laittaa koulutukseen, tutkimukseen, rakennus- ja korjaushankkeisiin sekä ennaltaehkäisevään hyvinvointipolitiikkaan.

Valtion ja kuntien menoja voidaan jossain määrin tarkastella turhan byrokratian purkamisena, mutta missään nimessä ei tule koskea julkisiin peruspalveluihin kuten siivous, sosiaali- ja terveyspalvelut, kirjastot ja muut perusoikeuksia turvaavat palvelut.

Perustulo yksinkertaistaisi sosiaaliturvaa, ja näin saataisiin aikaan säästöjä. Esimerkiksi kuntien sosiaalipalveluissa voitaisiin keskittyä varsinaiseen sosiaalityöhön eikä aikaa kuluisi turhaan esimerkiksi köyhien tiliotteiden kyttäämiseen.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapsilisiä voidaan korottaa, mutta mielestäni lapsilisä tulisi säilyttää universaalina, jokaista perhettä koskevana oikeutena.

Jos lapsilisä tulisi veronalaiseksi tuloksi, tulisi sen progression olla niin jyrkkä, että matalatuloisilta vero olisi 0%, ja korkeatuloisilta se verotettaisiin kokonaan pois.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Sosiaalialan asiantuntijana olen eri mieltä. Suomella ei ole varaa leikata sosiaali- ja terveyspalveluista. Erityisesti ennaltaehkäiseviin palveluihin tulisi laittaa lisää resursseja. Jokainen huostaanotettava nuori maksaa yhteiskunnalle vuodessa 110 000 euroa (THL:n selvitys). Summalla voi työllistää vuodeksi esimerkiksi useita perhetyöntekijöitä.

Säästöjä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa voidaan tehdä palauttamalla ulkoistetut tai yksityistetyt palvelut takaisin julkisiksi. Säästöt syntyvät voitontavoittelun poistumisesta sekä niin sanotuista transaktiokustannuksista, jotka tarkoittavat julkisen ja yksityisen välille tehtävän oikeudellisen sopimuksen kustannuksista ja byrokratiasta.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Nato on sotaliitto, ja siihen liittyminen ei olisi Suomelle eduksi. Suomi pysyy turvallisempana ja tulee toimeen paremmin kansainvälisissä yhteyksissä pysymällä sitoutumattomana.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Poliisien resursseja tulisi lisätä syrjäseuduilla sekä harmaan talouden tutkimisessa ja kitkemisessä.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Terrorismin ja maahanmuuton välille ei pysty tekemään yhteyttä.

Suomessa olen enemmän huolestunut äärioikeiston terrorismin uhasta kuin maahanmuutosta. Nuorten miesten syrjäytyminen on suurempi uhka kuin järjestäytynyt terrorismi.

Nuorten syrjäytymistä tulisi ehkäistä mahdollisimman aikaisin hyvillä ja riittävillä varhaiskasvatuspalveluilla, monikulttuurisilla ohjauspalveluilla sekä koulutuksella.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Venäjän toimet ovat osoittautuneet viime aikoina arvaamattomiksi ja ennustamattomiksi. Suomen tulee pysyä turvallisuuspoliittisesti sitoutumattomana.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Suomen tulee osallistua diplomaattisin keinoin, pääasiassa YK:n kautta, rauhan saavuttamiseksi ja verenvuodatuksen poistamiseksi. Suomi voi aseellisen koulutuksen sijasta auttaa tilannetta tehokkaammin muilla keinoin.

Islam uskontona ei ole sinänsä uhka vaan uskonnon käyttäminen äärioikeistolaisessa ja väkivaltaan pohjautuvassa politiikassa on vaaraksi jokaisessa yhteiskunnassa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Kansalaisilla on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa palveluihin, kun ne pidetään julkisina. Palvelutasoa pitää parantaa ja pitää korkeana, jotta hyvinvointierot eivät kasva Suomessa.

Julkisissa palveluissa ei ole ongelmana voitontavoittelua, joten syntyy myös säästöjä. Yhteisenä kansanterveydellisenä tavoitteena on pahoinvoinnin poistaminen ja hyvinvoinnin lisääminen.

Yksityisillä sote-palveluiden tuottajilla on sisäänrakennettu eettinen ristiriita: mitä paremmin ihmiset voivat, sitä vähemmän on heidän palveluilleen tarvetta. Yksityiselle hyvinvointipalveluita tuottavalle yritykselle on eduksi, jos ihmiset voivat pahoin.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Lapsiperheiden ongelmiin puututaan tarjoamalla matalan kynnyksen perhepalveluita kuten perhetyöntekijöitä, päihdetyöntekijöitä ja mielenterveysalan ammattilaisia.

Byrokratiaa, holhoamista ja ylipitkiä jonotusaikoja eri palveluihin tulee purkaa lisäämällä ennaltaehkäisevien palveluiden resursseja.

Väkivalta- ja muihin vakaviin tilanteisiin tulee puuttua nopeasti ja niitä estetään parhaiten yllä mainituin keinoin.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Hyvä ja arvokas vanhuus turvataan riittävillä julkisilla palveluilla sekä riittävän suuruisella perustulolla, joka korvaisi osaksi nykyistä kansaneläkejärjestelmää.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

En asettaisi näitä kahta asiaa vastakkain, vaan ensisijaisesti järjestetään terveyspalvelut universaaleina kaikkia koskevina palveluina.

Mielestäni sosiaali- ja terveyspalvelut tulisi tuottaa maakuntatasolla niin, että kuntien ja valtion väliin säädettäisiin maakuntavaltuusto, jota koskisi omat vaalit. Kunnilla ja kuntalaisilla on paras tieto oman alueensa sote-palveluiden tarpeista.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Ilmastonmuutoksen hillitseminen tulee ottaa osaksi Suomen kilpailukykyä ja teollisuutta. On suunnattava resursseja ja tutkimusta uusiutuvan energian muotoihin sekä ympäristöystävällisiin teknologian keksintöihin ja innovaatioihin (niin sanottu cleantech).

Uusiutuva energia ja cleantechin uudet muodot antavat Suomelle mahdollisuuden lisätä työllisyyttä ja pitää sitä yllä pitkällä aikavälillä.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Tällä hetkellä pitkän aikavälin tietoa vaikutuksista ei ole saatavilla riittävästi.

Isoimmat ongelmat geenimuunneltuun ruokaan liittyvät lajikkeiden omistajuuteen ja monopoliasemien syntymiseen. Olen huolissani myös luonnon ja ruoan monimuotoisuuden kärsimisestä.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Suomi voi ottaa nykyistä enemmän turvapaikanhakijoita, mutta samalla maahanmuuttoon liittyviin palveluihin kuten kielen opetukseen, perhetyöhön, koulutukseen ja monikulttuuriseen sosiaalityöhön tulee lisätä resursseja. Jokaisella valtiolla on globaali vastuu tehdä osansa köyhyyden poistamiseksi ja ihmisten perusoikeuksien turvaamiseksi..

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Jokaisella tulee olla oikeus päättää missä asuu ja valtion on järjestettävä peruspalvelut sen mukaisesti.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen resursseja on lisättävä. 20 oppilaan raja on hyvä tavoite. Jokaisella oppilaalla ja opiskelijalla tulee olla oikeus tarvittaessa erityiseen tukeen.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Päinvastoin, pääoma- ja osinkotuloja tulisi verottaa nykyistä suuremmalla prosentilla. Jokaisen tulisi osallistua yhteiskunnan kustannuksiin todellisen maksukykynsä mukaan.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Molemmissa, nykytilanteen säilyttämisessä ja muutoksessa, on etunsa. Kansanterveydellisistä syistä haluaisin pitää miedot viinit ja vahvat oluet Alkossa, mutta yleisenä eurooppalaisena kehityksenä niiden salliminen kaupoissa ei olisi kovinkaan radikaali ratkaisu.

Mielestäni asia ei ole kovin tärkeä. Jo nykyisin kyseiset tuotteet ovat hyvin saatavilla.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Talvivaaran toimintaa pitää jatkaa valtiollisena yhtiönä, ellei muita sijoittajia löydy.

Ehdokkaan kommentti

Tärkeintä ei ole kuka Talvivaaran toimintaa jatkaa tai pitää yllä, vaan se millä kriteerein. Ympäristökriteerit tulee asettaa niin tarkoiksi ja valvotuiksi, että niitä ei voi ohittaa.

Lähtökohtaisesti laaja kaivostoiminta on niin riskialtista, että kannatan julkista omistajuutta ylitse yksityisen. Kaivostoimintaa tulee verottaa huomattavasti nykyistä suuremmin. Suomeen tulisi perustaa myös valtiollinen kaivosyhtiö.

2. Rosatom on velvoitettava työllistämään myös paikallisia, jos Pyhäjoen ydinvoimalahanke toteutuu.

Ehdokkaan kommentti

Vastustan ydinvoimalahanketta. Jos oikeistopuolueet kuitenkin sen saavat läpi, olisi ehdottomasti yksi ehdoista paikallisten työllistäminen.

3. Kollajan allas pitäisi rakentaa.

Ehdokkaan kommentti

Altaan rakentamisen ympäristövaikutukset ovat niin suuret, etten kannata altaan rakentamista. Nyt pitäisi keskittyä tuuli- ja aurinkovoiman kehittämiseen ja uusiutuvan energian tutkimukseen.

4. Kasitien parantaminen on Oulun vaalipiirin tärkein tiehanke ensi vaalikaudella ydinvoimalasuunnitelmien takia.

Ehdokkaan kommentti

Vastustan ydinvoimalahanketta. En näe yhteyttä kasitien kehittämisen ja ydinvoimalasuunnitelmien välillä erityisen tärkeänä.

Erityisen tärkeä tiehanke Pohjois-Pohjanmaalla on valtatie 4:n Kemi-Oulu -yhteysvälin parantaminen. Valtion tulee ottaa koko nelostien parantaminen vaalikausien yli kestäväksi valtakunnalliseksi kärkihankkeeksi. Tärkeää on myös 8-tien parantaminen välillä Oulu-Raahe ja vt 22:n parannushankkeen toteuttaminen suunnitellusti loppuun välillä Oulu-Kajaani.

5. 29 kuntaa Pohjois-Pohjanmaalla ja kahdeksan kuntaa Kainuussa on selvästi liian paljon.

Ehdokkaan kommentti

Kuntien määrällä ei ole suurta merkitystä. Sen sijaan alueellista yhteistyötä tulee tehdä. Paras malli tähän olisi Kainuun maakuntamalli, jossa maakuntatason aluehallintoon edustajat valitaan vaaleilla.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Lähtökohtaisesti pidän vaalilupauksista kiinni. Voi olla tilanteita, joissa asioita täytyy priorisoida saavuttaakseen osan tärkeimmistä lupauksista. Eduskunnan oppositiosta lupauksia on mahdotonta toteuttaa.

Mielestäni kysymys olisi pitänyt nimetä "Kärpät-kysymykseksi", koska teemana on "Alueesi".

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä