Silja Keränen

Vaalikone 2015 Oulun vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Tai sosiaaliturvalla eläessä ei ole kannata tehdä töitä. Tähän tarvitaan muutos siten, että työnteko on ihan joka tilanteessa kannattavaa.

Muutos, että työttömänä saa tienata 300 euroa kuussa vapaasti, on lisännyt työttömien osa-aikatyötä. Loistavaa! Vastaavanlaisia työnteon kannustavuuden lisäyksiä pitäisi tehdä. Lisäksi, perustuloa pitäisi kokeilla jollain alueella, esimerkiksi Kainuussa.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Periaatteessa kyllä. Tämä on kuitenkin suurempi kysymys sunnuntain ja pyhäpäivien merkityksestä sekä sitten niihin liittyvistä korkeammista palkoista. Lisäksi on ajateltava, kuinka pienet liikkeet pysyvät kilpailussa mukana, jos aukioloajat vapautetaan.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Perustulossa on se hyvä puoli, että silloin työn tekeminen on aina kannattavaa. Lisäksi yrittäjyyden, työntekijyyden ja opiskelun yhdistäminen olisi huomattavasti helpompaa.

Nykyään tukien tarveharkintaisuus aiheuttaa epävarmuutta: aloittelevalla yrittäjällä saako starttirahaa seuraavalle puolivuotiskaudelle, työttömälle kuinka työttömyyskorvauksen käy jos tekee vähän töitä tai opiskelijalle joutuuko tukia maksamaan takaisin tulorajojen paukkumisen vuoksi.

Perustuloa pitäisi kokeilla, ja Kainuu olisi hyvä kokeilualue.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Näihin ns. 0-tuntisopimuksiin minulle ei ole vahvaa kantaa. Ylipäätänsä ajattelen, että yrittäjämäistä työntekijyyttä pitäisi pyrkiä edistämään. Työnantaja ja työyhteisö kuitenkin tarjoaa jonkinlaisen turvan, ja moni olisi varmasti valmiimpi toimimaan yrittäjämäisesti (hommaa omat työnsä) työnantajan palveluksessa kuin perustamaan oman yrityksen.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Samalla pitää parantaa työntekijyyden, työttömyyden, opiskelun ja yrittäjyyden yhteensovittamista.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Euro tuo talouteen vakautta ja eurooppalaisten elämään arkipäivän helppoutta. Silloin kun kritisoidaan jotain asiaa, täytyisi yrittää ymmärtää, millainen tilanne olisi ilman sitä. Minä ajattelen, että Suomen tilanne nyt, euro-maana, on parempi kuin jos olisimme jääneet ulkopuolelle.

Eurojärjestelmässä tunnistetut ongelmat pitäisi tietysti pyrkiä korjaamaan.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruoan verotuksen pitäisi suosia terveellisiä sekä ympäristöystävällisiä valintoja.

Ruoan hinnasta keskusteltaessa on hyvä muistaa, että tuotetusta ruoasta menee roskiin 10-15 %. Kotitalouksien osuus on suurin, noin 35 %. Tämä tarkoittaa keskimäärin suomalaista kohden 20-26 kiloa vuodessa ja rahana noin 125 e per henki. Samoin on hyvä muistaa historiallinen fakta siitä, että nykyään suomalainen käyttää tuloistaan suhteessa vähiten ruokaan.

Tuloerojen kasvua ja vähävaraisten tilannetta on syytä korjata muilla tavoin kuin halvalla ruoalla. Nostamalla vähimmäisetuuksia, kokeilemalla perustuloa, tekemällä työn tekemisestä aina kannattavaa, kiristämällä verotuksen progressiota yms.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Talouden suhteen on saavutettava tasapaino, pitkällä aikavälillä. Menojen leikkauksissa ja verojen korottamisessa on tärkeää oikea aika ja suuruus – julkisen talouden tasapainottamisessa pikavauhtia ei ole järkeä, jos se kurjistuttaa tilannetta entisestään.

Veronkorotukset ovat toinen vaihtoehto kohti talouden tasapainoa. Niissä mielestäni pitäisi siirtyä työn verottamisesta luonnonvarojen verottamiseen. Sillä tavoin työn teettäminen on entistä kannattavampaa, eli luodaan työtä. Ja vastaavasti luonnonvarojen, etenkin uusiutumattomien, käyttö olisi kalliimpaa. Vanhan korjaamisesta tulisi uuden ostamista halvempaa.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapsilisän ideana on tasata lapsien aiheuttamia kustannuksia, suhteessa lapsettomiin. Ja tämähän pätee tuloluokista riippumatta, myös hyvätuloisten osalta.

Lisäksi kun keskustellaan tarpeesta tehdä lapsilisästä tulosidonnainen on hyvä tarkastella, kuinka moni lapsiperheistä on oikeasti hyvätuloinen. Aika harva. Siksi mielestäni tuloerojen tasaamista pitäisi tehdä muin keinoin, esimerkiksi verotuksen progressiota kiristämällä sekä työnteon kannattavuuteen panostamalla kokeilemalla perustuloa.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Valitettavasti joudun olemaan tämän väitteen kanssa jokseenkin samaa mieltä. Jotta tästä selvitään kunnialla, pitää panostaa ongelmien ennaltaehkäisyyn sekä työnteon kannattavuuteen. Tällä tavoin ei jouduta leikkaamaan palveluista tai etuuksista, ainakaan niin paljoa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Parempi olisi pysyä Naton ulkopuolella. Pohjoismaisen ja eurooppalaisen puolustusyhteistyön kehittäminen sen sijaan olisi paikallaan. Toki näin nopeasti muuttuvassa maailmassa Nato-kantaa ei ole viisasta lukita.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Turvallisuutta parannetaan parhaiten ennaltaehkäisemällä. Siten, että Suomessa asuvat ja olijat voivat riittävän hyvin. Toki poliiseja on huomattavasti vähennetty ja tilalle ovat tulleet yksityiset vartiointiliikkeet sekä viranomaisyhteistyö, jossa esim. rajavartijat hoitavat poliisien tehtäviä. Loputon vähentäminen ja säästäminenkään ei tietenkään toimi, myöskään poliisilla.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Millä logiikalla maahanmuutto altistaa terrorismille? Terrorismin uhan vähentämiseksi pitää panostaa maahanmuuttajien kunnolliseen kotouttamiseen sekä siihen, että globaalisti ihmiset voivat hyvin. Näin yksilöiden halukkuus terroritekoihin pienenee huomattavasti.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Kuitenkin sen verran samaa mieltä, että Venäjän kehitystä on ehdottomasti seurattava. Tällaiset kysymykset ovat helposti tilannetta ruokkivia. Kun näin kysytään, näin osin myös ajatellaan ja laitetaan vastaajat ajattelemaan. Kun niin on ajateltu, asiaa aletaan nähdä siltä kantilta. Ja kun näin tapahtuu, aletaan toimia sen mukaan. Ja kun Suomi alkaa toimia sen mukaan, että Venäjä on meille uhka, Venäjästä myös tulee meille uhka.

Tosiasiat täytyy toki tunnustaa. Ja yksi tosiasia on Venäjän nopeasti muuttunut tilanne. Sitten on mietittävä millainen kehitys Suomen kannalta on toivottavaa ja pyrittävä vahvistamaan sitä. Minusta Suomen kannalta on toivottavaa se, että vääryyksiin puututaan (Krimin valtaus) ja että yhteiselo olisi rauhallista.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Valtion turvallisuudesta kertoo myös se, että siellä elävillä kansalaisilla on oikeus yksityisyyteen. Yksityisyydensuoja on erittäin tärkeä asia, ja verkkovalvonnassa pitäisi ottaa oppia kirjesalaisuudesta.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Viime aikaiset uutiset onneksi näyttävät siltä, että Isisin mahdin päivät saattaisivat olla ohi ja että kalifaattipyrkimykset kaatuvat omaan mahdottomuuteensa. Mielestäni valtioiden, joiden alueella ääri-islamilaisia ryhmittymiä alkaa vallata alueita väkivaltaisesti (esim. Isis Irakissa & Syyriassa ja Boko Haram Nigeriassa), pitäisi toimia nykyistä enemmän.

Kokonaisuudessaan pitää ehdottomasti pyrkiä siihen, ettei ääriliikkeillä ole otollista maaperää toimia ja kasvaa. Eli että ihmisten elintaso ja koulutus on riittävä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Tämä on todella vaikea kysymys. Ajattelisin, että jos ihminen itse näin haluaa, niin miksi avustettua kuolemaa ei saisi toteuttaa. Lisäksi kuolevan ihmisen kivut voivat olla niin kovat, että hengissä pitäminen on lähes kiduttamista.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Ulkoistaminen on perusteltua ainoastaan, jos yritys tuottaa sote-palvelut pitkällä tähtäimellä kustannustehokkaammin. Sitä ennen julkisen puolen pitää pyrkiä yhtä tehokkaaseen toimintaan. Tehokkuus on myös määriteltävä: onko se terve ihminen vai monta potilasta tunnissa vastaanottava lääkäri.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Kyllä, mutta ensisijaisesti pitää panostaa ongelmien – esim. lasten huostaanottojen – ennaltaehkäisyyn. Sillä tavoin säästyy sekä rahaa että inhimillisiä tragedioita.

Tätä kysytään varmasti traagisen Eerika-tapauksen vuoksi, jossa kahdeksanvuotiaan tytön vanhemmat pahoinpitelivät hänet hengiltä. Yhtään tällaista tapausta ei tarvita, se on selvä. Puuttua pitää, sehän on lasten kanssa tekemisissä olevien velvollisuus. Mutta viranomaisen puuttumista ei myöskään saa vetää toiseen ääripäähän, liian herkäksi. Tällöin ongelmia pyritään salaamaan entisestään ja puuttumisella leimataan perheitä.

Paras tulos saadaan panostamalla ennaltaehkäisyyn. Esimerkiksi siihen, että neuvolassa, päiväkodissa ja koulussa seurataan tarkasti ja tarjotaan apua ja tukea. Ja toki myös niin, että jokainen meistä välittää toisista hieman enemmän.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Periaatteessa kyllä. On reilua, että heikoimpia autetaan ja että paremmassa asemassa olevat tulevat itse hieman vastaan. Kuitenkin, onko reilua se, että jos on elänyt säästeliäästi, joutuu siitä ’kärsimään’.

Yhteiskunnan pitäisi tarjota tasapuolisesti palvelujen minimitaso kaikille. Kukin voi sitten parantaa tilannettaan käyttäen omaa varallisuuttaan. Toki nythän on jo näin hyvin pitkälti, koska monessa hoitopaikassa maksut on suhteutettu vanhuksen tuloihin.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Sote-palveluihin suosittelen Kainuun mallia, jossa palvelut ovat sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymällä. Se on mahdollistanut raja-aitojen poistamisen niin kuntarajojen kuin sosiaalipalvelujen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Asiakkaan näkökulmasta homma toimii loistavasti. Ja päätöksentekijän näkökulmasta palvelut tuotetaan tehokkaasti.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Ei näitä asioita todellisuudessa tarvitse asettaa vastakkain. Ilmastonmuutosta on hillittävä, jos/kun haluamme jättää elinkelpoisen planeetan jälkipolville. Minä ainakin haluan, ja siksi olen mukana politiikassa.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja kestävä talous ovat myös bisnestä. Se meidän Suomessa pitäisi nyt todella hoksata, siirtyä aidosti kestävään talouteen ja myydä tuotteita, palveluita ja osaamista maailmalle.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Olen ymmärtänyt, että GMO:lla voi olla vakaviakin ympäristövaikutuksia. Lisäksi, maailmanlaajuisesti ruokaa tuotetaan jo ihan riittävästi – noin 2000 kcal per henki. Ongelma on, että sitä on toisaalla ylimäärin ja toisaalla ei lainkaan riittävästi.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Kyllä, mielestäni pitää. Suomalaisten olot ja elintaso on kuitenkin kohtalaisen hyvä, joten meidän on pidettävä huolta muistakin. Toki enemmän pitäisi satsata paukkuja siihen, ettei turvapaikanhakijoita olisi. Ts. että muualla voidaan hyvin.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Arvokysymyksenä olen tästä täysin eri mieltä, koska minusta paikoilla, maaseudulla, kotiseudulla ja syrjäseuduilla on myös arvo. Minusta on tärkeää, että Pohjois- ja Itä-Suomessa on elämää ja ihmisiä. Ruoka, vesi ja uusiutuvat energianlähteet tulevat maalta. Sen vuoksi me tarvitsemme maaseutua ja ihmisiä asumaan eri puolille Suomea.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Opetusryhmien koolla on väliä, se on selvä. Vastasin tähän ’vain’ jokseenkin samaa mieltä, koska olisi todella mukava näin luvata. Tosiasiassa valtion ja kuntien talous on todella tiukalla. Suhtaudun hieman epäillen siihen, että kannattaako säätää näin velvoittava normi.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Jos Natoa ajatellaan yhtään vakavammin kuin nyt, siitä olisi syytä järjestää kansanäänestys. Toinen kysymys sitten on, miten vakavasti Nato-jäsenyyttä ajatellaan. Minusta paras olisi pysyä ulkopuolella ja vahvistaa pohjoismaista ja/tai eurooppalaista puolustusyhteistyötä.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Etenkin kun nyt on hyväksytty Fennovoimalle lupa ja Olkiluoto 3 ehkä joskus valmistuu. Mielestäni energiantuotannossa pitäisi siirtyä uusiutuviin, eli aurinko- ja tuulienergiaan sekä kehittää sähkön varastointitapoja. Hahmottelin Suomen energiantuotantoa vuodelle 2040: siljakeranen.fi/energiasta

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Itse asiassa kyllä, koska minusta verotuksen painopistettä pitäisi siirtää työn verottamisesta kohti luonnonvarojen verottamista. Tuloveron alentaminen tasaisesti kaikissa tuloluokissa taas ei, koska verotuksen progressiivisuus on oikeudenmukaisuuden sekä tuloerojen tasaamisen kannalta erittäin keskeistä.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Ei peruuteta, eli pidetään tasa-arvoinen avioliittolaki voimassa. Se on ihmisoikeus- ja tasa-arvokysymys, joka ei ole keneltäkään pois. Lapsenkin etu toteutuu parhaiten sillä, että hänellä on huolehtivia aikuisia ympärillään.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Mielestäni alkoholin käyttöä säädellään Suomessa turhan paljon. Sille on toki kohtalaisen hyvät syyt, koska alkoholin aiheuttamat inhimilliset haitat sekä kustannukset yhteiskunnalle ovat merkittävät. Hyvä kysymys on se, kuinka näitä haittoja saataisiin ehkäistyä ennalta.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Kainuulaisena vastaisin tähän mielelläni, että kyllä. Kun eihän täällä ruotsia tarvitse, venäjää enemmänkin. Kielikokonaisuus on kuitenkin niin suuri asia, että tätä pitää oikeasti ajatella monelta kantilta. Olisiko suomi sitten pakollista kaikille, jos ruotsin pakollisuus poistettaisiin? Samoin vähemmistökielien (esim. saame) asema, muuttuisiko se jotenkin?

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Talvivaaran toimintaa pitää jatkaa valtiollisena yhtiönä, ellei muita sijoittajia löydy.

Ehdokkaan kommentti

Jonkin aikaa Talvivaara, tai mikä tahansa muukin merkittäväksi ajateltu yritys, voi toimia valtiollisena yhtiönä. Lopullinen ratkaisu se ei kuitenkaan kannata olla, vaan ulkopuolinen sijoittaja tulisi löytyä.

Toivottavinta olisi, että Talvivaara saisi asiansa kuntoon. Jatkaisi toimintaansa, mutta ei pilaisi luontoa.

2. Rosatom on velvoitettava työllistämään myös paikallisia, jos Pyhäjoen ydinvoimalahanke toteutuu.

Ehdokkaan kommentti

Yritykseltä ei voi velvoittaa tällaista. Paikallisen työvoiman käyttöä voi maksimoida huolehtimalla riittävästä koulutustasosta ja tarvittavista pätevyyksistä.

No, todetaanpa nyt tässäkin, että Fennovoiman ydinvoimalaa ei mielestäni kannata rakentaa. Sen sijaan pitäisi panostaa tuuli- ja aurinkoenergiaan, sähkön varastointiin sekä biotalouteen.

3. Kollajan allas pitäisi rakentaa.

Ehdokkaan kommentti

Kollajan allasta ei tarvita, koska on paljon järkevämpää satsata tuuli- ja aurinkoenergiaan sekä kehittää sähköenergian varastointitapoja kuin rakentaa Kollajan allas. Sähköntuotannossa pitäisi siirtyä siis tuuli- ja aurinkoenergian hyödyntämiseen sekä älykkäiden sähköverkkojen ja sähköenergian varastoinnin kehittämiseen. Kollajan arvokkaita luontoarvoja ei kannata uhrata Suomen mittakaavassa minimaalisen sähkökapasiteetin saavuttamiseksi.

4. Kasitien parantaminen on Oulun vaalipiirin tärkein tiehanke ensi vaalikaudella ydinvoimalasuunnitelmien takia.

Ehdokkaan kommentti

Mielestäni Fennovoiman ydinvoimalaa ei tulisi rakentaa. Sen sijaan meidän pitää siirtyä satsaamaan tuuli- ja aurinkoenergiaan sekä sähköenergian varastointitapoihin. Ja bioenergiaan. Tällä tavoin teemme sekä fiksua energiapolitiikkaa että luomme työtä.

Tie- tai oikeammin väylähankkeissa ajattelen, että on panostettava etenkin junaratoihin sekä nykyisten teiden fiksuun ylläpitoon.

5. 29 kuntaa Pohjois-Pohjanmaalla ja kahdeksan kuntaa Kainuussa on selvästi liian paljon.

Ehdokkaan kommentti

Kuntaliitoksia tullee tapahtumaan ja se on ihan järkevää. Kuntien määrän merkittävää vähenemistä tuskin tulee tapahtumaan, eikä siihen ole minusta syytäkään. Sote-ratkaisuksi suosittelen maakunta-mallia, joka Kainuussa on ollut käytössä jo pitkään ja osoittanut toimivuutensa.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Kannattaa miettiä mitä lupaa, koska kyllä lupauksista pitää pyrkiä pitämään kiinni. Sen sijaan yksittäisissä mielipidekysymyksissä mielipidettä täytyy kyetä muuttamaan. Kaikki asiat kun ovat moniulotteisia, olosuhteet muuttuvat ja tietoa tulee lisää. On oikeastaan hullua, jos ei mielipidettään muuta.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä