Juuso Raitala

Vaalikone 2015 Oulun vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Esimerkiksi toimeentulotuen perusosaa (tyypillisesti 412,68-485,50€) voidaan nykyään harkinnanvaraisesti pienentää 40%, jolla eläminen tuskin on kovin mielekästä kenenkään mielestä.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

On kuitenkin huomioitava samalla työntekijöiden oikeudet, esimerkiksi oikeus tiettyihin vapaapäiviin uskonnollisista tai muista vastaavista syistä.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Kannustinloukkujen välttämiseksi alimmat perustoimeentuloluokat tulisi korvata yhtenäisellä perustulolla. Työnteon tulee olla aina kannattavaa! Nykyään esimerkiksi työttömän on usein kannattamatonta ottaa vastaan osa-aikaista työtä.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Perustulo ratkaisee osaltaan nollasopimuksiin nykyisin liittyviä ongelmia. Nollasopimukset voivat olla nykyäänkin sopivia esimerkiksi opiskelijalle, joten niitä ei kannata täysin kieltää.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Korkea ja pitkään kestävä ansiosidonnainen työttömyysturva aiheuttaa helposti sen, että jotkut hakevat töitä vasta ansiosidonnaisuuden loppupuolella. Tämä ei ole kannustavaa sosiaaliturvaa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Tähän kysymykseen tuskin taloustieteilijätkään voivat antaa yksiselitteistä vastausta.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruoan arvonlisäveron korotus iskisi kovimmin kaikkein köyhimpiin. Jos ruoan verotusta kuitenkin kiristetään, voitaisiin tämä kompensoida pienimpiä tukia korottamalla. Toisaalta korkeammissa tuloluokissa parinkympin kuukausittainen lisäkustannus ei niinkään vaikuttaisi elintasoon.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Yhteiskunnan velvollisuus on taata kaikille kohtuullinen peruselintaso. Sen sijaan turhasta byrokratiasta ja sääntelystä olisi syytä pyrkiä eroon.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapsi ei valitse syntyvänsä vähävaraiseen perheeseen, joten lapsilisistä ei voi niissä tapauksessa tinkiä. Sen sijaan ylimmissä tuloluokissa lapsilisää voidaan alentaa esimerkiksi verotuksillisin keinoin.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Sosiaaliturvan perusosan siirtäminen Kansaneläkelaitokselle kuntien sosiaalitoimelta vähentäisi henkilötyövuosien määrää julkisella sektorilla. Terveyspalveluiden rahoituspohjaa voidaan vahvistaa esimerkiksi kuntien välisellä yhteistyöllä. Kaikkein vähävaraisimpien perustoimeentulosta ei voi leikata.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Pikemminkin päinvastoin. Kuten Erkki Tuomioja sanoi, "pidän ajatusta Suomen ja Ruotsin liittymisestä Natoon asiana, joka turvallisuutemme vahvistamisen asemesta vähentäisi vakautta ja toisi lisää sotilaallisia jännitteitä myös meidän rajoillemme ja lähiympäristöömme."

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Pidän nykyistä tasoa riittävänä. Esimerkiksi liikenteenvalvonnan automatisointi alentaa henkilöstömäärän kasvunpainetta. Jos laeilla on ihmisten yleinen hyväksyntä, tarvitaan niiden valvomiseksi vähemmän resursseja.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Terrorismi ei ole toistaiseksi ollut uhka Suomessa. Maahanmuutto on sen sijaan sidottava kotouttamisresurssiemme määrään. Mitä järkeä on ottaa vastaan enemmän maahanmuuttajia kuin pystymme yhteiskuntaamme sopeuttamaan?

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Suomen ja itänaapurimme väliset suhteet ovat historiallisesti olleet verrattain hyvät. Venäjää ei ole syytä eristää täysin, jotta vaikutusmahdollisuutemme säilyvät.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Yksilönvapaus ja siihen kuuluva yksityisyydensuoja ovat kiistämättömiä ihmisoikeuksia. Sitä paitsi Suomen turvallisuutta eniten vaarantavat tahot hallitsevat ne tekniset keinot, joilla valvontaa kierretään.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Oikeus ihmisarvoiseen kuolemaan on tärkeä ihmisoikeuskysymys.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Kaikilla suomalaisilla on oltava oikeus hyvälaatuiseen julkiseen terveydenhuoltoon. Sen tehokas organisointi on järkevämpää kuin yksityisten toimijoiden tukeminen verovaroin. Kuitenkin ihmisillä on oltava mahdollisuus ostaa itselleen lisäpalveluita yksityiseltä sektorilta. Yksityisen terveydenhuollon puolelle myönnettävä osittainen KELA-korvaus täydentää hyvin koko terveydenhuollon kenttää.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Lähtökohtaisesti kunkin ihmisen eettinen velvollisuus on huolehtia itse omasta hyvinvoinnistaan omien mahdollisuuksiensa puitteissa.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Tarkoituksenmukaisia menetelmiä kuntien menojen kurissapitämiseksi on tarkasteltava tapauskohtaisesti. Pienet kunnat voivat esimerkiksi yhdistää sosiaali- ja terveyspalveluita sopivaksi katsomiltaan osin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Oikeudenmukaisuuden nimissä tällaisista asioista tulisi sopia kansainvälisesti kaikkia maita sitovasti.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Geenimanipuloidut kasvit voivat syrjäyttää luontaista kasvistoa. Tämä riski on huomioitava. Lisäksi GMO-tuotteet on merkittävä pakkauksiin asianmukaisesti, jotta ihmiset voivat itse tehdä kaupassa valintansa.

Sinänsä geenimanipuloidun ruoan riskejä ihmiselle ei ole todistettu, joten sen syömistä voidaan pitää täysin turvallisena.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Turvapaikanhakumenettelyä olisi hyvä kiristää, mielellään koko EU:n laajuisesti. Sen sijaan vastaavasti kiintiöpakolaisten määrää voidaan aina vuosittain tarkistaa vastaanottoresurssiemme mukaisesti. Ei ole järkeä ottaa vastaan enempää humanitaarista maahanmuuttoa kuin mihin kotouttamisresurssimme riittävät.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Peruspalvelut, kuten peruskoulut ja terveydenhuolto, tulee pitää hyvällä tasolla kautta maan. Sen sijaan jokaisessa maakunnassa ei välttämättä tarvitse olla laaja-alaista korkeakoulutusta.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Ryhmäkokojen ei tule kasvaa suhteettoman suuriksi. Tarkkaa kokorajaa en kuitenkaan osaa sanoa, ja se riippuu myös paljolti oppiaineesta.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Kansalaisilla tulisi olla mahdollisuus alistaa mikä tahansa asia äänestettäväksi. Esimerkiksi viidestäkymmenestä sataan tuhanteen nimen kerääminen tulisi velvoittaa hallitusta järjestämään sitova kansanäänestys.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Ydinvoima on siirtymävaiheen energiamuodoista se pienin paha.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Veronkevennykset on syytä kohdistaa kansanosille, kuten nuoret aikuiset ja lapsiperheet, jotka todennäköisimmin käyttävät sen suoraan kulutukseen. Ylimpien tuloluokkien verotus ei näy kulutuksen kasvuna.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Kannatan sukupuolineutraalia avioliittolakia.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Olisi jo aikakin liittyä osaksi muuta Eurooppaa.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Esimerkiksi itärajan tuntumassa voi olla järkevämpää opiskella vaihtoehtoisesti venäjää.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Talvivaaran toimintaa pitää jatkaa valtiollisena yhtiönä, ellei muita sijoittajia löydy.

Ehdokkaan kommentti

Talvivaara tulee ajaa alas hallitusti, jotta tulevat ympäristötuhot voidaan minimoida.

2. Rosatom on velvoitettava työllistämään myös paikallisia, jos Pyhäjoen ydinvoimalahanke toteutuu.

Ehdokkaan kommentti

Ydinvoimalan rakentaminen ja ylläpito vaatii työvoimalta sellaista erityisosaamista, jota ei välttämättä paikallistasolta löydy.

3. Kollajan allas pitäisi rakentaa.

Ehdokkaan kommentti

En ole vakuuttunut, että varsinkaan tässä tapauksessa pienehkö sähkön lisätuotanto perustelisi radikaalia muutosta paikalliseen luonnonympäristöön.

4. Kasitien parantaminen on Oulun vaalipiirin tärkein tiehanke ensi vaalikaudella ydinvoimalasuunnitelmien takia.

5. 29 kuntaa Pohjois-Pohjanmaalla ja kahdeksan kuntaa Kainuussa on selvästi liian paljon.

Ehdokkaan kommentti

Samat mallit eivät välttämättä sovi kopioitavaksi kaikkialle Suomen sellaisenaan. Pienet kunnat voivat esimerkiksi yhdistää sosiaali- ja terveyspalveluita sopivaksi katsomiltaan osin.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Lähtökohtaisesti pitää. Jos yhteiskunnallinen tilanne merkittävästi muuttuu, on järkevän ihmisen joka tapauksessa tarkasteltava näkemyksiään uuden tiedon valossa.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä