Hanna Halmeenpää Valitaan

Vaalikone 2015 Oulun vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Suomalaiset osaavat arvostaa etuuksiaan silloin, kun tukea tarvitaan. Pelkän sosiaaliturvan varassa eläminen tarkoittaa elämistä köyhyysrajalla, eikä se voi olla kenellekään helppoa.
Sosiaaliturvaa pitää uudistaa toteuttamalla perustulo, joka vähentää raskasta ja monimutkaista sosiaalietuuksien sokkeloa ja tekee kaiken työn vastaanottamisesta taloudellisesta kannattavaa. Tukijärjestelmän sudenkuopat ja monimutkaisuus turhauttaa ja passivoi ihmisiä, ne pitää poistaa.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Pidän harkittua sääntelyä kauppojen ja muiden liikkeiden, kuten ravintoloiden aukioloajoissa perusteltuna. Kauppakeskukset eivät mielestäni myöskään saa velvoittaa niissä toimivia pieniä liikkeitä olemaan auki koko kauppakeskuksen aukioloaikaa.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Kannatan kaikkien kansalaisten perustuloa, jonka päälle jokainen voi hankkia lisäansionsa työnteolla. Perustulo tasapuolistaisi työnjakoa, kun kaiken työn tekeminen olisi taloudellisesti kannattavaa, eikä hyöty työn tekemisestä valuisi hukkaan esim. toimeentulotuen leikkauksina.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Jos työntekijä velvoitetaan olemaan koko ajan valmiudessa ja tulemaan töihin kutsuttaessa, on työntekijälle mielestäni taattava vähimmäispalkka, vaikka tunteja olisi nolla. Mielestäni työehdot ja myös palkat on järkevintä sopia työntekijä- ja työnantajaliittojen kesken.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Sosiaaliturvaa pitää uudistaa toteuttamalla perustulo, joka vähentää raskasta ja monimutkaista sosiaalietuuksien sokkeloa ja tekee kaiken työn vastaanottamisesta työttömälle taloudellisesta kannattavaa. Perustulomallin keskeisenä tavoitteena on myös työttömyysaikojen lyheneminen.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Suomen tie on Euroopan yhteinen valuutta-alue ja valuuttana euro. Vaikka euroaluetta koskevat sopimukset tai euron valuutta-alue eivät ole kaikissa tilanteissa parhaita, paluuta markka-aikaan ei mielestäni ole realistista haaveilla, eikä siihen tule pyrkiä.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruuan verotusta pitäisi pikemminkin madaltaa laskemalla ruuan arvonlisäverotusta. Tämä verohelpotus kohdistuisi suoraan etenkin pienituloisiin.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Velkataakan kasvun pysäyttämiseksi tarvitaan ensisijaisesti järkeviä rakenteellisia ratkaisuja, kuten työllisyysasteen nostoa, työssä jaksamisen parantamista ja sitä kautta työurien pidentämistä, kestävää talouskasvua ja riittävän suuria verotuloja. Tarvitaan uutta työtä, sitä on luotavissa energiatehokkuuden ja uusiutuvan energia alalla kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Menokuria tarvitaan, mutta lyhyen aikavälin talouskuri ei kuitenkaan saa vaarantaa suomalaisten palveluja ja talouden tulevaisuusnäkymiä.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

En laittaisi lapsilisiä veronalaiseksi tuloksi. Korotuksissa tulee seurata yleistä hintakehitystä. En pidä lapsilisiin vuoden 2015 alusta lukien tehtyä leikkausta järkevänä.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Kestävyysvajetta pitää ratkaista kannustavilla rakenneuudistuksilla ja työllisyysasteen nostamisella, ei kurjistamisella ja eriarvoisuuden lisäämisellä. Tärkeät peruspalvelut tulee turvata kaikille kansalaisille, tämä vaatii järkeviä rakenteellisia ratkaisuja. Julkista terveydenhuoltoa voidaan edistää poistamalla Kela-korvaukset yksityiseltä terveydenhuollolta ja siirtämällä rahat julkisen terveydenhuollon parantamiseen. Sote-uudistuksessa yksityisten terveyspalveluiden tuottajille tulee tarjota mahdollisuus osallistua palveluntuotantoon. Kuitenkin niin että julkinen sektori koordinoi ja kantaa päävastuun palveluista. mm. potilasturvallisuuden kannalta liian pirstaleinen palveluntuotanto on riski.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Eurooppalaisessa turvallisuusympäristössä tapahtuu tällä hetkellä muutoksia, joita pitää analysoida tarkkaan. Painottaisin talouden ja ulkopolitiikan valintojen ja johdonmukaisuuden merkitystä. Turvallisuuspoliittista tilannetta ja NATO-harkintaa voidaan analysoida avoimesti.
Painopiste turvallisuuspolitiikassa on hyvä säilyttää eurooppalaisella ja pohjoismaisella nykytasolla: osallistutaan harjoituksiin, sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin ja materiaaliyhteistyöhön. Oman puolustuksen tulee olla kunnossa ja talouden ja ulkopolitiikan valinnoissa tulee olla johdonmukainen. Tilanteen olennaisesti muuttuessa NATO-jäsenyydestä tulee järjestää neuvoa antava kansanäänestys.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Pitkien välimatkojen maassa riittävä poliisien määrä turvaisi sen, että poliisi on tarpeen mukaan saapuvilla syrjäseuduillakin. Ihmiset kokevat turvallisuuden tunnetta enemmän kun poliisi on näkyvillä. Poliisi tekee muutakin kuin ottaa rikollisia kiinni. Resursseja sitoo esim. kadonneiden etsintä, mikä voi yleistyä väestön ikääntyessä ja vanhusten ollessa pitkään kotona. Poliisia työllistävät entistä enemmän myös erilaiset mielenterveystehtävät, joissa tarvitaan virka-apua. Resurssit ovat tiukat myös tutkinnan puolella. Nykyään tapahtuu enemmän vakavia rikoksia, maailma on raaistunut ja poliisia tarvitaan.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Terrorismi missä päin maailmaa tahansa on aina kansainvälinen uhka. Maahanmuuttopolitiikan tulee olla avointa ja hallittua. Väestön ikäjakauma pakottaa huolehtimaan siitä, ettei työllisten määrä suhteessa huollettavien (lapset ja vanhukset) määrään romahda. Tästä syystä Suomi tarvitsee enenevässä määrin etenkin työperäistä maahanmuuttoa. Moninaisuus on myös yhteiskunnallinen arvo.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Suomen tulee johdonmukaisesti edistää omia arvojaan demokratiasta, ihmisoikeuksista, kansainvälisestä oikeudesta. Euroopan unionin on seistävä yhdessä humaanin ja kansainvälistä oikeutta kunnioittavan maailmanjärjestyksen puolella. Tämä ei tarkoita keskusteluyhteyden ja konfliktin purkutoimien pysäyttämistä, päin vastoin. Etääntyminen on helppoa, uudelleen lähentyminen jokseenkin vaikeaa. Suomen ei pidä etäännyttää Venäjä-suhteitaan, toimivat suhteet ovat niin Venäjän, Suomen kuin koko EU:n etu. Kansainvälisiä sopimuksia rikkovaa toimintaa ei pidä katsoa läpi sormien, turvallisuuskysymykset ovat Suomelle aina tärkeitä.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Perustuslain mukaan kansalaisten viestintäsalaisuutta koskevaa oikeutta voidaan rajoittaa vain, jos rajoitus on ehdottoman tarpeellinen ja erittäin tarkkaan rajattu. Valtion turvallisuuden verkkovalvontaa tulee ylläpitää ja kehittää kaiken aikaa, mutta ei kansalaisten yksityisyyden suojan kustannuksella.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Tällä hetkellä Suomi tukee Isisin vastaista toimintaa osana EU:n ulkopolitiikkaa. Aseelliseen konfliktiin ei tule osallistua, muunlaista koulutusapua voidaan kyllä antaa. EU jäsenmaineen on tähän mennessä lahjoittanut jo yli 3,2 miljardia euroa auttaakseen Syyrian kriisin uhreja humanitäärisen avun turvin. Myös terrorismin vastainen koulutustoiminta Lähi-Idässä kuuluu EU:n keinovalikoimaan.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Parantumattomasti sairaan potilaan on kyllä voitava päättää omasta hoidostaan, mutta ei kuolemastaan. Hoitotestamentti on mielestäni hyvä ratkaisu.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Yksityisellä palvelutarjonnalla voidaan tukea ja vahvistaa julkista palveluverkkoa. Keskeisiä terveydenhuoltopalveluja ei kuitenkaan tule ulkoistaa yksityiselle sektorille. Julkista terveydenhuoltoa voidaan edistää poistamalla Kela-korvaukset yksityiseltä terveydenhuollolta ja siirtämällä rahat julkisen terveydenhuollon parantamiseen. Sote-uudistuksessa yksityisten terveyspalveluiden tuottajille tulee tarjota mahdollisuus osallistua palveluntuotantoon. Kuitenkin niin että julkinen sektori koordinoi ja kantaa päävastuun palveluista. mm. potilasturvallisuuden kannalta liian pirstaleinen palveluntuotanto on riski.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Lapsiperheiden tukiverkkoa ja ongelmakohtiin puuttumisen järjestelmää on voimakkaasti yhtenäistettävä ja kehittävä siten, ettei tietokatkoja viranomaisten välillä synny. Myös kunnallisen päivähoidon henkilökunta ja koulujen opettajat ovat viranhaltijoina viranomaisia, ei vain sosiaali- ja terveyspuoli. On tarkasteltava kriittisesti varhaisen puuttumisen keinoja, ja erityisesti sitä, ovatko ne riittäviä vakaviin ongelmiin. Mitä aiemmin pieniinkin ongelmiin puututaan matalan kynnyksen mallilla, sitä parempi. Ongelmien ei pidä antaa kasautua siihen pisteeseen, etteivät järeimmätkään puuttumisen keinot enää tuota toivottua korjausliikettä lasten ja perheiden tilanteisiin.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Yhteisistä varoista pitää taata riittävä hoito jokaiselle vanhukselle, hoidon kustannusten tulee määräytyä tulotason mukaan. Eläketurvaan kuuluu myös mahdollisesti säästetty omaisuus, jota voi käyttää tarvitsemiensa ja haluamiensa lisäpalveluiden hankkimiseen, julkiselta tai yksityiseltä sektorilta.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Kuntien toteuttama sosiaali,- ja terveydenhuolto voi olla hyvien erilaista asuinpaikasta riippuen. Palvelutason määrittely kunnittain/kuntayhtyminä/terveyspiireinä on nykyisellään sekavaa ja eriarvoista. mm. kotiin tarjottavat palvelut ja lastensuojeluresurssit vaihtelevat reilusti kuntien/kuntayhtymien/terveyspiirien kesken. Alueellisesti samankaltaiset palvelut pitää kyetä tuottamaan kunnasta riippumatta. Tähän tarvitaan laajempaa vastuuta ja määräysvaltaa kuin yksittäinen kunta. Myös laadun ja turvallisuuden hallinta vaatii riittävän suuren organisaation jolla on tarpeeksi asiaan koulutettua henkilöstöä. Kunnilla tulee kuitenkin olla mahdollisuus vaikuttaa kokonaisuuden sisältöön ja kustannuksiin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Talouskasvu, työllisyys ja ympäristöasiat tulee huomioida tasapainoisena kokonaisuutena. On lyhytnäköistä ja pitkällä tähtäimellä myös taloudellisesti riskialtista tehdä elinkeinopolitiikkaa ympäristön kantokyky ylittäen. Suomen tulee tehdä selkeää, vastuullista, johdonmukaista ja tuloksellista ilmastopolitiikkaa, johon sitoudutaan määrätietoisesti. Tarvitaan kansallinen ilmastolaki, joka määrittelee vuosittaiset päästövähennyksemme, joiden saavuttamiseksi välttämättömiin toimiin on Suomessa ryhdyttävä. Ilmastonmuutoksen torjumisesta päästövähennyksin, energia- ja materiaalitehokkuuden ja uusiutuvan energian innovaatioiden avulla voidaan tehdä suomalaisen teknologian avulla vientivaltti, tätä tilaisuutta ei pidä haaskata. Suomen tulee edistää kansainvälisessä ilmastopolitiikassa kaikkien maiden sitoutumista päästövähennyksiin ja tarjota siihen käyttökelpoisia keinoja.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Vihreät kannattavat tieteellistä gmo-tutkimusta, varovaisuusperiaatetta noudattaen. En vapauttaisi geenimuunnellun ruuan tuotantoa Suomessa tai Euroopassa yleisellä tasolla, GMO-merkinnät kauppojen hyllyillä olevissa tuotteissa tulee myös olla selkeät.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Meidän on kannettava inhimillinen ja globaali vastuumme turvapaikanhakijoista. Pakolaisuuden syyt eivät johdu Suomen sosiaalipalvelujen tasosta vaan erilaisista katastrofaalisista oloista lähtömaissa. Maahanmuuttajien alle 3 %:n osuus koko Suomen väestöstä on todella pieni eurooppalaisittain.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Syrjäisten kuntien liittäminen maakuntien keskuskaupunkeihin ei muuta niiden sijaintia, ja monet palvelut on järjestetty niissä jo nyt hyvin ja asukkaita kuunnellen. Syrjäseutujen autioituminen on epäsuotavaa kehitystä, jota pitää tehokkaasti ehkäistä. Ihmisillä tulee olla vapaus valita asuinpaikkansa ja elämäntapansa, joiden tulisi olla tasapainossa keskenään.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Yhden opettajan luokassa näkisin sopivaksi ryhmäkooksi noin 20 oppilasta, siitä voitaisiin hyvin säätää myös lailla. Minulla ei ole asiasta ehdotonta kantaa, haluaisin kuulla ryhmäkoosta eri näkökulmia. Ryhmäkoko toki riippuu siitäkin, onko luokassa yksi opettaja, vai onko käytössä kahden opettajan malli, jolloin ryhmäkin voi yleensä olla suurempi, jopa noin 30 oppilasta.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Turvallisuuspoliittista tilannetta ja NATO-harkintaa voidaan analysoida avoimesti. Tilanteen olennaisesti muuttuessa, mikäli harkintaa NATO-jäsenyydestä aletaan virallisesti tehdä, tulee asiasta järjestää neuvoa antava kansanäänestys.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Sähköntuotantorakennetta tulee uudistaa lisäämällä kotimaista työllisyyttä tukevaa uusiutuvan energian tuotantoa reippaassa tahdissa. Ns. ylimenokautta ydinenergiatuotannon turvin ei milloinkaan ohiteta, mikäli vanhasta tuotantorakenteesta ei uskalleta luopua. Uutta ydinvoimaa ei pidä rakentaa lainkaan.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Päättäjien tehtävä on huolehtia etenkin heikoimmista. Tämä tarkoittaa mm. riittävän laajapohjaista ja riittävän selvään progressioon perustuvaa verotusta, eli suurituloisten vero-osuuden kasvua ja pienituloisten verohelpotuksia. Verotuksen progressiivisuus, myös pääomatulojen kohdalla, on mielestäni ainoa oikea tapa tasata tuloeroja ja eroja myös kansalaisten hyvinvoinnissa.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Lähtökohtana lainsäädännössä tulee olla ihmisten hyvinvoinnin ja onnellisuuden edistäminen, ei jaottelu eriarvoisiin ryhmiin. Tasavertainen rakkaus on aina kaunis asia, myös oikeus avioliittoon kuuluu kaikille.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Alkoholi aiheuttaa Suomessa vuosittain miljardien eurojen kustannukset, on erittäin merkittävä työikäisten kuolinsyy ja työkyvyttömyyseläkkeen taustatekijä sekä suurin yksittäinen työurien lyhentäjä. Alkoholismin, perheväkivallan, rattijuopumuksen ja monien onnettomuuksien osatekijänä alkoholi on ylivertainen ongelma. Alkoholista aiheutuvia haittoja voidaan vähentää puuttumalla hintaan ja saatavuuteen sekä kehittämällä päihdehuoltoa kokonaisvaltaisesti.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Ruotsin kieli on virallisista kielistämme ainoa, jolla pärjää useissa pohjoismaissa. Vähintään ruotsin alkeet on hyvä osata. Kun ruotsin kielen pakollisuus poistettiin ylioppilaskirjoituksista, väheni myös muiden kielten kirjoittaminen. Kaikki kielet ovat tärkeitä kansainvälistyvässä maailmassa, etenkin pienen maan kansalaisille. Toisen kotimaisen kielen opetusta tulee kehittää entistä enemmän käytännön kielitaidon rakentamisen sekä pohjoismaiseen yhteisöön tutustumisen suuntaan.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Talvivaaran toimintaa pitää jatkaa valtiollisena yhtiönä, ellei muita sijoittajia löydy.

Ehdokkaan kommentti

Vain erityistapauksissa, kun pyritään estämään merkittäviä yhteiskunnalle koituvia vahinkoja, voidaan yrityksiä yrittää "pelastaa" valtion varoin. Talvivaaran tapauksessa ympäristöriskiä aiheuttavat sotkut on siivottava ja estettävä ympäristöongelmien hallitsematon ja pitkäaikainen kasvaminen alueella. Kannattamatonta ja toimintakyvytöntä yhtiötä sinänsä ei pääsääntöisesti pidä tukea, ei edes työllisyyden näkökulmasta. Valtion tehtävä on luoda mahdollisuudet kannattavaan yritystoimintaan, ei ylläpitää tappiollista toimintaa. Rakennemuutoksissa pitää satsata ihmisten uudelleen työllistämiseen ja uuden yritystoiminnan liikkeellelähdön edistämiseen.

2. Rosatom on velvoitettava työllistämään myös paikallisia, jos Pyhäjoen ydinvoimalahanke toteutuu.

Ehdokkaan kommentti

Tällaiset velvoitteet eivät taida olla edes mahdollisia kilpailulainsäädännön puitteissa. Mikäli hanke toteutuu suunnitellusti, suurimmat urakat menevät kansanväliseen kilpailutukseen ja pienemmätkin normaalin menettelyn kautta, jolloin tiettyä kansalaisuutta saati paikallisuutta työvoimassa ei voida erikseen suosia.

3. Kollajan allas pitäisi rakentaa.

Ehdokkaan kommentti

Kollajan ja myös Vuotoksen allashankkeet on kumpikin jo kertaalleen todettu toteutuskelvottomiksi, puheet uusista tekoaltaista tulee haudata lopullisesti. Voimayhtiöiden ja suurten puolueiden toistuvat pyrkimykset nostaa hankkeet yhä uudelleen ja uudelleen esille osoittaa piittaamatonta asennetta paitsi luontoarvoja ja alueen ihmisiä, myös demokratian ja oikeusvaltion periaatteita kohtaan. Koskisotaa ei pidä sytyttää, eikä Kemihaaran soiden luontoarvoja tarvitse todistaa uudelleen. Tärkeämpää on nyt suunnata investoinnit ja osaaminen kehityskelpoisiin uusiutuvan energian hankkeisiin ja tehdä se huolella.

4. Kasitien parantaminen on Oulun vaalipiirin tärkein tiehanke ensi vaalikaudella ydinvoimalasuunnitelmien takia.

Ehdokkaan kommentti

Kasitien parantaminen on aiheellista, toteutuipa ydinvoimalahanke tai ei. Suurimman liikennöintipaineen kasiteillä muodostavat jo meneillään olevat ja suunnitellut rannikon alueen tuulivoimahankkeet, joiden aiheuttama raskaan liikenteen lisäys vaatii toimenpiteitä tien kunnostamisen suhteen.

5. 29 kuntaa Pohjois-Pohjanmaalla ja kahdeksan kuntaa Kainuussa on selvästi liian paljon.

Ehdokkaan kommentti

En sanoisi että Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla on selvästi liikaa kuntia.
Kustannussyistä hallintoa on hyvä keskittää ja joitakin kuntia voidaan varmasti yhdistää, jos toimivien palvelujen turvaaminen ja kaavoitus sitä vaativat. En kannata pakkokeinoja, vaan avointa ja demokraattista lähipolitiikkaa. Palvelujen tasa-arvoinen saatavuus tulee taata. Pääasia on, etteivät kuntarajat hankaloita ihmisten arkea.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Vaalilupauksia ei tule tehdä harkitsemattomasti, lupaukset on tehty pidettäviksi. Mikäli ilmenee perustavanlaatuisia muutoksia, joiden vuoksi jossain asiassa on perusteltua tehdä uusia johtopäätöksiä, ei mihinkään aikaisempaan perusteluun pidä lukkiutua totaalisesti. Järkevä harkinta lupauksien antamisessa on tärkeää, liian ilmavia vaalipuheita on hyvä välttää. Suuret linjat on voitava pitää sovittuina ja lupausten mukaisina.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä