Jarkko Lampuoti

Vaalikone 2015 Pirkanmaan vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Korkean sosiaaliturvan lisäksi Suomessa on korkea kustannustaso joten elämisestä pelkästään sosiaaliturvalla ei tule liian helppoa.

Tutkimustulosten perusteella korkean sosiaaliturvan maissa työttömät ovat kaikista vähiten tyytyväisiä tilanteeseensa.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Pienimpien kauppojen, kioskien ja huoltoasemien aukioloajat ovat jo nyt vapaat. Suurille liikkeille tätä ei tarvitse suhteettoman kilpailuedun ja työntekijöiden aseman vuoksi avata.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Perustulo olisi nykyaikainen ratkaisu nykyiseen tilanteeseen. Perustulo mahdollistaa kaikkien elämäntilanteiden paremman yhteensovittamisen ja motivoi ottamaan vastaan myös osa- ja määräaikaisia työsuhteita.

Perustulolla myös yhtenäistettäisiin sosiaaliturvan tasoeroja: esimerkiksi opiskelija saa nykyisin yleensä vähemmän kuin työtön tai toimeentulotuella elävä huolimatta täysipäiväisestä opiskelusta.

Perustulo toimisi myös pienyrittäjien pohjatulona ja starttirahana ilman eri hakemusta ja helpottaisi yritysidean kokeilemista käytännössä.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Nykyisin käytössä olevat nollatuntisopimukset eivät anna työntekijälle minkäänlaista varmuutta tuloista, tulevista työtunneista tai edes työn jatkuvuudesta, sillä hankalaksi koettu työntekijä voidaan vain jättää ilman työtunteja.

Laissa tulee kuitenkin säilyttää mahdollisuus työntekijälle pyytää myös alhaisempaa tuntimäärää kirjallisesti perustellulla pyynnöllä.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Ansiosidonnaisen lyhentäminen ei vielä ratkaise työpaikkojen tai kysynnän puutetta Suomessa.

Ansiosidonnaisen lyhentäminen heikentäisi myös monen, erityisesti perheellisen mahdollisuutta opiskella työttömyysetuudella uuteen ammattiin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Tähän kysymykseen on vaikea sanoa mitään varmaa vastausta, mutta nykyistä eurovaluuttajärjestelmää tulisi joka tapauksessa korjata.

Euroopan keskuspankille tulisi antaa työllisyyttä ja kasvua tukeva rooli ja mahdollistaa eurovaltioiden suora lainoitus euromaiden vakaamman rahoitusaseman turvaamiseksi.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruoka on tärkein perushyödyke eikä sen verotusta ole tarpeen kiristää.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Rahavelan sijasta ei kannata ottaa hyvinvointivelkaa.

Leikkaukset nykyisessä kysyntätaantumassa voivat kerroinvaikutuksen vuoksi syventää taloudellista ahdinkoa ja halvan rahavelan välttely tuo tulevaisuudessa suuret kustannukset hyvinvoinnin ja koulutuksen rapautuessa.

Turhista rakenteista leikkaamisesta voidaan keskustella, mutta Suomessa ei ole mitään piilotettua virkamiessektoria, josta voidaan säästää loputtomasti nappia painamalla.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapsilisiä ei tule ajatella niinkään vanhempien verotaulukolle kuuluvana tulona kuin lapsia varten.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ole itsessään liian laajoja. Hyvinvoinnin rapauttaminen varsinkin ennaltaehkäisevästä sosiaali- ja terveystyöstä säästämällä tuo laskun moninkertaisena takaisin myöhemmin.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa voidaan hakea säästöjä puuttumalla ongelmiin varhaisissa vaiheissa ja antamalla hoitohenkilökunnalle tilaa esittää parannusehdotuksia.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Naton jäsenyys voisi lisätä suurvaltatukea Suomen taustalle, mutta tuskin vahvistaisi turvallisuuspoliittista asemaa. Sen sijaan jäsenyys toisi kahden ydinasevallan rajan Suomen itärajalle ja heikentäisi Suomen roolia diplomaattisena toimijana maailmassa.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Nykymuotoista maahanmuuttoa ei ole tarpeen terrorismin uhan vuoksi rajoittaa. Suomen tulee keskittyä riittävään kotouttamiseen ja radikalisoinnin ehkäisyyn.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Suurvallan etupiiripolitiikka voi sisältää aina uhan, muttei uhkaa pidä myöskään lähteä liioittelemaan.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Valtion turvallisuudella ei voi loputtomasti perustella yksityisyyden rajoituksia ja valvonnan lisäämistä.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Suomen on harkittava osallistumista näihin toimiin vakavasti, mutta täysin poissuljettua se ei ole.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Oikeus arvokkaaseen kuolemaan on osa ihmisen itsemääräämisoikeutta.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Julkisena tuotantona terveys- ja sosiaalipalveluissa voidaan taata tasa-arvo, laatu, maltilliset kustannukset ja myös hoitohenkilökunnan työsuhteiden jatkuvuus.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Lastensuojelun resursseja olisi lisättävä niin, että ennaltaehkäisevä työ ja kotiapu olisivat saatavilla niitä aidosti tarvitseville.

Esimerkiksi Heinolan esimerkki kustannusten vähentämisestä lisää lastensuojelun työntekijöitä palkkaamalla on rohkaiseva.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Myös vanhusten palveluissa julkinen verorahoitus on lähtökohta.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Kuntien itsehallinnosta kiinni pitäminen tilanteessa, jossa terveyspalvelut ovat rapakunnossa, ei ole kestävää.

Esimerkiksi Sote-uudistuksessa tulee kuitenkin voida taata myös pienien kuntien äänen kuuluminen päätöksenteossa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Tärkeää on nimenomaan etsiä teollista kilpailukykyä ilmastoystävällisestä tuotannosta kuten energiatehokkuutta parantavista tuotteista ja kierrätysmateriaaleista.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Erittäin laajojen tutkimuskatsausten ja maailman arvovaltaisimpien tiedeinstituutioiden lausuntojen perusteella geenimuunneltu ruoka ei aiheuta tavanomaisesta viljelystä ja ruuasta poikkeavaa riskiä, joten myöskään poliitikon ei ole syytä muuta uskoa.

Toinen kysymys on, millä tavoin näitä tuotteita pitäisi säännellä. Nykyisin GM-tekniikalla tuotetut viljelykasvit ovat kohtuuttoman tiukasti säänneltyjä verrattuna tavanomaisella jalostuksella tuotettuihin kasveihin, vaikka tieteellistä perustetta sille ei ole. On kuitenkin pidettävä huolta, että GM-tekniikan tuomat parannukset ovat kaikkien ulottuvilla.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Suomen asuttamisesta päättävät suomalaiset, joilla on vapaus valita asuinpaikkansa.

On realistista kuitenkin huomioida, että harvan väestön ja suurien välimatkojen alueilla palvelutason ylläpitäminen yhtä korkealla tasolla ei ole välttämättä mahdollista.

Esimerkiksi koulutuspolitiikalla voidaan vaikuttaa paikalliseen elinvoimaisuuteen.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Lakisääteinen raja on hyvä ajatus, mutta tarkkaa lukua en osaa arvioida.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Nato-jäsenyydestä on päätettävä tarvittaessa kansanäänestyksellä.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Perehdyttyäni laajasti ydinvoimakysymyksiin ja niihin liittyviin ympäristö- ja turvallisuusasioihin, kantani on erityisesti ympäristön vuoksi ydinvoimamyönteinen, vaikkakin keskustelua ja kehitystyötä tulisi ohjata kohti nykyistä kehittyneempiä 4. sukupolven reaktorimalleja.

En näe ydinvoimaa vastakkaisena vaihtoehtona uusiutuville energiamuodoille vaan tuen molempien lisäämistä.

Lisäksi rakentamisessa tulee huomioida omistuspohja ja toimittaja.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Valtion verovajeen vuoksi tämänkaltaiseen verojen laajaan laskuun ei mielestäni ole nyt varaa. Sen sijaan tulisi elvyttää taloutta ottamalla nyt jopa miinuskorkoista valtionlainaa ja kohdistaa sitä järkeviin investointeihin.

Pieni- ja keskituloisten tuloveron laskua voidaan harkita, mutta tässäkin tulee huomioida verovajeen syntyminen.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Sukupuolineutraali avioliittolaki on pitkän ihmisoikeuskamppailun tulos ja ja sitä ei peruuteta.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Ainakin vahvat panimotuotteet voitaisiin sallia ruokakaupoissa. Muutos parantaisi pienten ja paikallisten tuottajien asemaa.

Alkoholin määrällisen kulutuksen hillitseminen nykyisillä prosenttirajoilla on merkillistä, sillä olutta saa kuitenkin kantaa ulos rajattoman määrän.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Vaikka kieltenopiskelu on hyödyllistä, nykyisessä ruotsin kielen opiskelussa on ongelma. Todellista tarvetta kielelle ei varsinkaan sisämaassa ole ja moni kokee tilanteen hyvin epäreiluksi.

Ruotsin kielen pakollisen opiskelun lakkauttaminen, tai vaihtoehtoisesti ruotsin kielen nykyistä paljon laajempi käyttöönotto koko valtakunnassa aidosti kaksikielisyyteen tähtäävänä aloitteena olisivat kannatettavia.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Pirkanmaalle tarvitaan puolet vähemmän kuntia kuin nykyisin.

Ehdokkaan kommentti

Ei se määrä, vaan ne toimivat palvelut ja demokratia.

2. Tampereen korkeakoulut pohtivat yhdistymistä: lakia pitäisi muuttaa siten, että yhdistyminen on mahdollista.

Ehdokkaan kommentti

Jos aidosti järkevät koulutukselliset ja taloudelliset perusteet yhdistymiselle ovat, lain ei tulisi olla siinä esteenä.

TAMKin, TaYn ja TTY:n yhdistymistä voidaan niin ikään riittävien selvitysten jälkeen ajaa eteenpäin, ellei sen tavoitteena ole pelkästään luoda uutta tyhjää brändiä jo nyt vetovoimaisten korkeakoulujen tilalle.

Organisaatiomuutoksia ja leikkauksia on toteutettu jo sen verran, että prosessiin lähtemistä täytyy harkita kunnolla.

3. Delfinaariotoiminta pitäisi kieltää Suomessa lailla.

Ehdokkaan kommentti

Tiedämme nykyisin delfiineistä eläiminä sen verran, ettei eettisiä perusteita delfinaariotoiminnan jatkamiselle ole.

4. Pirkanmaalla on suurpeto-ongelma.

5. Kylä/lähikoulu on jokaisen pirkanmaalaislapsen perusoikeus.

Ehdokkaan kommentti

Lähikoulujen säilyttämiseen täytyy pyrkiä keskittämisen ja suurten keskusyksiköiden sijasta.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Silti täytyy osata erottaa se, mikä on vaalilupaus ja se, mikä on vain osa teemoja.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä