Olli-Poika Parviainen Valitaan

Vaalikone 2015 Pirkanmaan vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Sosiaaliturvan varassa eläminen ei ole mitenkään erityisen helppoa. Tukiverkossamme on myös liikaa kannustinloukkuja, jotka pitäisi purkaa. Tukijärjestelmä pitäisi uudistaa kohti perustuloa, jotta tukiverkko toimisi paremmin eri tilanteissa ja työn tekeminen olisi aina kannattavaa.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Kaupan aukioloaikoja voidaan vapauttaa. On kuitenkin syytä miettiä keinoja turvata pienempien yrittäjien toimintaedellytyksiä siten, etteivät suuret kaupan yksiköt saa kohtuutonta kilpailuasemaa.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Perustulolla selkeyttäisimme monimutkaisen tukiviidakon, poistaisimme kannustinloukkuja ja tekisimme työn tekemisestä aina kannattavaa. Perustulo voidaan toteuttaa nykytilaan nähden kustannusneutraalisti. Perustulo vähentää byrokratiaa ja tuo varmuutta muuttuviin elämäntilanteisiin. Se auttaisi myös yrittäjyyden alkutaipaleella.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Ns. nollasopimuksilla voidaan kiertää työntekijöiden oikeuksia eivätkä nollasopimukset kuulu reiluille työmarkkinoille. Vapaaehtoinen osa-aikaisuus on eri asia. Nollasopimuksilla yksilön elämänhallinta voi vaikeutua kohtuuttomasti. Suomeen pitäisi sopia pidempiaikaisia töitä koskeva minimityöaika.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Suomen talouskehityksen huomioiden jostain on todennäköisesti tingittävä. Tässä tilanteessa ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa voidaan mielestäni hieman lyhentää nykyisestä, esimerkiksi yhteen vuoteen. Yleisesti riittävä tukiverkko on kuitenkin turvattava.

Pitkä ansiosidonnaisuus voi muodostaa myös kannustinloukun.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Euron hyödyt ovat edelleen haittoja suuremmat. Oma valuutta toisi mukanaan hyötyjä kotimaassa ja mahdollisesti viennissä, mutta todennäköisesti valuutta olisi heikko ja kansainvälisten tuotteiden ja palvelujen hinnat kasvaisivat. Eurosta irtautumisen välittömät poliittiset vaikutukset voisivat myös haitata kansantalouttamme.

Eurossa ei kannata pysytellä väkisin, mutta toistaiseksi eurokriisi ei ole riittävä syy irrottautua yhteisvaluutasta, joka on myös helpottanut elämäämme.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Suomalaisten ostovoima ei ole eurooppalaisittain korkea ja ruoka on Suomessa kallista. Jos verotusta kiristettäisiin, pitäisi tätä kompensoida erityisesti pienituloisille.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Menoleikkaukset voivat olla välttämättömiä, mutta ensisijaisesti kannattaa pyrkiä lisäämään kuntien ja valtion tuloja esimerkiksi työllisyyteen ja investointeihin satsaamalla.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapsilisien verotus ei toisi lisähyötyä kenellekään. Ylipäätään tukien verottaminen on työlästä. Lapsilisässä on nostopaineita erityisesti ensimmäisen lapsen osalta, mutta mikäli tämä on mahdotonta, kannattaa lisä säilyttää nykytasolla ja verottomana.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Suomella on varaa nykyiseen palvelutasoon, kunhan palvelut järjestetään fiksusti ja päällekkäisyyksiä karsitaan. Sen sijaan Suomella ei ole varaa nykyisen laajuiseen terveysmenojen kasvuun. Menojen kasvua on hillittävä satsaamalla ennaltaehkäiseviin palveluihin ja esimerkiksi liikunnan ja liikkumisen edistämiseen.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Suomen kannattaa jatkaa nykyistä yhteistyötä Naton kanssa. Ilmapiiri esimerkiksi Venäjän ja Naton välillä on viime aikoina kiristynyt eikä Suomen Nato-jäsenyys ainakaan liennyttäisi tilannetta.

Mielestäni Nato-jäsenyyden potentiaaliset hyödyt Suomelle ovat edelleen pienempiä kuin haitat. Jäsenyys voisi vetää meitä mukaan mahdollisiin konflikteihin eikä edistäisi rauhaa. Jäsenyys aiheuttaisi paineita myös puolustusvoimillemme.

Suomen turvallisuuspoliittisen aseman vahvistamisen kannalta tärkeintä on huolehtia puolustusvoimien toimintakyvystä ja riittävistä resursseista. Myös muuta kansainvälistä yhteistyötä, esimerkiksi Ruotsin kanssa on syytä jatkaa.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Suomessa on väkilukuun suhteutettuna muita pohjoismaita ja Euroopan maita vähemmän poliiseja. Tämä ruuhkauttaa rikostutkintaa ja heikentää poliisin mahdollisuuksia toimia esimerkiksi haja-asutusalueilla.

Poliisien määrää kannattaisikin jonkin verran lisätä, jotta esimerkiksi ympäristö-, seksuaali-, ja talousrikosten ja kansainvälisen rikollisuuden selvittäminen tehostuu ja poliisin toimintakyky myös arjen kenttätyössä pysyy valtakunnallisesti riittävänä.

Poliisin resurssit eivät kuitenkaan yksinään turvaa yhteiskuntaa, vaan tarvitsemme laajoja toimenpiteitä esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Terrorismin uhka on syytä ottaa vakavasti, mutta riski ei ole ensisijaisesti Suomeen kohdistuvassa maahanmuutossa vaan muussa radikalisoitumisessa, jota voidaan torjua niin kansallisesti, kuin kansainvälisellä yhteistyölläkin.

Suomella on oltava valmius karkottaa rikollisia tai ääriaineisten edustajia, joilla ei ole Suomen kansalaisuutta. Suomi tarvitsee tällä hetkellä myös jonkin verran lisää työperäistä maahanmuuttoa, jota suuri osa Suomeen kohdistuvasta maahanmuutosta on.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Venäjän etupiiripolitiikka on ollut uhka Suomelle ja voi olla sitä tulevaisuudessa, mutta tällä hetkellä Venäjä ei ole Suomelle suora sotilaallinen uhka.

Jännitteet maidemme välillä ovat kuitenkin valitettavasti hieman kasvaneet ja Venäjän nationalistinen kehitys on mielestäni huolestuttavaa. Meidän on edistettävä aktiivisesti dialogia Venäjän kanssa kansainvälisen poliittisen tilanteen helpottamiseksi.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Yleistä tiedustelutoimintaa voidaan harjoittaa myös uhraamatta kansalaisten perusoikeuksia ja yksityisyyden suojaa. Verkkovalvonnan lisääminen on ongelmallinen vaihtoehto.

Terroristit ja ääriryhmät yrittävät horjuttaa vapaita yhteiskuntia. Jos luovumme suin päin vapauksistamme mahdollisesti näennäisen turvallisuuden vuoksi, olemme jo hävinneet.

Verkkovalvonnan lisäämisen kustannuksilla voisimme vahvistaa esimerkiksi suojelupoliisin henkilöresursseja, joita voisi kohdentaa enemmän suoraan terrorismin torjuntaan.

Suomeen esitetyn verkkovalvonnan tehokkuus on myös melko rajallista suhteessa muihin keinoihin. Esimerkiksi Ranskassa viranomaiset harjoittavat paljon pidemmälle menevää verkkovalvontaa kuin mitä Suomeen on esitetty, mutta silti Pariisin taannoista iskua ei saatu torjuttua.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Suomi voisi tarvittaessa osallistua alueen vakauttamiseen ja esimerkiksi joukkojen koulutukseen osana kansainvälistä yhteistyötä ja toimintaa Isisiä vastaan.

Isisin ja vastaavien ääriliikkeiden raakalaismainen toiminta on pysäytettävä ja alueelle on haettava kestävää rauhanomaista ratkaisua. Suomen mahdollinen osallisuus edellyttää valtiolta huolellista riskianalyysiä ja kokonaissuunnitelman muodostamista: esimerkiksi ihmisten lähteminen Suomesta taistelemaan Isisin riveihin on tyrehdytettävä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Hyvän elämän lisäksi myös hyvä kuolema on tärkeä turvata. Parantumattomasti sairaalla on mielestäni oltava viime kädessä ja laajan harkinnan jälkeen oikeus avustettuun kuolemaan. Meidän on myös turvattava riittävän ja hyvän saattohoidon resurssit.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Julkisten palvelujen kannattaa jatkossakin muodostaa sosiaali- ja terveyspalvelujen selkäranka.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannossa kannattaa kuitenkin käyttää myös yksityisiä palveluja. Tällöin meidän on suosittava yrityksiä jotka maksavat veronsa Suomeen.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Meidän on turvattava lastensuojelun resurssit ja varmistettava viranomaisyhteistyön sujuvuus siten, että ongelmiin voidaan puuttua ajoissa ja riittävästi. Tällä hetkellä lastensuojelu on erityisesti suuremmissa kaupungeissa ylikuormittunut.

Perheiden yksityisyyttä tulee tietenkin kunnioittaa, mutta tilanteeseen pitää puuttua ripeästi jos lapsen turvallisuuden epäillään olevan uhattuna.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Lähtökohtaisesti hoitokustannukset ovat jo nyt vanhuksille merkittävä menoerä. He ovat myös ansainneet elämäntyöllään hyvän ja riittävän hoidon.

Omaisten yleistä osallisuutta kannattaa kuitenkin lisätä.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Yhtäläiset ja tehokkaat terveyspalvelut kaikille ovat erityisen tärkeitä, mutta ne voidaan turvata myös kajoamatta kunnalliseen itsehallintoon.

Sosiaali-ja terveyspalvelujen uudistus voitaisiin toteuttaa esimerkiksi maakunnallisella mallilla, jossa sote-alue olisi maakunnan kokoinen ja sillä olisi oma verotusoikeus ja oma suorilla vaaleilla valittu valtuustonsa. Tällöin kuntien itsehallinto säilyisi kaikissa muissa kysymyksissä ja sote-alueen demokraattinen ohjaus toteutuisi.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on välttämätöntä ja päästöjä on vähennettävä kaikkialla nopeasti. Teollisuuden kilpailukyky on mahdollista sopeuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Meidän kannattaa hyödyntää ilmastonmuutoksen hillitseminen myös uusien työpaikkojen synnyttäjänä. Satsaamalla esimerkiksi cleantechiin voisimme lisätä vientiämme merkittävästi.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

GMO-tuotteiden riskit liittyvät lähinnä GMO-kasvien leviämiseen luontoon, biodiversiteetin kapenemiseen ja agribisneksen suureen keskittymiseen.

GMO-ruoasta ei nykytiedon valossa näytä olevan terveydelle vaaraa, mutta varovaisuusperiaatetta kannattaa noudattaa ja tilannetta seurata tarkasti.

EU:ssa muuntogeeniset tuotteet arvioidaan tapauskohtaisesti eikä niitä juurikaan ole Suomen markkinoilla. WHO:n mukaan GMO-ruokien testausprosessi on huomattavan tiukka, kun taas perinteiseen kasvin- ja eläinjalostukseen pohjaavien uusien tuotteiden testaus on tapauskohtaisempaa.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Suomi ottaa tällä hetkellä turvapaikanhakijoita melko maltillisesti. EU-maissa suurimmat ongelmat ovat tällä hetkellä Välimeren alueella, jossa pakolaisvirta on jatkuvaa. Suomi voi ottaa suurempaa vastuuta EU-alueelle tulevista turvapaikanhakijoista myös auttamalla heitä Suomen rajojen ulkopuolella.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Koko Suomi ei ole nytkään käytännössä asuttu. Koko maan pitäminen väkisin asuttuna ei ole järkevä itseisarvo ja se vaikeuttaa palvelujen tuottamista. Toisaalta ihmisillä on oltava vapaus valita asuinpaikkansa. Haja-asutusalueilla kannattaa kehittää kyläalueita. Kaupunkiseutuja kannattaa kehittää yli kuntarajojen.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Perusopetuksessa ja erityisesti pienimpien lasten kohdalla ryhmäkoko on pidettävä riittävän pienenä niin oppilaiden, kuin opettajienkin työrauhan vuoksi.

Ensisijaisesti opetusryhmissä kannattaa antaa kouluille vapauksia järjestää ryhmät luontevasti esimerkiksi opetuksen sisältöjen perusteella.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Mielestäni Nato-jäsenyys ei ole ajankohtainen ja siksi kansanäänestystä ei tarvita juuri nyt.

Mikäli Nato-jäsenyyden perusteet tai maailmantilanne olennaisesti muuttuisi, olisi kansanäänestys perusteltu vaihtoehto.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Olkiluoto 3 ei ole vieläkään valmistunut ja Suomi on tälläkin kaudella päättänyt ydinvoimaluvista. Suomi ei tarvitse enempää lisäydinvoimaa. Meidän kannattaa nyt satsata laajasti kotimaiseen ja uusiutuvaan energiaan.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Verotusta kannattaa ylipäätään kehittää siihen suuntaan, että työn verotus kevenee mutta esimerkiksi ympäristölle haitallisen kulutuksen vero nousee maltillisesti. Verotuksessa on säilytettävä riittävä progressio ja perustoimeentulo on turvattava kaikissa tilanteissa.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Tasa-arvoinen avioliittolaki oli tärkeä askel yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Päätöksen purkaminen olisi mieletöntä ja ajaisi meitä pois vapaiden yhteiskuntien joukosta. Sen sijaan meidän tulisi jatkaa työtä yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja esimerkiksi korjata transsukupuolisten ihmisoikeuksia rajoittava translaki.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Sallisin myös viinien ja oluiden ulosmyynnin ravintoloista ja suoramyynnin pienpanimoilta. Suomeen on pikkuhiljaa kehittynyt monipuolisempi olutkulttuuri ja sitä kannattaa tukea. Päihdeongelmiin voidaan puuttua muilla tavoin.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Pakollinen ruotsin opetus peruskouluissa ja ns. virkamiesruotsi korkeakouluissa ovat tehottomia tapoja turvata ruotsinkielisten oikeuksia.

Perusopetuksessa kannattaa jatkossakin pitää kahta kieltä pakollisena, mutta kielivalinnassa voisi olla koulu- ja oppilaskohtaisia vapauksia.

Ruotsinkielisten oikeudet saada palveluja omalla äidinkielellään on kuitenkin turvattava. Tämä onnistuu varmistamalla aidosti riittävät kielitaitovaatimukset niissä tehtävissä, joissa on palveltava ruotsiksi.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Pirkanmaalle tarvitaan puolet vähemmän kuntia kuin nykyisin.

Ehdokkaan kommentti

Kuntien määrä ei ole niin tärkeää kuin se, miten palvelut järjestetään. Kuntien kannattaa tehdä yhteistyötä palvelujen järjestämisessä ja esimerkiksi maapolitiikassa siten, että verorahoista saadaan mahdollisimman hyvä hyöty.

Kuntien yhteistyöllä verorahoja voidaan käyttää tehokkaammin ja seutuja kehittää kokonaisuuksina riippumatta siitä millaiset kuntarajat ovat. Tällä hetkellä näin ei tehdä riittävästi.

2. Tampereen korkeakoulut pohtivat yhdistymistä: lakia pitäisi muuttaa siten, että yhdistyminen on mahdollista.

Ehdokkaan kommentti

Tampereen korkeakoulujen yhdistymishanke tai ylipäätään korkeakoulujen uudistaminen kannattaa mahdollistaa tarvittaessa lailla.

Parhaillaan meneillään olevat selvitykset näyttävät sitten, kannattaako varsinaiseen yhdistymiseen asti Tampereella mennä. Lopullisista päätöksistä riippumatta uusia toimintatapoja kokeilemaan kannustava lainsäädäntö on hyvä asia eikä ole keneltäkään pois.

3. Delfinaariotoiminta pitäisi kieltää Suomessa lailla.

Ehdokkaan kommentti

Särkänniemen delfinaario on oman aikansa tuote eikä älykkäiden eläimien hyväksikäyttäminen viihteenä ole nykypäivää. Lakimuutos voitaisiin toteuttaa pienellä vaivalla byrokratiaa lisäämättä.

Lakia ei silti välttämättä tarvita, sillä delfinaarion toiminta voidaan ajaa alas Särkänniemen ja Tampereen kaupungin päätöksillä mikäli asian taakse löytyy riittävä enemmistö.

Delfinaarion toiminnan alasajo ei onnistu hetkessä vaan se pitäisi toteuttaa hallitusti pitkällä aikavälillä delfiinien luonnollisen poistuman myötä, mahdollisesti yhteistyössä ulkomaisten delfinaarioiden kanssa.

Delfinaariossa syntyneistä 16 poikasesta vain kaksi on selvinnyt hengissä.

Ympäristökasvatusta voidaan varmasti toteuttaa ilman delfinaariotakin.

4. Pirkanmaalla on suurpeto-ongelma.

Ehdokkaan kommentti

Susikanta on hieman kasvanut Pirkanmaallakin, mutta susi on Suomessa edelleen uhanalainen ja valtakunnallisesti mm. susien salametsästys on ongelma. Kotieläinvahinkoja ja muita susien aiheuttamia ongelmia voidaan ehkäistä viranomaisten ja asukkaiden yhteistyöllä ja riittävällä tiedottamisella. Susien aiheuttama huoli on kuitenkin otettava vakavasti ja asukkaita on autettava varotoimenpiteissä ym.

5. Kylä/lähikoulu on jokaisen pirkanmaalaislapsen perusoikeus.

Ehdokkaan kommentti

Jokaisen lapsen oikeus on hyvä koulu, laadukas opetus ja turvallinen koulumatka. Pienten lasten koulu on erittäin perusteltua säilyttää kunnan lähipalveluna. Palveluja suunniteltaessa lapsinäkökulma on erittäin tärkeä, ellei tärkein.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni, mutta ehdokkaan ei kannata luvata kohtuuttomia tai sortua populismiin. Henkilökohtaisesti lupaan toimia niiden arvojen ja tavoitteiden mukaisesti, joita tuon kampanjassani ja tässäkin vaalikoneessa esiin.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä