Jouni Markkanen

Vaalikone 2015 Pirkanmaan vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Nykyinen sosiaaliturva helposti lukitsee työelämän ulkopuolelle. Kynnys vastaanottaa työ nousee todella korkeaksi, koska pahimmissa tapauksissa työn tekeminen vähentää tuloja. Sosiaaliturvajärjestelmä tarvitseekin kokonaisuudistuksen. Uudistuksessa pitää saavuttaa kaksi päätavoitetta: (1) työn pitää kannattaa kaikissa tilanteissa ja (2) byrokratiaan kuluvia resursseja pitää siirtää aidosti auttavaan työhön. Helpoiten tavoitteet on toteutettavissa esimerkiksi negatiivisen tuloveron kautta ja ensimmäiset kokeilut tulisi käynnistää seuraavalla hallituskaudella.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Kauppojen tulisi pystyä päättämään omasta aukiolostaan. Siten saamme Suomeen lisää työtä ja palvelemme paremmin myös asiakkaita. Samalla tulee kuitenkin varmistaa, että liikkeet saavat aidosti päättää aukioloajoistaan. Esimerkiksi kauppakeskuksissa olevilla pienillä yrityksillä tulee olla mahdollisuus pysyä myös suljettuna haluaminaan aikoina.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Suomen sosiaaliturvajärjestelmän perusrakenne on muutettava. Perustulo -käsitteen alla on useita eri malleja, joiden joukosta löytyy ratkaisu perusrakenteeksi. Siten saamme työn kannattamaan kaikissa tilanteissa ja vähennettyä tarpeetonta byrokratiaa.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Niin sanotut nollatuntisopimukset ovat useille työntekijöille paras sopimusmuoto. Esimerkiksi itselleni opiskeluaikana nollatuntisopimus on tarjonnut joustavan tavan tehdä työtä silloin, kun siihen on ollut mahdollista irrottaa aikaa. Nollatuntisopimuksiin tarvittaisiin kuitenkin selkeämmät pelisäännöt palvelemaan sekä työnantaja- että työntekijäpuolta.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Nykyinen työttömyysturvajärjestelmä itsessään ajaa työelämän ulkopuolelle. Jos työntekijä on maksimimitan eli 500 päivää työelämän ulkopuolella, hänen työllistymismahdollisuutensa ovat heikentyneet merkittävästi. Meidän tuleekin muuttaa järjestelmää sellaiseksi, että työnhaku ja uudelleen kouluttautuminen nopeasti työttömyysjakson alkamisen jälkeen on houkuttelevaa. Lisäksi sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä myös nykysen työttömyysturvan toimivuus täytyy pystyä kyseenalaistamaan.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Euro on kokonaisuudessaan parantanut Suomen taloudellista tilannetta. Yhteisvaluutta helpottaa ihmisten ja esineiden liikkuvuutta euroalueen sisällä ja tasapainottaa rahapolitiikkaa.

Heikkoutena on se, että rahapolitiikka ei ole enää omissa käsissämme ja esimerkiksi nykyisessä taloustilanteessa keinovalikoima suunnan kääntämiseen on entistä suppeampi.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Verotuksen kiristämisen tie on pääsääntöisesti käyty loppuun. Korotusvaraa on enää joissakin haittaveroissa, kuten tupakkaverossa, johon onkin jo olemassa nostosuunnitelma.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Menojen leikkaaminen tai elvyttäminen ovat vain osa ratkaisua. Todellisuudessa talous saadaan kestäväksi muuttamalla toimintatapoja. Esimerkiksi järkevästi toteutetttu sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus sekä julkisten palveluiden muuntaminen nykyistä paremmin toimivaan sähköiseen muotoon säästävät kustannuksissa ja samalla palvelutaso jopa paranee.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapsilisäjärjestelmä on nykyisin varsin toimiva. Jos sosiaaliturvajärjestelmää lähdetään uudistamaan kokonaisuutena, myös lapsilisän toimivuutta osana kokonaisuutta tulee arvioida uudelleen.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Suomella on varaa, mutta se vaatii toimintatapojen uudistamista. Esimerkiksi sähköisten palveluiden kautta voidaan parantaa huomattavasti sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustehokkuutta. Lisäksi hyvillä toiminnanohjausjärjestelmillä hoito saadaan oikea-aikaisesti potilaalle, jolloin samalla hoidon laatu paranee ja rahaa säästyy. Yksistään uudistukset sosiaali- ja terveyspalveluihin eivät kuitenkaan riitä. Meillä pitää ensin olla jaettavaa, että voidaan jakaa. Jaettavaa saadaan talouskasvulla.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Suomi kuuluu läntiseen arvoyhteisöön, ja Nato on läntisten puolustusjärjestelmien ydin. Koska länsi-Euroopan lisäksi kaikki Baltian ja suuri osa Itä-Euroopan maista on kaukokatseisesti jo 10 vuotta sitten liittynyt Venäjästä saamiensa huonojen kokemusten vuoksi Natoon, Suomen ei ole enää syytä jäädä yksin. Sodankäynnin muuttuessa kyberhyökkäykset, terrorismi ja hybridisota ovat uhkakuvia, joiden estämiseen tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Nato tarjoaa siihen toimivimmat puitteet. Seuraavalla hallituskaudella tulisikin järjestää neuvoa antava kansanäänestys ja käynnistää sen pohjalta liittymisprosessi Natoon.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Edellisellä vaalikaudella tehtiin hallinnon uudistus jonka vaikutukset on hyvä katsoa ensin läpi. Arvioinnin perusteella voimme tehdä tietoperustaisia päätöksiä myös poliisien määrän suhteen.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Terrorismiin tulee varautua, mutta maahanmuuton rajoittaminen ei ole oikea työkalu. SUPO:n verkkotiedustelumahdollisuuksien parantaminen ja kansainvälisen yhteistyön tiivistäminen entisestään ovat keinoja, joilla terrorismilta suojaudutaan parhaiten.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Venäjä kokee "etupiirin" osittain omakseen, mikä itsessään on riski myös Suomelle. Neuvostoliiton hajotessa käynnistynyt demokratiakehitys on Putinin valtakauden aikana kääntynyt päälaelleen. Georgian ja Ukrainan kriisit ovat osoittaneet, että Venäjä on todellinen uhka rajanaapureillensa. Suomen kannalta on huolestuttavaa, että Venäjä ei miellä Euroopan Unionia samalla tavalla vahvana toimijana kuin esimerkiksi Kiinaa tai Yhdysvaltoja. Turvallisuusnäkökulmasta olisikin tarpeellista käynnistää nopeasti liittymisprosessi Natoon.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Verkossa yksityisyydensuoja on rajallinen. Riittävillä resursseilla ja kiinnostuksella mihin tahansa verkossa liikkuvaan tietoon on mahdollista päästä kiinni. Siksi myös valtiolla täytyy olla järkevissä rajoissa mahdollisuus verkkotiedusteluun, jotta saamme estettyä esimerkiksi terrori-iskuja. Tilanne paranee selkeästi nykyisestä, kun luomme lainsäädännön kautta pelisäännöt verkkotiedustelua varten.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Suomi on perinteisesti osallistunut kriisialueiden vakauttamiseen osallitustumalla rauhanturvaoperaatioihin sekä kouluttamalla kriisialueella mm. poliiseja. ISIS-järjestön torjumisen kohdalla parhaat vaikuttamiskeinot eivät ole mitenkään itsestäänselvät, mutta Irakin tilanteen vakauttamisen kohdalla kaikenlainen koulutuksen tarjoaminen on varmasti hyödyllistä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Ensimmäisenä askeleena olisi tehdä hoitotahdonilmauksesta pakollinen. Silloin ihminen päättäisi itse, minkälaista hoitoa hän haluaa esimerkiksi tilanteessa, jossa itsellä ei ole enää mahdollisuutta tehdä päätöstä, eikä päätös jää omaisille. Muutos olisi inhimillinen, koska ainakaan minä en halua päättää vanhempieni elämästä tai kuolemasta. Myös eutanasia tulisi nostaa keskusteluun seuraavalla hallituskaudella.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Tärkeintä on saada paras mahdollinen hoito mahdollisimman kustannustehokkaasti. Palvelun tuottajan statuksella ei ole väliä. Parhaiten tavoitteeseen päästään, kun tuottajina toimivat julkisen, yksityisen sekä kolmannen sektorin toimijat samalle viivalle asetettuna.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Viranomaisten tulee tarjota lapsiperheille matalan kynnyksen keinoja pyytää apua. Kun apua tarvitseva itse pyytää apua, myös sen vaikuttavuus on huomattavasti parempaa. Uusi sosiaalihuoltolaki on jo parantamassa tilannetta.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Suomen järjestelmä nojaa verotuksen kautta tulevaan rahoitukseen ja tällä hetkellä vanhusten hoidon kustannukset on jo sidottu hoidettavan varallisuuteen ja tuloihin.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Kuntien itsehallinto ei ole itseisarvo. Kunnat on hyvä säilyttää ja kuntaidentiteettiä on turha viedä pois. Todellisuudessa kuitenkin työntekoalueet kilpailevat toisiaan vastaan, eikä viereisten kuntien kilpailussa ole mitään järkeä. Siksi esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluista, infrastruktuurin rakentamisesta sekä kaavoituksesta päättäminen tuleekin nostaa alueelliselle tasolle.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Suomen ja EU:n tulisi tehdä kaikkensa globaalien ilmastosopimusten aikaansaamiseksi. Kyseessä on tärkein globaali kysymys ja ratkaisuja täytyy saada aikaan jo lähitulevaisuudessa.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Jos geenimuunneltu ruoka on tutkimusten perusteella turvallista ihmiselle ja ympäristölle, se todennäköisesti on sitä. Kaikki geenimuunneltu ruoka ei välttämättä ole.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Suomen osuus kaikista EU:n turvapaikan hakijoista on tällä hetkellä 1,7%, joten määrä on "rikkaalle länsimaalle" melko maltillinen. Suomessa turvapaikkahakemusten käsittelyajat ovat erittäin pitkiä, jopa kolme vuotta. Tähän prosessiin tulisikin lisätä resursseja.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Alueiden vahvuuksia pitää ruokkia ja valtion pitää tehdä työtä koko Suomen hyvinvoinnin eteen. Keinotekoinen alueellistaminen ei kuitenkaan ole ratkaisu, vaan kaupungistuminen on tosiasia, jossa on enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Koko peruskoulua koskeva mekaaninen rajaus on tarpeetonta. Koulujärjestelmää voidaan mekaanisten ja yksisilmäisten rajausten sijaan kehittää paremmin esimerkiksi vahvistamalla opinto- ja uraohjausta perusasteelta lähtien.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Neuvoa antava kansanäänestys antaisi kansanedustajille paremmat valmiudet päättää Suomen liittoutumisesta. Päätöksellä tulee olla vahva legitimiteetti kansalta.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Oletan, että kyseessä on jo nyt valmistelussa oleva hanke. Ydinvoima ei ole itseisarvo, mutta siirtymävaiheessa uusiutuviin energiamuotoihin se on toimiva ratkaisu.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Tuloveron alentamisella saataisiin lisättyä yritteliäisyyttä ja parannettua Suomen taloudellista tilannetta. Riippuen veroalennuksen suuruudesta olisi hyvin mahdollista, että muutos lisäisi verotuloja.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Lain edessä kaikkien ihmisten tulee olla yhdenvertaisia.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Toivottavasti aihe tulee eduskuntaan äänestettäväksi kansalaisaloitteen kautta seuraavalla hallituskaudella. Aloite on allekirjoitettavana osoitteessa kansalaisaloite.fi.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

En ole muodostanut vielä lopullista mielipidettä. Aiheesta pitää käydä perusteellinen keskustelu ja todennäköisesti äänestän kyllä, jos aihe tulee ensi kaudella eduskuntakäsittelyyn.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Pirkanmaalle tarvitaan puolet vähemmän kuntia kuin nykyisin.

Ehdokkaan kommentti

Kuntien määrää ei tarvitse vähentää. Alueellisesti merkitsevät kysymykset, kuten sosiaali- ja terveyspalvelut, infrastruktuurin rakentaminen ja kaavoitus tulisi päättää alueellisella tasolla.

2. Tampereen korkeakoulut pohtivat yhdistymistä: lakia pitäisi muuttaa siten, että yhdistyminen on mahdollista.

Ehdokkaan kommentti

Tampereelle olisi hyvä myöntää oikeus kokeiluun. Sen kautta voisimme nähdä, voisiko Tampereen uusi korkeakoulu toimia mallina, jonka mukaan suomalainen korkeakoulujärjestelmä toimisi.

3. Delfinaariotoiminta pitäisi kieltää Suomessa lailla.

Ehdokkaan kommentti

Kaikkiin kysymyksiin ei tarvita lakeja. Delfinaariotoiminnan yksiselitteinen kieltäminen on yksi niistä.

4. Pirkanmaalla on suurpeto-ongelma.

Ehdokkaan kommentti

Suurpetojen määrä on lisääntynyt, mutta todellisuudessa ei voida puhua vielä varsinaisesta suurpeto-ongelmasta.

5. Kylä/lähikoulu on jokaisen pirkanmaalaislapsen perusoikeus.

Ehdokkaan kommentti

Kouluun pitää olla kohtuullinen matka ja luokkakokojen pitää olla hillittyjä. Tärkeintä on kuitenkin laadukas opetus ja yhdenvertaisten valmiuksien antaminen kouluttautumiseen kaikille lapsille. Jotta voimme saavuttaa tavoitteen, kouluverkossa ei voida ylläpitää kaikista pienimpiä kouluja.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Kuten aiemmin kirjoitin, vaalilupaukset vaikeuttavat yhteistyötä ja heikentävät demokratian toimivuutta. Mielestäni vaalilupauksia ei pitäisi antaa, vaan kerrottaisiin selkeästi, minkälaista ajatusmaailmaa edustaa. Politiikka on sopimista ja se on erittäin vaikeaa, jos lähtötilanne on jo valmiiksi lukossa.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä