1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

En sano että eläminen itsessään on helppoa, mutta systeemin vuoksi työn vastaanottaminen ei aina ole kannattavaa ja siitä pitää päästä eroon.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Kysyntä on tässä paras säätelijä.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Jos tällä päästään edes vähän vähentämään tukiviidakkoa.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Ainakin 0-sopimuksista pitää päästä eroon.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Koko ajan on pidettävä tavoitteena sitä, että työnteko on aina kannattavampaa kuin kotiin jääminen

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Sitä on aika vaikea veikata euron sisäpuolelta päin

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ymmärrän kulutusverot, mutta ruoka on välttämättömyys

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Menoja leikataan vähentämällä kuntien pakollisia tehtäviä ja purkamalla liikaa byrokratiaa

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Näin toimimalla saataisiin lisiä kohdennettua oikeudenmukaisemmin kuin mitä nykyhallituksen päätöksellä. Lisäksi lapsilisän ikäraja voitaisiin nostaa 18 vuoteen

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Ihmisistä on huolehdittava, se on selvää. Mutta esim. tukiviidakkoa yksinkertaistamalla voitaisiin saada säästöjä vaikei etuja jouduttaisikaan varsinaisesti heikentämään. Tiedonkulkua eri yksiköiden välillä on parannettava, jottei tehtäisi esim. päällekkäisiä tukitoimia perheille

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Sotien jälkeen Suomi on rakentunut puolueettomaksi länsimaiseksi valtioksi, jonka idänsuhteet ovat olleet kunnossa. Nato-jäsenyys ei muuta maantiedettä, yhteinen maaraja on ja pysyy. Haluammeko olla "vihollismielinen" rajanaapuri?

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Kanasalaisten tasa-arvo on uhattuna kun poliiseja ei ole joka alueella tavoitettavissa.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Tarkkana pitää olla, mutta rajojen sulkeminen ei uhkaa poista.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

En näe sitä tällä hetkellä uhkana Suomelle, olemme rakentaneet luottamukselliset välit Venäjän kanssa vuosikymmenien aikana. Se tietysti mietityttää, mitä tulee Putinin jälkeen.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Tämä on vaikea kysymys, tasapaino turvallisuuden ja "isoveli valvoo" -systeemin välillä on aika hiuksenhieno. Vielä laittaisin yksityisyyden suojan edelle.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Rauhanturvaaminen on Suomen tie, ei sotaan koulutus.

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Mielestäni tämä on jokaisen henkilökohtainen päätös, joka on hyväksyttävä silloinkin, kun oma arvomaailma sotii sitä vastaan.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Ensisijaisesti kyllä, mutta yksityinen sektori tarvitaan rinnalle.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Kyse ei taida olla ongelmiin puuttumisesta vaan tiedonkulun heikkoudesta eri osapuolten välillä.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Entistä enemmän on mentävä siihen suuntaan, että se maksaa joka käyttää - kaikista on silti huolehdittava tasa-arvoisesti varallisuuteen katsomatta.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

En ymmärrä, miten nämä sulkisivat toisensa pois?

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Tämä on vähän sellainen "50-60" -juttu; ok, jos kaikki maailman valtiot näin toimivat, mutta yksinään Suomen ei kannata tällä tavalla talouttaan pilata, sillä yksin emme maailmaa pelasta. Kultainen keskitie pitää löytää suojelutoimien ja talouden kohentamisen välillä.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Tästä ei todellakaan ole riittävästi tutkimustietoa, että näin voitaisiin väittää, päinvastoin nyt löytyy jo tietoa esim. viljan tuholaisista, jotka ovat muuttuneet immuuneiksi tietyille torjunta-aineille

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Nykysysteemi riittää meille, omista pitää huolehtia ensin.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Jos mietimme millaisia työpaikkoja tulevaisuudessa voidaan luoda esim. osaamalla hyödyntää entistä paremmin suomalaisia metsiä, pitää nähdä tärkeänä myös koko Suomen pitäminen asuttuna. Puut eivät kasva kaupungeissa, eikä peltoja voida siirtää asutuskeskusten liepeille. Lisäksi mielestäni perustuslakia pitää kunnioittaa.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Pelkkä opetusryhmän kokoon tuijottaminen ei välttämättä auta mitään, enemmän ratkaisee opetuksen järjestäminen kokonaisuutena sekä sen tosiasian myöntäminen, että kaikkia oppilaita ei voida integroida perusluokkiin.

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Neuvoa antavana kyllä, ehkä tämä aihe jopa saisi ihmiset kiinnostumaan

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Joko näin tai sitten kysytään, mistä kansalaiset ovat valmiita luopumaan

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Sitä pitäisi miettiä, olisiko alennus esim. prosentuaalisesti sama kaikille, vai tulisiko siihen jonkinlainen porrastus

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Lain lähtökohta täytyy olla se, että se kohtelee ihmisiä tasa-arvoisesti - oma arvomaailma ei anna oikeutta asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Miedot viinit kyllä, vahvat oluet ei. Saisiko ne eri pykäliksi :)

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Pidetään kielitaitoa edelleen rikkautena

1. Satakunnan pitää jatkossakin säilyä omana vaalipiirinään, vaikka kansanedustajamäärä on pudonnut kahdeksaan.

Ehdokkaan kommentti

Äänikynnys voidaan ohittaa nk. tasauspaikoilla, jolloin vaalipiireihin ei tarvitse kajota. Näin pidetään yllä lähidemokratiaa.

2. Satakuntaan pitäisi muodostaa seuraavalla vaalikaudella neljä isoa kaupunkia Porin, Rauman, Kankaanpään ja Huittisten ympärille, koska pikkukunnat eivät ole elinvoimaisia.

Ehdokkaan kommentti

Optimikuntakokoa ei ole. Kuntaliitokset ovat ok silloin, kun ne lähtevät kuntalaisten aloitteesta liikkelle, mutta ylhäältäpäin sanelu ei tuo toivotyua lopputulosta.

3. Valtion pitää tukea Porin ja Helsingin välistä lentoliikennettä maksamalla puolet reitin kustannuksista.

Ehdokkaan kommentti

Näin toimitaan muuallakin, pitää huomioida matkoihin kuluva aika - meillä ei ole nopeita junayhteyksiä ja maanteiden kunto estää nopean liikkumisen.

4. Valtion on lähdettävä mukaan omistajaksi Rauman telakalle ensi vaalikaudella, koska valtio on tukenut myös Turun telakkaa.

Ehdokkaan kommentti

Omistaminen ja tukeminen ovat kaksi eri asiaa. Tukea voidaan antaa monin tavoin.

5. Satakuntalaiset kansanedustajat ovat onnistuneet hyvin maakunnan edunvalvonnassa vaalikaudella 2011-2015.

Ehdokkaan kommentti

Valitettavasti tästä ei voi isoa kiitosta antaa. Esim. yhteydet ja teiden kunto puhuttavat edelleen, vaikka niistä on puhuttu jo kauan.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Jos lupaa konkreettisesti jonkin asian, täytyyhän siitä kiinni pitää. Eri asia valitettavasti on se, saako omalle mielipiteelleen riittävästi kannatusta.