Taru Kankkonen

Vaalikone 2015 Satakunnan vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Helppoa se on, mutta ei nykytasolla anna riittävää toimeentuloa ihmisarvoiseen ja yhdenvertaiseen elämisen tasoon.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Kaupat ja yrittäjät itse tietävät parhaiten milloin ja kuinka pitkään kannattaa pitää liikettä auki.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Nykyjärjestelmämme leimaa pienituloisen kategorioihin ja tukia täytyy hakea milloin mistäkin luukulta. Riippumatta siitä, miksi tulotaso on alhainen, jokaisen tulottoman tai työkyvyttömän tai työttömän äidin tai opiskelijan tulee saada sama perustulo jonka varassa voi elää.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Nykytilanteessa ei voida turvata minimityöaikaa, sillä voi olla kausia, kun työn tarvetta ei ole.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Ansiosidonnainen jos jokin on passivoiva järjestelmä ja lisäksi eriarvoistaa työttömien asemaa. Järjestelmää täytyy purkaa ja keston lyhentämisestä on hyvä aloittaa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruoan verotuksen korotus iskee rankimmin juuri pienituloisiin. Ei voi korottaa.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Tämä toteutetaan byrokratiaa voimakkaasti purkamalla sekä asettamalla valtion ja kuntien viroille eläkekatto.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapsilisään kohdistuneet päätökset ovat olleet täysin vääriä. Haluan säilyttää lapsilisän verottomana tulona mutta sen poistamista suurituloisimmilta voidaan harkita.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Tällä hetkellä Nato-jäsenyys aiheuttaisi Venäjältä kohdistuvan uhan lisääntymisen Suomelle.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Poliisivoimiin kohdistuneet leikkaukset ovat heikentäneet poliisin tavoitettavuutta rikospaikoille ja uhkaaviin tilanteisiin. PItkällä aikavälillä nykytilanne lisää kansalaisten turvattomuutta, sillä nyt jo kotitalouksiin kohdistuneet ryöstöt ovat moninkertaistuneet.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Suomeen tuleva maahanmuutto ei ole sillä tasolla että se aiheuttaisi terrorismin uhkaa meille. Terrorismi tulee meille ennemminkin rajojen ulkopuolelta kuin maamme sisältä mm. hybridisodankäynnin muodossa.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

En näe välitöntä sotilaallista uhkaa Venäjän puolelta niin kauan kuin olemme sotilaallisesti liittoutumattomia.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Yksilönvapautta tulee kunnioittaa myös sairasvuoteella, mikäli päätös on tarkkaan harkittu ja tehty täydessä ymmärryksessä.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Yksityiseltä puolelta täydennetään tarvittaessa palveluja.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Tämä on vaikea ja monitahoinen kysymys, koska siinä on useita muuttujia. Joissain tapauksissa puututaan liikaa, toisissa taas liian vähän. Jälkimmäisistä puhutaan tietysti mediassa herkemmin. Myös lapsia pitää aidosti kuulla ongelmissa.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Mikäli vanhuksella on omaisuutta, on hän velvollinen sitä hoitoonsa käyttämään. Mikäli omaisia velvoitetaan maksamaan tuloistaan vanhempansa hoitokuluja, on näiden menojen oltava verovähennyskelpoisia.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Kuntarajat ja kuntien itsehallinnot kahlitsevat liikaa nykykäsitystä maailman ja asioiden järjestyksestä. Toki ihmisen ja palveluiden on oltava keskiössä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Turvallisuudesta ei ole näyttöä. GMO-kasvit ovat tappaneet mehiläisyhdyskuntia. Mitä niin kasvatettu ruoka tekee ihmiselle pitkällä aikavälillä?

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Suomeen mahtuu turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajia. He antavat uutta näkökulmaa asioihin ja lisäävät erilaisuuden suvaitsevaisuutta pitkällä juoksulla. Ongelmatapaukset ovat marginaalissa kuten suomalaisväestössäkin.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Tullee pian aika, jolloin on todellisuutta, ettei koko Suomi säily asuttuna. Siitäkin pitää keskustella eikä pistää päätä pensaaseen. Keskittämistoimet eivät saa kuitenkaan olla tämän kehityksen kiihdyttäjänä.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Kaikkein suurituloisimmilta ei tarvitse alentaa tuloveroa.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Ei voida perua kansalaisaloitteesta tullutta lakimuutosta. Muutoin kansalaisten usko omaan vaikuttamismahdollisuuteen heikkenee, kuten myös luottamus poliittiseen päätöksentekojärjestelmäämme.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Sallivampi yhteiskunta on avoimempi ja lisää yksilön ja yhteiskunnan välistä luottamusta.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Kokeiluja kielenopiskelun ruotsin vaihtamisesta toiseksi kieleksi voidaan tehdä esimerkiksi Itä-Suomessa jossa venäjän opiskelu koetaan yhteiskunnallisesti merkittävämmäksi.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Satakunnan pitää jatkossakin säilyä omana vaalipiirinään, vaikka kansanedustajamäärä on pudonnut kahdeksaan.

Ehdokkaan kommentti

Alueellinen edustuksellisuutemme heikkenee, mikäli vaalipiiri lopetetaan. Satakunnasta tulee reuna-aluetta, johon on vaikea saada tukea valtiolta esim. tiehankkeisiin. Jo istuneet kansanedustajat eivät välttämättä pidä yhtä hanakasti kiinni Satakunnan vaalipiiristä, sillä heidän tunnettavuunsa auttaa kun vaalityöaluetta täytyy merkittävästi laajentaa.

2. Satakuntaan pitäisi muodostaa seuraavalla vaalikaudella neljä isoa kaupunkia Porin, Rauman, Kankaanpään ja Huittisten ympärille, koska pikkukunnat eivät ole elinvoimaisia.

Ehdokkaan kommentti

Olen voimakkaasti ollut aina ajamassa elinvoimaisuutta kaupunkikeskittymiin Satakunnassa yhteistyön ja ennakkoluulottomuuden nimissä.

3. Valtion pitää tukea Porin ja Helsingin välistä lentoliikennettä maksamalla puolet reitin kustannuksista.

Ehdokkaan kommentti

Olisin mieluummin kohdentamassa valtion varoja tieliikenteen parantamiseen. On ajateltava realistisesti Porin kentän käyttöaste ja kannattavuus.

4. Valtion on lähdettävä mukaan omistajaksi Rauman telakalle ensi vaalikaudella, koska valtio on tukenut myös Turun telakkaa.

5. Satakuntalaiset kansanedustajat ovat onnistuneet hyvin maakunnan edunvalvonnassa vaalikaudella 2011-2015.

Ehdokkaan kommentti

Mitä he ovat tehneet? Kiuru, Kataja, Jalonen, Joutsenlahti, Kalli..? Kiuru kaatoi koulutuksen ja Kataja köyhtyi.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Siksi niitä ei kannata antaa ;) Mikään kysymys ei ole yhdestä edustajasta kiinni, joten vaalilupausten aika on ohi.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä