Sari Essayah Valitaan

Vaalikone 2015 Savo-Karjalan vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Sosiaaliturvassa on kannustinloukkuja, mutta pelkän sosiaaliturvan varassa ei ole helppoa pärjätä. Työttömyysturvan kohdalla esim. tällä hetkellä on jo lyhyttä ammattitaitosuojaa lukuunottamatta velvoite ottaa vastaan tarjottua työtä, myös osa-aikaista, ja oman työssäkäyntialueen ulkopuolelta.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Pk-yrittäjän kannalta sääntelemättömyys tarkoittaisi työtä vuorotta, kun ilta- yö- ja sunnuntaivuorot olisi tehtävä korkeampien kustannusten takia itse. Kuitenkin aukioloaikojen poikkeuslupamenettelyä olisi selkeytettävä ja tehtävä siitä yrittäjän kannalta vähemmän byrokraattinen.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Perustulo olisi erittäin kallis malli eikä silti riittäisi huomioimaan erilaisia elämäntilanteita, esim. suuria eroja asumiskuluissa kuten asumistuki.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

On paljon osa-aikatyötä tekeviä, jotka eivät voi tehdä esim. 18 tuntia, mutta ottavat mielellään vastaan lyhyempiä töitä esim. eläkeläiset, opiskelijat.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Kestoa voitaisiin porrastaa entisestään, ja ehkä luoda siihen myös kannustin eli esim. jos työllistyt 200 päivän jälkeen, saat silti 250 päivän ansioturvan.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Omaan valuuttaan palaaminen ei ratkaise Suomen talouden rakenteellisia ongelmia, joskin devalvaation käyttömahdollisuus saattaisi hetkellisesti auttaa vientiteollisuutta. Tällä hetkellä suuri osa viennistä suuntautuu euroalueelle, jolloin ei ole valuuttariskiä.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruuan alv:n nosto osuu aina suhteellisesti eniten pienituloisiin, joiden kulutettavissa olevista tuloista ruoka vie suuren osan.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Suomen velkaantuminen on saatava taitettua, sillä nykyisen hitaan talouskasvun aikana velkasuhde pienenee vain menoja sopeuttamalla. Terve julkinen talous puolestaan luo vakautta ja kasvun edellytyksiä tulevaisuudessa. Leikkauskohteet on myös valittava taiten, sillä vaikkapa ennaltaehkäisystä esim. lastensuojelussa tai terveydenhuollossa on usein lyhytnäköistä leikata, kustannukset voivat myöhemmin olla huomattavasti suuremmat.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapsilisä on alunperin tarkoitettu tasaamaan tuloeroja saman tuloluokan sisällä lapsettomien ja lapsiperheiden välillä, ei tuloluokkien välillä. Lapsilisäleikkaus ja sen verovähennyskompensaatio on tehnyt lapsilisästä monimutkaisen ja progressiivisen, malli pitäisi ainakin yksinkertaistaa.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Jos huoltosuhde heikkenee tätä vauhtia ja kestävyysvaje ei ota korjaantuakseen, nykyisen laajuisiin palveluihin ja etuuksiin ei ole mahdollisuutta. Toisaalta ennaltaehkäisy esim. terveydenhuollossa voi säästää huomattavasti palvelutarpeesta.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Mielestäni nykyinen asevelvollisuuteen nojaava kansallinen puolustus yhdessä rauhanajan Nato-yhteistyön kanssa on hyvä yhdistelmä.Suomen kokoisen maan ei ole järkevää luopua toimivasta järjestelmästä, joka sekä ylläpitää osaavaa reserviä että tukee maanpuolustustahtoa. Hankittu osaaminen on hyödyksi monessa rauhan ajan kriisitilanteessa. Tämä ei sulje pois sitä, että kansan enemmistön niin tahtoessa Nato-jäsenyyttä voidaan hakea ja valmistelun estämistä ei tarvitse ainakaan erikseen kirjata.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Haja-asutusalueella poliisien päivystysalueet ovat esim. Itä- ja Pohjois-Suomessa paikoin liian suuret, ja se lisää kansalaisten turvattomuuden tunnetta.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Terrorismia tulee torjua joka tapauksessa eikä se suoranaisesti liity maahanmuuttoon.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Suomeen ei kohdistu Venäjältä suoraa sotilaallista uhkaa, vaikka Venäjän viime aikojen arvaamaton käytös on tehnyt siitä alueen epävakautta lisäävän toimijan.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Kun on kysymys esim. terrorismin ennaltaehkäisystä, niin rajattu toimivaltuuksien laajentaminen tulee olla mahdollista, samoin vakavien verkkohyökkäysten torjumiseksi.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Isisin vastaiseen rintamaan osallistuminen tulisi tehdä jotenkin muutoin kuin Irakin joukkoja tukemalla, esim. humanitäärisen avun kautta.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Parantumattomasti sairaiden kohdalla tulee panostaa hyvään saattohoitoon ja kivunlievitykseen eikä velvoittaa toista ihmistä esim. lääkäriä surmaamaan potilastaan.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Julkisella sektorilla on verorahoitteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu, mutta tuottamisvastuussa voidaan hyödyntää yksityisiä palveluntarjoajia.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Viranomaisten välistä tietojenvaihtoa tulee parantaa ja ennaltaehkäiseviä palveluja lisättävä.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Kotona asuvan vanhuksen kohdalla hoivapalveluista maksetaan joko omista tuloista tai omaisuudesta. Palvelutaloissa sen sijaan kustannukset voivat olla tuhansia euroja kuukaudessa ja niissä käytetään maksamiseen asiakkaan tulot vähennettynä suojaosuudella ja kunta maksaa loput. Tulevaisuudessa joudutaan varmasti asiakkaan omavastuuosuutta tavalla tai toisella nostamaan.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Alueellinen tasa-arvo terveyspalveluiden saatavuudessa ja laadussa olisi turvattava perustuslakia kunnioittaen.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Mielestäni näitä kahta asiaa ei pitäisi asettaa mustavalkoisesti vastakkain, resurssitehokas talouskasvu ja ympäristövaikutusten arviointi mahdollistavat sekä talouskasvun että ympäristöstä huolehtimisen.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Geenimuunnellun ruuan teveysvaikutuksista pitkällä tähtäimellä ei ole tarpeeksi tutkittua tietoa, ja myöskään ko. tuotteita ei testata yhtä huolellisesti kuin esim. lääkeaineita. Jokaisella maalla pitää olla oikeus päättää, viljelläänkö sen alueella geenimuunneltua ruokaa vai ei.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Jokainen maa vastaa alueelleen tulevista turvapaikanhakijoista kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. Lisäksi Suomi on osallistunut Frontexin kautta rajavalvontayhteistyöhön.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Ihmisten tulee saada asua siellä missä haluavat.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

En kannata ylärajan kirjaamista lakiin, sillä usein tilanteeseen vaikuttaa mm. oppilasryhmien koostumus ja kouluavustajien tuen mahdollisuus.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Päätös on verrattavissa EU-jäsenyyteen.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Kun nyt saataisiin nuo työnkin alla olevat ensin valmiiksi.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Talouden elpymiseksi ostovoiman lisääntymisen kautta päätös olisi hyväksyttävissä.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Jos esimerkiksi kansalaisaloite ko. asiasta tulee käsiteltäväksi eduskuntaan, siinä tulee olla omantunnonvapaus kuten edellisenkin eduskunnan käsittelemän kansalaisaloitteen kohdalla.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Alkoholin kulutukseen vaikuttaa eniten saatavuus ja hinta, ja kansanterveyden kannalta on parempi, että myynnistä vastaa valtion monopoli. Monien mielestä se myös takaa laadukkaamman valikoiman.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Kaksikielisessä maassa on hyvä hallita molempien kielien perusteet.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Vaalipiirin toisen asteen oppilaitoksia ja lukioita on varaa vähentää, kunhan koulutus turvataan kohtuullisen matkan päässä.

Ehdokkaan kommentti

Koulutuksen hallinnointia voidaan yhdistellä, mutta mielestäni koulutusyksikköjä ei tulisi vähentää. Opetusta voidaan myös järjestää enemmän yhteisenä esim. verkon kautta.

2. Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntarajan tarpeellisuutta pitäisi tarkastella tulevalla vaalikaudella.

Ehdokkaan kommentti

Jos maakunta nähdään hallinnollisena alueena näin voidaan tehdä, mutta se ei poista Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueen identiteettieroja.

3. Itä-Suomen lentoasemaverkosto on turvattava nykyisen laajuisena yhteiskunnan tuella, jos se muuten on tappiollista.

Ehdokkaan kommentti

Lentoliikenteen jatkuminen alueella nykyisen kaltaisena on ehdottoman tärkeää mm. alueen yritystoiminnan ja matkailun kannalta.

4. Kaivosteollisuutta pitäisi suitsia nykyistä tiukemmin.

Ehdokkaan kommentti

Kaivostoiminnan aiheuttamat ympäristöongelmat Talvivaarassa johtuvat löperöstä valvonnasta pikemmin kuin alasta itsestään.

5. Kuntaliitoksia tarvitaan alueella lisää vahvojen keskusten muodostumiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Jos kunnat haluavat vapaaehtoisuuden pohjalta yhdistyä, niin se hyvä, mutta vain vahvojen keskusten muodostamiseksi sitä ei kannata tehdä.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Vaalilupauksia annettaessa on hyvä pitää mielessä, että kaikkien päätösten taakse tarvitaan eduskunnan enemmistö.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä