Aino Kanniainen

Vaalikone 2015 Savo-Karjalan vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

En usko, että kukaan pohjimmiltaan haluaa elää sosiaaliturvan varassa. Jos vaihtoehtona on riittävä fyysinen ja psyykkinen terveys, mielekäs työ ja toimeentulo, uskon ihmisten mieluummin valitsevan sen. Osallistuminen antaa merkitystä elämään.
Sosiaaliturvan tulee kannustaa opiskeluun ja työhön, joiden vastaanottamisen tulee olla aina kannattavampaa ja kannustavampaa kuin esim. työttömyysturvalla olemisen.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Yrittäjillä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa liikkeensä aukioloon paikallisen ja liiketaloudellisen tarpeen mukaan. Liikaa byrokratiaa ja säätelyä tulee tarkastella kriittisesti. On kuitenkin tärkeää huomioida yrittäjän ja työntekijöiden tarve lepopäiviin.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Perustulo antaisi turvaa nykyisen sosiaaliturvaviidakon väliinputoajille ja antaisi toimeentulon kaikille ja kaikissa tilanteissa. esim. lyhyiden ja osa-aikaisten työsuhteiden välissä, kuntoutustuen päättyessä ja työkyvyttömyyden jatkuessa, kielteisen eläkepäätöksen tultua ym. Kannatan perustuloa, jossa työn vastaanottaminen on aina kannattavaa.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Ns. nollatyösopimus, jossa työntekijä tulee töihin tarvittaessa ilman takuupalkkaa ja työtunteja, voi johtaa tilanteeseen, jossa on ns. työssä saamatta kuitenkaan työtunteja ja palkkaa. Jos tämä vie mahdollisuuden työmarkkinatukeen, tilanne on työntekijälle kohtuuton.

Muutoin jos sekä työntekijälle että työnantajalle tällainen järjestely on ok, tämä voi olla mahdollista. Perustulo, joka kannustaisi vähäisenkin työn vastaanottamiseen olisi hyvä ratkaisu ja kannustaisi ottamaan vastaan lyhyitäkin työsuhteita.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Ansiosidonnaista työttömyyskorvausta ei pidä kokonaisuutena heikentää, mutta sen rakennetta voidaan kehittää työnhakua aktivoivaan suuntaan.
Esim. yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle ansiosidonnaisen työttömyysturvan maksaminen määräajaksi.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Olemme sitoutuneet EU:hun ja toimimme siinä täysivaltaisina jäseninä. Tässä on epäkohtia, mutta irrottautuminen ei ole kuitenkaan oikea ratkaisu. Meidän on aktiivisesti huolehdittava EU:ssa Suomen kansallisten erityispiirteiden ja tarpeiden riittävästä huomioimisesta.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruoka on jo nyt kohtuullisen kallista. Ruuan hinnalla voidaan ohjata kansalaisia terveellisempään ravitsemukseen, mikä pidemmällä aikavälillä näkyy myös kansanterveydessä.
On tärkeää turvata suomalainen alkutuotanto, jolla on jo nyt tiukat ajat mm. maataloustukien maksatus on siirtynyt ja venäjä pakotteiden vaikutus viljelijöiden tuloihin on kohtuuton. Kotimainen ruokaomavaraisuus luo myös työpaikkoja.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Valtion velkaantuminen on saatava taittumaan. Talouden tasapainottaminen edellyttää kokonaisuuksien hallintaa ja tehtävien toimenpiteiden seurausten ymmärtämistä.

Tarvitsemme kautta linjan tarkkaa talouden hallintaa. Leikkausten sijaan on keskityttävä talouskasvua vahvistaviin tekijöihin kuten yrittäjyyden esteiden vähentämiseen ja kotimaisen ruokatuotannon, metsä- ja biotalouden kehittämiseen, uusien työpaikkojen luontiin ja liiallisen byrokratian purkamiseen.
Säästöjä tukee myös satsaamalla ennaltaehkäisevään työhön, mikä tosin vie alkuun taloudellisia resursseja, mutta maksaa itsensä myöhemmin monin kerroin takaisin ihmisten lisääntyneenä hyvinvointina.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Tehty lapsilisäleikkaus täytyy peruuttaa. Lapsilisät menevät suoraan kulutukseen.
En kuitenkaan kannata lapsilisien verottamista.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Olemme kehittäneet laadukkaan terveydenhuoltojärjestelmän, jonka toiminta on turvattava. Leikkausten sijaan resursseja on suunnattava mieluummin ennaltaehkäisevään työhön, jolloin säästöjä tulee tätä kautta. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä tulee tiivistää, jolla vältetään päällekkäisyyttä ja myös palveluista väliinputoamista.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Kansallinen oma puolustus on pidettävä uskottavalla ja toimivalla tasolla. Määrärahoja oman puolustusjärjestelmän ylläpitämiseen on lisättävä. Mikäli Suomi liittyisi Natoon vastakkainasettelu idän ja lännen välillä syvenisi ja olisimme maantieteellisen sijaintimme vuoksi etulinjassa. Natoon liittyminen edellyttäisi kansanäänestystä. Suomen on pidettävä yllä hyviä naapuruussuhteita itään ja länteen. Venäjä on meille myös tärkeä kauppakumppani.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Poliisien riittävä määrä ja nopea saatavuus vaikuttaa yleiseen turvallisuustasoon sekä ennaltaehkäisee rikoksia ja häiriöitä sekä parantaa toimintavalmiusaikoja.
Erityisesti harvaan asutuilla alueilla poliisin saaminen paikalle voi kestää kohtalokkaan kauan.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Terrorismin torjunnassa on tunnistettava Suomeen kohdistuvat uhat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja estettävä niiden toteutuminen.
Tässä tiedustelutoiminnalla sekä koti- ja ulkomaisten viranomaisten välisellä yhteistyöllä on tärkeä merkitys. EU-maiden yhteisvastuuta maahanmuutto-, rajavalvonta- ja turvapaikkapolitiikasta tulee vahvistaa.
Hallittu maahanmuutto, syrjäytymisen ehkäisy sekä kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun edistäminen ja ymmärryksen sekä ihmisoikeuksien tasa-arvon, demokratian edistäminen - ovat keinoja, joilla voidaan puuttua tekijöihin, jotka edistävät väkivaltaista radikalisoitumista ja myös terrorismiryhmiin värväytymistä.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Venäjän viimeaikaiset toimet antavat viitteitä pyrkimyksestä vahvistaa omaa asemaansa ja osoittaa voimaansa - esim. Ukrainan kriisi, epävarmuuden luominen maailmanpoliittiseen tilanteeseen, maa-alueiden ostaminen Suomesta ja ilmatilaloukkaukset.

Suomi ei kuitenkaan ole Venäjälle uhka vaan taloudellinen kumppani. Hyvien naapuruussuhteiden vaaliminen itään ja länteen sekä uskottava ja toimiva oma puolustus vähentävät etupiiripolitiikan uhkaa.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Kyberturvallisuus on osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme. Terrorismin ja rikollisuuden uhan torjunnassa yleinen etu menee yksityisen edun edelle.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Suomen tulee mieluummin toimia niin, että erilaisten ihmisryhmien, kulttuurien ja uskontojen välinen ymmärrys vahvistuu. Näin toimien voimme edistää rauhaa parhaiten.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Elämä on arvokas aina viimeiseen hetkeen saakka. Inhimillistä kärsimystä tulee kaikin keinoin pyrkiä lieivttämään mm. tehokkaalla kipulääkityksellä. En kuitenkaan kannata kuoleman edistämistä. Olen aina elämän puolella.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä on joka tapauksessa julkisella puolella.

Kannatan asiakkaan mahdollisuutta valita palveluntuottaja - yksityinen tai julkinen, jotka voivat toimia toisiaan täydentäen ja tukien. Halutessaan kunnat voivat käyttää palveluseteleitä.
Terve kilpailu luo kustannustehokkuutta ja laadun kehittämistä.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Ennaltaehkäisevä työ on vaikuttavinta ja pidemmällä aikavälillä myös säästöjä tuottavaa. Resursseja on suunnattava varhaiseen matalan kynnyksen tukeen. Esim. Lapsiperheiden kotipalvelu, perheneuvonta ym.
Avun tarvetta tulee kartoittaa jo neuvoloissa ja päivähoidossa sekä apua tulee tarjota aktiivisesti.
Olen kuullut tositarinoita, joissa vanhemmat eivät ole saaneet apua, vaikka ovat itse sitä pyytäneet perheen kriisitilanteessa.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Suomalainen sosiaaliturva perustuu tulonsiirtoihin, jolloin vanhus on aikanaan maksanut veroja tulojensa mukaan. Hoivan tarpeen lisääntyessä näitä maksettuja veroja käytetään tarpeenmukaisiin hoitopalveluihin. Meillä on jo systeemi, jossa esim. kotipalvelun ja pitkäaikaisen laitoshoidon maksut määräytyvät vanhuksen tulojen mukaan.
Omaisten tärkeää roolia vanhuksen hoidossa on arvostettava ja esim. omaishoitajien asemaa on parannettava.
Kuitenkaan ei voida velvoittaa omaisia ottamaan vastuuta vanhuksen hoitokustannuksista. Kaikilla siihen ei ole edes mahdollisuutta.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Kysymys sisältää vastakkainasettelun. Nämä asiat eivät sulje toisiaan pois vaan molemmat ovat tärkeitä.
Meillä on kuntia, joissa terveyspalvelut toimivat laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Miksi ei tutkita ja kopioida näitä malleja laajemminkin?

Sote- uudistus on valmisteltava huolella ja niin, että oikeus sote- palveluihin ei ole riippuvainen kuntarajoista. Sosiaali- ja terveydenhuollon aiempaa vahvempaa yhteistyötä on kehitettävä ja näin karsitaan päällekkäisyyksiä, estetään väliinputomisesta koituvien ongelmien pitkittymistä, asiakkaiden saavan kohdennetumpaa apua ja näin osaltaan tulee myös säästöjä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Maa on jätettävä paremmassa kunnossa seuraavalle sukupolvelle. On haettava ratkaisuja, joissa teollisuuden kilpailukyky, kestävä luonnonvarojen käyttö ja ympäristön suojeleminen ovat tasapainossa keskenään.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tulee kaikkien maiden osallistua.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Geenien muuntaminen voi tuottaa arvaamattomia tuloksia, koska lopputulos ei ole tiedossa.
Pidetään edelleen kiinni suomalaisen ruuan laadusta ja turvallisuudesta.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Suomi kantaa jo nyt vastuuta osana kansainvälistä yhteisöä antamalla suojelua sitä tarvitseville. Kiintiöpakolaispolitiikan tulee olla hallittua. Niin työperäisen kuin humanitääriseen apuun pohjautuvia maahanmuuttajia tulee auttaa kaikin keinoin integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja kiinnittymään työelämään.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Tasapainoinen aluekehitys tunnistaa erilaisten alueiden niin kaupunkien kuin maaseudunkin merkityksen koko Suomen kannalta. Kotimainen ruoka, metsä- ja biotalous tuovat elinvoimaa maaseudulle tuottaen em. asioita myös koko Suomen ja kaupunkien tarpeisiin. Näiden hyödyntäminen ja kehittäminen tuovat elinvoimaa koko maahan.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Opettajalla tulee olla realistinen mahdollisuus antaa jokaiselle oppilalle tarvittavaa ohjausta ja huomiota. Luokissa on yleensä myös erityistä tai tehostettua tukea tarvitsevia oppilaita, mikä on otettava huomioon luokkakoossa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Natoon liittyminen edellyttäisi kansanäänestystä. Meidän on joka tapauksessa pidettävä kansallinen puolustus uskottavalla ja toimivalla tasolla. Mikäli Suomi liittyisi Natoon vastakkainasettelu idän ja lännen välillä syvenisi ja olisimme maantieteellisen sijaintimme vuoksi etulinjassa. Suomen on pidettävä yllä hyviä naapuruussuhteita itään ja länteen.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Pyhäjoen ydinvoimalan periaatepäätöksen lisäksi en kannata uusia päätöksiä. Meidän on päämäärätietoisesti kehitettävä energiateknologiaa ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöä.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Tässä taloudellisessa tilanteessa ei ole mahdollista alentaa veroja. On kuitenkin pidettävä huoli, että verotus ei ole liian korkea, jolloin se alkaa toimia yritteliäisyyttä hillitsevästi.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Olen naisen ja miehen avioliiton kannalla.
Lainsäädäntömme antaa samaa sukupuolta oleville mahdollisuuden parisuhteen rekisteröintiin.
Kohtaan kaikki ihmiset arvostaen sukupuolisesta suuntauksesta tms. riippumatta.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Yhteiskunnan tulee toimillaan pyrkiä vähentämään alkoholihaittoja, jotka ovat jo nyt mittavia näkyen esim. sosiaali- ja terveysmenoissa, liikenneturvallisuudessa ja rikostilastoissa. Alkoholin aiheuttamien yksilötason terveysvaikutusten lisäksi lasten ja perheiden kokemat kärsimykset ovat nähtävissä omassa työssäni.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Kannatan vaihtoehtona joko ruotsin tai venäjän kielen opiskelua. Venäjä on meille tärkeä kauppakumppani ja venäjän kielen osaajia tarvitaan erityisesti Itä-Suomessa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Vaalipiirin toisen asteen oppilaitoksia ja lukioita on varaa vähentää, kunhan koulutus turvataan kohtuullisen matkan päässä.

Ehdokkaan kommentti

Toisen asteen ja lukioverkon kattavuus tulee turvata. Mahdollisuus jatkaa opintoja peruskoulun jälkeen kotoa käsin luo koulutuksellista tasa-arvoa ja ehkäisee myös syrjäytymistä. Kouluverkostolla ohjataan myös aluepoliittista kehitystä.

2. Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntarajan tarpeellisuutta pitäisi tarkastella tulevalla vaalikaudella.

Ehdokkaan kommentti

Tätä voidaan arvioida seuraavalla vaalikaudella. Olemmehan nyt samaa vaalipiiriä. Tukisiko maakuntarajan poistaminen laajempaa Itä-Suomalaista kehitttämistä. Mikäli Sote-uudistus toteutetaan maakuntamallina, on arvioinnissa otettava myös tämä huomioon.
Joka tapauksessa alueelta valittavat kansanedustajat ovat koko Savo-Karjalan kansanedustajia. Mikäli tulen valituksi kansanedustajaksi aion paneutua Savo-Karjalan alueen kilpailukykyä vahvistaviin tekijöihin.

3. Itä-Suomen lentoasemaverkosto on turvattava nykyisen laajuisena yhteiskunnan tuella, jos se muuten on tappiollista.

Ehdokkaan kommentti

Alueen saavutettavuus luo elinvoimaa ja tukee myös elinkeinoelämän tarpeita.
Kokonaisvaltainen liikennejärjestelmäsuunnittelu on tärkeä osa maakunnan kehittämistyötä ja edunvalvontaa.
Tieverkoston kunnossapitäminen ja nopeiden rautatieyhteyksien kehittäminen ovat myös erittäin tärkeitä asioita.

4. Kaivosteollisuutta pitäisi suitsia nykyistä tiukemmin.

Ehdokkaan kommentti

Talvivaara on ikävä esimerkki.
Kaivosteollisuus on kuitenkin Suomelle tärkeä elinkeinoala. Ympäristövaikutusten arvioinnin ja ympäristönsuojelullisten toimien on oltava ehdottoman pitäviä.

5. Kuntaliitoksia tarvitaan alueella lisää vahvojen keskusten muodostumiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Pelkkä rajojen poistaminen ei kuntien taloutta korjaa. Uskon kuntien välisen yhteistyön esim. elinkeinopolitiikassa vahvistavan koko alueen elinvoimaa. Vapaaehtoiset kuntaliitokset ovat suotavia.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Ehdokkaan tulee kertoa, mitä asioita on valmis edistämään. Toteutus on aina yhteistyötä muiden kansanedustajien kanssa, joten tärkeänä pitämäänsä asiaa joutuu viemään pitkäjänteisesti eteenpäin ja jopa kompromisseja hakien.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä