Krista Mikkonen Valitaan

Vaalikone 2015 Savo-Karjalan vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Sosiaaliturvamme ongelma on, että se ei vastaa nykyistä, pirstaloitunutta työelämää eikä kannusta ottamaan lyhytaikaista työtä tai pieniä työkeikkoja vastaan. Usein on “järkevämpää” olla kokonaan toimettomana, sillä pienet työtulot leikkaavat sosiaalitukia niin paljon, että käteen jää vähemmän rahaa ja lisäksi joutuu tekemään runsaasti paperitöitä. Muuttamalla sosiaaliturva perustuloksi olisi aina kannattavaa ottaa pientäkin työtä vastaan. Suomi on juuri saanut EU-maiden välisessä vertailussa arvion liian alhaisesta sosiaaliturvan tasosta. Erityisesti alueilla, joissa asuminen on kallista, pelkällä sosiaaliturvalla on vaikea tulla toimeen.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Tässä hektisessä ajassa tuntuisi hyvältä jos yksi päivä viikossa olisi vapaata aikaa kulutuksesta, esimerkiksi perinteisesti sunnuntai. Yhtenäiset säännöt aukioloajoista olisi syytä sopia valtakunnallisesti, sillä nyt aluehallintovirastot myöntävät ylimääräisiä aukiololupia erilaisin perustein. Kauppakeskuksissa on törmätty ongelmaan, jossa kaikkia liikkeitä on pakotettu olemaan auki tietty aika. Tämä on johtanut tilanteisiin, jossa liikkeitä on jouduttu pitämään auki silloinkin, kun se ei ole taloudellisesti järkevää. Tällaista pakottamista ei saa vaatia.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Perustulo tuo turvaa arkeen takaamalla vähimmäistoimeentulon silloinkin, kun työsuhteissa on pätkiä, työ ei ole kokopäiväistä tai se kootaan monesta eri lähteestä. Perustulo on monimuotoisen työelämän mahdollistaja ja vähentää byrokratiaa. Se vapauttaa tekemään joustavasti ja luovasti ideoiden lyhytaikaista lisätyötä, ammatinharjoitusta tai yrittäjyyttä ansiotason parantamiseksi pätkätyöläisillä, taiteilijoilla, tutkijoilla sekä niillä aloilla toimivilla, joilla ammattiin liittyy kausiluontoista työttömyyttä. Perustulo myös toisi turvaa kokeilla yrittämistä.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Työ on toimeentulon perusta. Lähtökohta on se, että jos työtä on tarjolla, on sen tekeminen oltava kannattavaa - riippumatta siitä minkä pituisesta työstä on kyse. Työmarkkinoita ja työllistämistä ei pidä jäykistää lisää. Jos työstä ei saa riittävää toimeentuloa, on sosiaaliturvan paikattava tilanne. Perustulo turvaisi osa-aikaisella työajalla työskentelevien toimeentulotason.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Tarvitaan lisää tietoa siitä, millaisia vaikutuksia tällä olisi väitettyyn työllisyyden parantamiseen. On totta, että ansiosidonnaisuus asettaa työttömät eriarvoiseen asemaan. Ansiosidonnaisen heikentämisen sijaan olisi tärkeä varmistaa peruspäivärahan riittävä taso.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Suomi on isossa rakenteellisessa ja taloudellisessa murroksessa, jossa ei ole viisasta ryhtyä kokeilemaan, miten heikko taloutemme nyt reagoisi eurosta irtautumiseen.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruuan hinta on Suomessa suhteellisen korkea. Ruuan verotuksen kiristäminen osuisi eniten pienituloisiin. Kuluttajatutkimusten mukaan suomalaiset haluavat ja arvostavat suomalaista, turvallista ja puhdasta ruokaa, myös luomuruokaa.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Leikkausten sijaan tulee tehdä rakenteellisia muutoksia, jolloin voidaan samalla rahalla turvata palvelut. Tällaisia ovat esimerkiksi työllisyysasteen kohottaminen työuria pidentämällä, helpottamalla yrittäjäksi ryhtymistä tai työhön paluuta työttömyyden ja perhevapaiden jälkeen. Eläkeikää on nostettava eliniän noustessa ja samalla on tuettava työssä jaksamista. Myös päällekkäisten toimintojen purkaminen ja palveluiden painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisyyn tuo merkittäviä säästöjä. Tästä on hyviä esimerkkejä eri puolilta maata, tunnetuin lienee Imatran malli lastensuojelussa. Sosiaaliturva tulee päivittää tähän päivään perustulolla, joka tekee kaiken työnteon aina kannattavaksi. Taloudellisen laskusuhdanteen aikana tulee harjoittaa elvytystoimia, joilla rakennetaan ja korjataan esimerkiksi välttämätöntä perusinfraa kuten teitä ja raiteita sekä korjataan julkisia rakennuksia.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapsilisät ovat universaali etuus. Niitä on korotettava, mutta niiden verottaminen lisäsi turhaa byrokratiaa, suurituloisilta verotus tasaa lapsilisät kuitenkin takaisin yhteiskunnalle. Lapsilisää ei pitäisi ottaa huomioon toimeentulotukea laskettaessa. Tämä parantaisi pienituloisempien lapsiperheiden asemaa.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Suomella on varaa jatkossakin tarjota suurin piirtein nykyisen kaltaiset palvelut, mutta se edellyttää asioiden tekemistä järkevämmin. Sosiaali- ja terveyspalveluissa painopiste tulee siirtää perusterveydenhoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Tästä säästyy selvää rahaa, koska tarve kalliiden erikoispalveluiden käyttöön vähenee. Terveyspalveluiden hoidossa on tällä hetkellä paljon päällekkäisyyttä, joita purkamalla asiakas saa täsmälleen saman palvelun, mutta se tulee yhteiskunnalla huomattavasti halvemmaksi.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Nato ei ole välttämättä Suomelle mikään turvallisuutta lisäävä ratkaisu. Jäsenyys Natossa todennäköisesti lisäisi jännitteitä rajoillamme. Lisäksi perinteemme on ollut vaikuttaa turvallisuuspolitiikkaamme suoraan kahdenkeskeisillä tapaamisilla Venäjän kanssa. Venäjän asema Euroopassa tulee olla selkiintynyt ja yhteistyöhakuisempi ennen kuin on syytä uudelleen keskustella Nato-jäsenyydestä.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Suomessa on juuri tehty säästötoimia myös sisäministeriössä. Se on vähentänyt poliisivoimia katukuvassa ja maanteillä. Vielä ei ole käynyt ilmi, miten muutokset ovat vaikuttaneet todelliseen turvallisuustilanteeseemme. Monilla alueilla etenkin syrjäseuduilla poliisin saapuminen paikalle kestää liian kauan. Poliisilla on paljon erilaisia tehtäviä kuten ympäristörikosten, seksuaalirikosten, talousrikosten, järjestäytyneen rikollisuuden ym. rikosten tutkinta. Nämä vaativat osaamista ja tekijöitä, joiden puutteen vuoksi osaa rikoksista ei edes yritetä selvittää. Tässäkin asiassa kiinnittäisin huomiota ennaltaehkäisyn merkitykseen, hyvää sisäturvallisuuspolitiikkaa on nimittäin eriarvoisuuden ehkäiseminen ja tuloerojen kasvun estäminen.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Maahanmuuttajat ja terroristit ovat kaksi eri asiaa. Terrorismia ja sen uhkaa on syytä valvoa tarkasti suojelupoliisin toimesta ja seurata terrorismin kansainvälisiä toimintatapoja, värväystoimintaa ja kanavia. Maahanmuuttoa sen sijaan tarvitsemme, koska nykyisin työttömänä olevien suomalaisten työalat ovat eri aloilla kuin tarjolla olevat työpaikat. Toisin sanoen työvoima ja työpaikat eivät kohtaa. Sama kehityskulku on käyty muissakin Euroopan maissa ja maahanmuuttoa on niissä lisätty mm. työvoimatarpeen vuoksi. Suomessa maahanmuutto on eurooppalaisittain todella vähäistä eikä sitä ole syytä vähentää. Maahanmuutto on luonnollinen osa kansainvälistä yhteistyötä maapallolla. Maahanmuuttopolitiikassamme on myös kehittämisen varaa. Nopea kotouttaminen on kaikkien etu.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Tällä hetkellä mitään suoranaisia uhkatekijöitä ei ole. Venäjä on kuitenkin käyttäytynyt uhittelevasti ja mahtipontisesti. Suomen tulee pitää edelleen yllä perinteistä, kahdenkeskistä yhteyttä Venäjän johtoon, tuoda esiin erityisosaamistaan Venäjän suhteen EU:ssa sekä tehdä samalla selväksi Venäjän suuntaan, että yhteistyö lännen kanssa on Venäjälle edullisempi vaihtoehto kuin suurvaltapoliittinen uhittelu ja boikottiin jääminen. Ukrainan kysymykseen Suomi voi tarjota diplomaattista osaamistaan osana EU:ta tai aluettaan neuvottelujen aikaansaamiseksi eri vaiheissa kriisiä. Ulkopoliittisen johdon on oltava keskenään samalla linjalla ja seurattava tilannetta herkeämättä ja vakavissaan.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Verkkovalvonnassa kansalaisten yksityisyyden suoja on rauhanajan lähtökohta, eikä tietosuojaa pidä heikentää ilman todellista syytä. Tiukassa tilanteessa kansallinen turvallisuus ajaa kuitenkin yksityisen tietosuojan yli. Yksityisten henkilöiden verkkovalvonnalle tulee aina olla riittävät perustelut eikä massavalvontaa pidä sallia.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Suomella on perinteisesti ollut maltillinen ja puolueettomuuteen pyrkivä linja maailmanpoliittisissa kriisikysymyksissä ja se on syytä säilyttää. Suomen tulee edistää Irakia ja Syyriaa koskevan rauhanomaisen ratkaisun löytymistä ja tukea eri osapuolet mukaan ottavia hallintorakenteita. Sotiaallisen koulutusavun antaminen ISIS:n vastaisille joukoille on perusteltua tästä näkökulmasta.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Jos parantumattomasti sairas ihminen on täydessä ymmärryksessä ja mieleltään tasapainossa, tulisi hänellä olla tämä mahdollisuus kärsimyksen ennaltaehkäisemiseksi ja pysäyttämiseksi. Ongelmaksi tässä muodostuu se miten sairauden parantumattomuus määritellään ja kuka sen tekee.
Tämä harkinta voidaan kuitenkin riittävien, prosessiin liittyvien ammatillisten auttajien kanssa käytävien keskustelujen jälkeen jättää ihmiselle itselleen.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensisijaisesti julkisesti, niiden on oltava kaikkien ulottuvilla ja tasa-arvoisia. Yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluja voi olla rinnalla tarjolla vaihtoehtoina ja täydentäjinä lisäämässä ihmisten valinnanvaraa. Yksityisten palvelujen tulee kuitenkin aina olla julkisessa seurannassa, ettei niissä tapahdu laiminlyöntejä, kuten esimerkiksi Ruotsissa on taloudellisen eduntavoittelun vuoksi laajalti tapahtunut.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Aikainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy ovat tehokkain, toimivin ja halvin tapa ratkoa lapsiperheiden ongelmia. Tämä kuitenkin edellyttää uudenlaista tietojenvaihtoa akselilla neuvola-päiväkoti-koulu-lastensuojelu. Esimerkiksi kodinhoitoapua ja perhetyöntekijöitä tulisi olla saatavilla aivan tavallisille pienlapsiperheille, ei ainoastaan sosiaalitoimen asiakkaille. Tällä voitaisiin ennaltaehkäistä suurempien ongelmien syntyä kuten esimerkiksi huostaanottoja. Nyky-yhteiskunnassa pienlapsiperheet asuvat kaukana omaisistaan, ovat liian yksin ja ongelmat kärjistyvät turhaan. Avioeroperheille, yksinhuoltajille ja kriisiperheille tulee rakentaa nykyistä toimivampi julkinen turvaverkosto, jolla nämä perheet saavat apua suoraan kotiin ja siihen elämäntilanteeseen, jossa vaikeudet kärjistyvät ja jaksaminen on uhattuna.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Vanhuksen ja omaisten tulotaso tulee huomioida eikä tavallisten sukujen pieni perintöomaisuus, kuten vanhempien asunto, saa olla hoitomaksujen pohjana. Jo nykyisin vanhukset itse ja omaiset ovat keskimäärin aivan riittävästi vastuussa hoitopalvelujen kustannuksista. Korkean tulotason perheet käyttävät jo nyt kalliimpia yksityispalveluja luonnostaan koska palvelujen taso ja saatavuus on rajallista.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Kunnan tehtävä on tuottaa kuntalaisille palveluita. Monien pienten kuntien tulee arvioida huolella ja vastuullisesti tätä kysymystä: onko kunnalla todella mahdollisuus tarjota kuntalaisille riittävät palvelut itsenäisenä kuntana. Näin ei tällä hetkellä aina ole ja siksi laki vaatii, että sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestettävä riittävän suurissa kokonaisuuksissa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Ilmastonmuutoksen hillintä ja teollisuuden etu eivät ole toistensa vastakohtia. Painopiste on oltava ilmastonmuutoksen torjunnassa, teollisuuden etu ei ole elinolojen vaarantuminen maapallolla. Teollisuudelta tulee edellyttää yhteiskuntavastuuta, kehittämistyötä ilmastonmuutoksen torjumiseksi sekä ajanmukaisia vastauksia ympäristökysymyksiin. Valtiollisella säätelyllä tulee ohjata teollisuutta ilmastoystävällisempään suuntaan. Ilmastonmuutoksen hillintä synnyttää myös kysyntää ja luo työtä. Alan osaamiselle, tuotteistamiselle ja tuotteille on varmat tulevaisuudennäkymät tarjolla.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Geenimuuntelun riskeistä on vielä hyvin vähän tietoa ja siihen liittyy niin paljon riskejä, että varovaisuusperiaatteen mukaan nyt pitäisi vielä olla tutkimus- eikä käyttövaiheessa. Erityisen ongelmallista on se, että gm-kannat eivät pysy omilla pelloillaan mm. lintujen, hyönteisten tai tuulipölytteisyyden vuoksi. Gm-lajikkeet myös lisäävät suuryhtiöiden monopoliasemaa ruuantuotannossa.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Parasta auttamista on paikanpäällä tapahtuva auttaminen esim. kehitysyhteistyön merkeissä. Suomi on saanut EU:lta huomautuksen, että se luistaa omasta osuudestaan, turvapaikanhakijoiden määrä on liian alhainen suhteessa kansantalouteemme. Suomalaisetkin ovat saaneet apua tarvitessaan. Nyt on meidän vuoromme auttaa niitä jotka apua tarvitsevat.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Vaikka ihmiset keskittyvät yhä enemmän kaupunkeihin ja taajamiin, on maaseudulla merkittävä ja pysyvä rooli yhteiskunnassamme. Ruokamme tuotetaan, energiavarat ja virkistys haetaan maaseudulta. Lähtökohta on se, että ihmiset saavat valita asuinpaikkansa vapaasti. Jos valinta kohdistuu harvaan asutulle alueelle, niin silloin on varattava vähän enemmän aikaa kauppa- tai terveyskeskusreissuihin eikä näitä reissuja voi välttämättä voi rakentaa julkisen liikenteen varaan.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Opetusryhmien liian suuret koot laskevat opetuksen tasoa ja uuvuttavat arvokasta työtä tekevät opettajat.Opettajien ammattijärjestö on otettava mukaan pohtimaan ryhmäkoon suuruutta, onko se sama kaikissa kouluissa vai millä välillä se esimerkiksi voisi vaihdella alueittain, koulukohtaisesti. Oikea ryhmäkoko mahdollistaa nopeasti oppivien ja erityistä tukea tarvitsevien oppimisen.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

En kannata Nato-jäsenyyttä. Jos sellainen olisi käsittelyssä, niin se vaatisi ehdottomasti kansanäänetyksen järjestämisen.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Ydinvoiman sijaan tulee siirtyä uusiutuvaan energiaan ja suosia siinä kotimaisia vaihtoehtoja.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Tuloveroa tulisi alentaa erityisesti pienituloisten kohdalla kulutuskysynnän turvaamiseksi.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Tasa-arvoinen avioliittolaki on yhdenvertaisuuskysymys.

Kansalaisaloitteiden merkityksen kannalta en pidä myöskään hyvänä sitä, että sama asia voidaan ottaa heti uudelleen käsittelyyn.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Kannatan erityisesti vahvojen oluiden myyntiä ruokakaupoissa, sillä monet pienpanimoiden erikoisoluet ovat vahvempia 4,7%, joka on nykyinen ruokakaupoissa myytävän alkoholin pitoisuusraja.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Suomen kaksikielisyys on rikkaus, josta kannattaa pitää kiinni. Ruotsin kieli liittää meidät myös skandinaaviseen perinteeseen, joka on Suomen luonteva paikka. En luopuisi toisen kotimaisen kielen opiskelusta, mutta Itä-Suomessa peruskoulussa tulisi olla mahdollisuus valita venäjä ruotsin sijaan.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Vaalipiirin toisen asteen oppilaitoksia ja lukioita on varaa vähentää, kunhan koulutus turvataan kohtuullisen matkan päässä.

Ehdokkaan kommentti

Toisen asteen kouluverkkoa on viime aikoina monissa paikoin karsittu melkoisesti. Vähentämisvaraa ei enää juurikaan ole.

2. Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntarajan tarpeellisuutta pitäisi tarkastella tulevalla vaalikaudella.

Ehdokkaan kommentti

Maakuntaidentiteetti on elää vahvana ja niin saa olla. Yhteistä edunvalvontaa on syytä parantaa ja yhteinen vaalipiiri tekee sen luontaisesti.

3. Itä-Suomen lentoasemaverkosto on turvattava nykyisen laajuisena yhteiskunnan tuella, jos se muuten on tappiollista.

Ehdokkaan kommentti

Toimivat liikenneyhteydet ovat tärkeitä Itä-Suomen vetovoiman ja kiinnostavuuden ylläpitämiseksi. Erityisesti olen mieleni pahoittanut yöjunayhteyden lopettamisesta, se pitäisi saada palautettua. Alueilta, joista junayhteys Helsinkiin kestää yli 3 tuntia, on perusteltua tukea jossain määrin lentoasemaverkostoa.

4. Kaivosteollisuutta pitäisi suitsia nykyistä tiukemmin.

Ehdokkaan kommentti

Kaivosteollisuus ei ole tällä hetkellä hyvässä maineessa. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, etteikö kaivosteollisuutta tarvittaisi. Kyllä meilläkin aamupuuro keitetään teräskattilassa. Kyse on siitä, mihin ja millä ehdoilla kaivoksia voidaan perustaa. Kaivoksilla ei saa tuhota arvokkaita luontoarvoja. Kaivosveron kerääminen toimisi puskurina ympäristöongelmissa, ei ole reilua, että kaivostoiminnan riskit ulkoistetaan meille veronmaksajille.

5. Kuntaliitoksia tarvitaan alueella lisää vahvojen keskusten muodostumiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Työssäkäynti- ja arjen asiointialueet ovat mielestäni luontevia alueita yhdeksi kunnaksi. Tällä alueella voidaan suunnitella maankäyttöä, kouluverkkoa ja liikkumista yhtenäisesti.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Lupausten lisäksi tulee kertoa niiden taustalla oleva arvomaailma, koska voi olla että ehdokkaan lupaus ei tule koskaan käsittelyyn eduskunnassa.
Joskus voi käydä niinkin, että asiaan paremmin perehdyttyä mielipide muuttuu. Tämä on ymmärrettävää ja päättäjän tulee se avoimesti kertoa.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä