Kari Uotila Valitaan

Vaalikone 2015 Uudenmaan vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Ongelmamme on työpaikkojen puute, ei ihmisten haluttomuus tehdä työtä. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilanteen kurjistaminen ei ole ratkaisu. Jos sosiaalietuuksia leikataan, niin samalla lisätään eriarvoistumista ja kasvatetaan hyvinvointivelkaa, jonka maksaminen tulee pitemmällä aikavälillä kalliimmaksi.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Aukioloajat ovat jo nyt varsin vapaat. Lisävapaus lisäisi työntekijöiden turvattomuutta, heikentäisi pienten kauppojen asemaa ja vähentäisi perheiden yhteistä aikaa.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Sosiaaliturvajärjestelmämme on monimutkainen ja moni kokee sen lannistavana. Sosiaaliturvan tasoa on nostettava ja siirryttävä kohti perustuloa alueellisten kokeilujen kautta. Perustulo vähentäisi byrokratiaa ja helpottaisi esimerkiksi työttömien ja osa-aikatyötä tekevien toimeentuloa.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Työntekijöille on maksettava takuupalkka ja nollasopimukset on kiellettävä.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Kesto ei ole ongelma vaan se, että työttömille ei ole työpaikkoja. Ansiosidonnainen työttömyysturva ylläpitää myös työttömien ostovoimaa ja lisää näin kotimaista kysyntää ja työllisyyttä. Työttömille on tarjottava nykyistä enemmän koulutus- ym. työvoimapoliittisia tukitoimia, jotta heidän syrjäytymistään työmarkkinoilta voidaan vähentää.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Olemme pieni vientiriippuvainen valtio, ja euro on tuonut talouteemme vakautta.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruoka on jo nyt kallista ja pienituloisten käytettävissä olevista tuloista menee suuri osa ruokaan.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto kuin menoleikkaukset. Leikkaukset heikentävät tulevaisuuden pohjaa ja tulevat pitemmällä aikavälillä kalliimmaksi.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Ehjässä ja kaikkien arvostamassa hyvinvointivaltiossa on oltava universaaleja kaikille yhteisesti kuuluvia palveluja ja etuisuuksia. Lapsilisien verotus olisi myös veroteknisesti aika vaikea toteuttaa.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Palvelujen laajuudesta ei voida tinkiä, mutta kustannusten valumista yksityisen bisneksen ja veroparatiisien suuntaan on vähennettävä ja julkisten palvelujen laatua ja vaikuttavuutta on parannettava.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Nato ei lisää turvallisuuttamme eikä vähennä rahanmenoa. Vastakkainasettelun ja asevarustelun sijaan on viisasta panostaa jatkossakin osaamiseemme kansainvälisessä kriisinhallinnassa.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Poliiseja tarvitaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan. Tämä tuo myös lisäämisen kustannukset takaisin mm. rikoshyödyn perintänä.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Terrorismia torjutaan tehokkaimmin järkevällä ulkopolitiikalla ja kansainvälisellä yhteistyöllä. Maahanmuuttoa tarvitsemme edelleen, sillä jo nyt meillä on aloja, joille ei löydy työntekijöitä omasta takaa.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Nykyiset Venäjän toimet ja politiikka eivät kohdistu uhkana Suomeen, vaikka ne muutoin ovatkin huolestuttavia.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Emme voi mennä poliisi-/kontrollivaltioon, jossa yksityisen kansalaisen yksityisyydensuoja alistettaisiin valtion turvallisuuspolitiikan alle.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Suomen rauhanturvaamis- ja kriisinhallintarooliin sopii paremmin turvallisuus- ja poliisipuolen koulutus kuin sotilaallinen koulutus, mutta Isisin hirmutekojen lopettamisessa on myös Suomen oltava apuna.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Tilanteessa, jossa sairaalla on aito kyky tehdä tämä itseään koskeva päätös, on hänen itsemääräämisoikeuttaan kunnioitettava.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Ihmisten terveys ei saa olla yksityisen voitontavoittelun ja bisneksen kohde. Terveyspalveluiden tulee olla tasa-arvoisia, pääosin verovaroin rahoitettuja ja julkisesti tuotettuja. Yksityissektori täydentää palvelutarjontaa, mutta nykyinen käytäntö, jossa rahalla saa ohituskaistan yksityispuolelle yhteiskunnan tuella, ei vetele. Yksityissektorin tukemiseen menevät verovarat on siirrettävä julkisten terveyspalvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseen.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Tämä edellyttää resurssien lisäämistä kuntien sosiaali- ja terveyspalveluihin. Lapsia on suojeltava kaikin mahdollisin keinoin. Tärkeintä on parantaa ennaltaehkäiseviä perhepalveluja.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Kaikille on turvattava riittävät ja kohtuuhintaiset hoivapalvelut verovaroilla, mutta täydentävien palvelujen osalta voitaisiin periä nykyistä enemmän omaisuuden ja tulojen mukaisia porrastettuja maksuja.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Vaikka voimavarat ja päätöksenteko keskitetään sote-uudistuksessa isommille alueille, on lähtökohtana, että palvelut on aina tuotettava lähellä asukkaita. Tavallisen ihmisen kannalta laadukkaat palvelut ovat hallintoa tärkeämmät.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Ympäristöä vahingoittava toiminta koituu ajan mittaan myös talouskasvun ja työllisyyden haitaksi. Teollisuuden kilpailukyvyn kannalta oleellista on se, kuinka vahvasti pystymme kehittämään ja myymään jo nyt korkeatasoista cleantech –osaamistamme.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Suomesta on tehtävä GMO-vapaa maa. Jokaisella on oltava oikeus syödä GMO-vapaata ruokaa ja myös viljelijöillä on oltava mahdollisuus viljellä ilman geenimuuntelua. GMO-vapaa tuotanto voisi tulevaisuudessa olla kilpailuetumme ruuantuotannossa.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

EU:n rajavaltiona meillä on jo omat haasteemme, mutta on tärkeää, että jäsenvaltiot kantavat vastuuta turvapaikanhakijoista tasaisesti. Tällä hetkellä tilanne on eteläisten jäsenmaiden osalta todella vaikea.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Tosiasia on, että asutus keskittyy edelleen ja jo nyt meillä on alueita, joilla ei ole riittävää asukasmäärää kaikille palveluille. Alueellisesti tasapainoista kehitystä on tuettava, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Tarvitaan panostuksia mm. liikenne- ja tietoverkkoihin, koulutusmahdollisuuksiin ja uusiutuvan hajautetun energian tuottamiseen. Tukien on kuitenkin edistettävä alueiden lisäksi myös koko kansantalouden myönteistä kehitystä.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Pienemmät opetusryhmät ovat niin lasten kuin opettajienkin etu.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

On järkevää siirtyä hajautettuun, uusiutuvaan kotimaiseen energiantuotantoon sen sijaan, että sidottaisiin valtavasti pääomia vaikeuksissa kompuroivaan ydinvoimaan.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Veroja pitää maksaa veronmaksukyvyn mukaan, jotta hyvinvointivaltion rahoitus voidaan turvata.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat tärkeitä arvojamme.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Nykysysteemi on hyvä.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Ruotsi on virallinen kielemme ja tätä tulee kunnioittaa. On kuitenkin syytä pohtia voitaisiinko joustavuutta lisätä esimerkiksi kokeiluilla, joissa alueellisesti perustelluista syistä voisi ruotsin tilalle valita toisen kielen.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Yksityisautoiluun ei pidä kannustaa, ruuhkamaksuilla voitaisiin vähentää yksityisautoilun aiheuttamia ilmasto-, ruuhka- ja meluhaittoja merkittävästi ja parantaa joukkoliikennettä, mutta ruuhkien vähenemisen kautta myös muun autoliikenteen sujuvuutta.

2. Uudenmaan tiet on kunnostettava ennen kuin uusia ratayhteyksiä itään tai länteen rakennetaan.

Ehdokkaan kommentti

Perusväylänpitoon on satsattava, mutta tarvitaan myös joukkoliikennettä palvelevia uusia ratayhteyksiä.

3. Suuret kuntaliitokset ovat parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Kuntalaiset eivät tarvitse kuntarajoja, kunnanjohtajia ja vaakunoita vaan hyviä, kattavia, tasa-arvoisia ja kohtuuhintaisia palveluita. Tarvitaan kuitenkin myös toimiva lähidemokratia.

4. Uudellamaalla on liikaa pieniä sairaaloita. Hoitoa pitäisi keskittää suurempiin yksiköihin.

Ehdokkaan kommentti

Sote-uudistuksen lähtökohta on laajemmat vastuu- ja toteuttamisalueet. Jokaiselle sote-alueelle tulee nyt riittävä väestöpohja vaativimpienkin palvelujen järjestämiseksi. Vaikka voimavarat ja päätöksenteko keskitetään isommille alueille, on uudistuksen lähtökohtana, että palvelut tuotetaan mahdollisimman lähellä asukkaita. Vaativimpien hoitojen keskittämisellä saadaan säästöjä, joita voidaan käyttää lähipalvelujen rahoittamiseen.

5. Valtion pitää velvoittaa kunnat ottamaan tasapuolisesti kiintiöpakolaisia.

Ehdokkaan kommentti

Kaikkien on kannettava vastuuta. On kuitenkin mietittävä myös paikkakuntavalintojen tarkoituksenmukaisuutta, mutta mikäli kunnan katsotaan olevan sopiva vaihtoehto esimerkiksi vastaanottokeskuksen perustamispaikaksi niin sen ei pitäisi voida kieltäytyä.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Vaalilupaukset ja –tavoitteet ovat tärkeitä, sillä ne kertovat äänestäjälle ehdokkaan tahtotilasta. Niiden toteuttamismahdollisuudet ovat kuitenkin kiinni hallituspohjasta ja monesta muusta reunaehdosta. Luvatusta ja omista tavoitteista on kuitenkin pidettävä kiinni ja ajettava niitä kaikin voimin eteenpäin.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä