Teemu Lahtinen

Vaalikone 2015 Uudenmaan vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Suomalainen järjestelmä on rakentunut nurinkuriseksi siten, että asioiden hoitamisesta rangaistaan, mutta hoitamatta jättämisestä palkitaan. Ammttimainen sosiaalipummin elämän Suomessa onnistuu liian helposti ja tuottaa liian leveän leivän, mutta työkyvyttömät ja sairaat ovat turhan ahtaalla. Perustili-malli voisi olla ratkaisu.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Sääntely ja holhous ovat tulleet tiensä päähän. Ei ole mitään syytä rajoittaa kaupankäyntiä ja työaikalaki ja ay-liike pitävät huolen yksittäisten työntekijöiden työajasta. Laajemmatr aukiolot lisäisivät työllisyyttä.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Pidän parempana perustili-mallia, jonka ajatuspaja Libera julkaisi.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Minimityöaika voi olla määrätty, mutta työntekijällä pitää olla oikeus myös halutessaan tehdä ns 0-tuntinsopimuksia.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Asteittainen tason laskeminen on parempi ratkaisu kuin kokonaiskeston lyhentäminen. Finanssikriisin aikana työttömyys on monella venynyt pitkäaikaiseksi, eikä kyse ole työhaluttomuudesta.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Euroalueessa on välttämätöntä tehdä jotain merkittäviä muutoksia eteenpäin pääsemiseksi. Nykyinen tulonsiirtounioni romuttaa Euroopan taloutta ja siihen liittyvä poliittinen vääntö sisäistä harmoniaa. Jokaiseen korjausliikkeeseen sisältyy uusia riskejä ja viivyttely kaivaa maata yhteisiltä sisämarkkinoilta ja vapaalta kaupalta. Jos vapaakauppa-alue hajoaa, on palaavilla tulleilla ja sääntelyllä tuhoisa vaikutus Suomen taloudelle. Siksi euron "suuri unelma" on uhrattava vapaan kaupan pelastamiseksi. Suomen on hyvä irrottautua eurosta vielä silloin kun se on hallitusti mahdollista, eikä odotella pakkorakoa. Markkinoilla vapaasti arvottuva eli "kelluva" valuutta sopii parhaiten Suomen kaltaiselle taloudelle.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruoka on jo nyt Euroopan kalleinta. Kun kaikkien on joka tapauksessa syötävä, on ruoan verottaminen helppo ratkaisu verotulojen lisäämiseen, mutta ehdottomasti väärä. Verorasitusta tulisi ennemminkin laskea.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Ensisijaisesti leikkaukset on tehtävä hallintoon ja sääntelyn valvontaan. Ennen kuin yhtään palveluita tai etuuksia tarvitsee edes ajatella leikattavaksi, pitää luopua kehitysavusta, pienentää EU-jäsenmaksua, luopua suuryrityksille maksettavista tuista, maahanmuuton erityiskustannuksista jne

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

En näe järkeä korottaa JA laittaa verolle, se on suurin piirtein valon tuomista säkillä pirttiin. Lapsilisät on kiinnitettävä elinkustannusindeksiin, mutta jätettävä verotuksen ulkopuolelle.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Nykyisellä tavalla järjestettynä ei olekaan, mutta sosiaali- ja terveydenhoito on järjestettävissä myös tehokkaasti ilman että asiakkaan kokema palvelu heikkenee. Tarvitaan vain vähemmän byrokratiaa ja byrokraatteja ja enemmän varsinaista tuottavan työn tekijöitä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Asia olisi valmisteltava mitä ripeimmin ja lopullinen päätös on oltava kansan käsissä. Nykyinen vellova ja epäselvä tilanne haittaa maanpuolustuksen kehittämistä kun selvää suuntaa ei ole. Joka tapauksessa meidän on pidettävä huoli itsenäisestä puolustuskyvystämme.

On vain ajan kysymys milloin Venäjän nykyjohto kääntää kataseena Suomeen. Jo kymmenen vuotta jatkuneet venäläisten maanostot Suomesta strategisista sijainneista noudattavat samaa kaavaa jota Venäjä harjoitti Georgiassa. Venäjän eurooppalaisista naapureista, jotka eivät kuulu Natoon, Venäjä on hätyytellyt kaikkia muita paitsi Suomea ja Valkovenäjää (sic). Luonnollisesti se käyttää kovaa kieltä Suomen aikeita kohtaan, mutta viime kädessä kyse on vain uhittelusta.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Suomeen tarvitaan enemmän käytännön poliisityötä tekeviä poliiseja, mutta poliisihallitus voitaisiin lakkauttaa ja palauttaa poliisin ylijohto sisäministeriön osastoksi.

Varsinaista poliisityötä tekevien kohdalla Suomi alittaa jatkuvasti YK:n suosituksen:

http://www.teemulahtinen.fi/2011/07/13/suomi-alittaa-jatkuvasti-ykn-suosituksen/

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Ei puhettakaan muusta, Suomen on ehdottomasti kontrolloitava sitä keitä maahan tulee ja millaisilla asioilla.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Tähän viittavat mm venäläisten maanostot strategisten kohteiden läheltä.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Vapaudesta ei tule milloinkaan luopua turvallisuuden nimissä, sillä silloin menetetään kummatkin. Valtio on olemassa kansalaisiaan varten ja olennaista on kansalaisten turvallisuus, ei valtion.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Sikäli kun Suomi pystyy osallistumaan Daeshin (ISIS) vastaiseen taisteluun, lienee kouluttaminen parhaiten pirtaamme sopivaa. Irakin joukkojen lisäksi voisi kouluttaa myös Peshmegaa ja Jordanian joukkoja.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Keltään ei voi riistää oikeutta päättää omasta elämästään. Kokonaan toinen kysymys on, kuinka paljon toimenpidettä pidetään terveydenhoitona,eli voidaanko lääkäreitä ja hoitajia velvoittaa avustamiseen, vai olisiko se vapaaehtoista.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Sosiaalipalvelut sopivat luontaisesti julkiselle sekä kolmannelle sektorille, mutta yksityinen ei sitä harjoittane. Terveyspalveluissa yksityinen palvelu täydentää hyvin julkista palvelurunkoa.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Hankala kysymys vastata yksiselitteisesti. Joissain kohdissa on viranomaistoiminta mennyt liian pitkälle kun taas joissain jäänyt tekemättä. Lapsen etu on kuitenkin oltava yhteiskunnan erityisessä suojelussa.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

"Käyttäjä maksaa" on kaunis periaate ja yleisellä tasolla edistettävä. Suomessa on kuitenkin muodostunut sellainen nurinkurinen tilanne, että järjestelmämme palkitsee asioiden hoitamattajättämisestä ja rankaisee asioiden hoidosta. Se on moraalisesti huolestuttavaa ja koettua sekä todellista oikeudenmukaisuutta tulisi lisätä kautta tukijärjestelmien. Perustili-malli voisi olla yksi hyvä.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Palvelu on tietysti kiinnostavinta ja itsehallinto on väline, ei itsetarkoitus, mutta missään tapauksessa nämä eivät ole vastakkaisia toisilleen. Monet tutkimukset osoittavat, että jättikunnat eivät ole lainkaan tehokkaita palveluidentuottajia.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Suomen rooli ilmastonmuutoksessa on joka tapauksessa merkityksettömän pieni, joten tärkeintä on hoitaa ensin kuntoon suomalainen työ ja yrittäjyys. Taloudellisilla muskeleilla voimme sitten vaikuttaa muuhun maailmaan.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Tarkennan että _markkinoille hyväksytty_ gm-ruoka. Muuten kysymys on aivan liian laaja vastata rationaalisesti, sillä geenimuuntelulla on myös mahdollista saada aikaan ympäristölle ja ihmiselle vahingollisia lajikkeita.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Taakanjako vaikuttaisi voimakkaasti Suomeen tulevien, vaikeasti integroitavien ihmisten määrään ja Suomen omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa siihen, kuka tänne muuttaa. Vastustan taakanjakoa siksi koska ei-työperäisen maahanmuuton lisääntyminen ei vastaa kansallista etuamme, ja siksi, että massiivinen siirtolaisuus Eurooppaan on väärä tapa reagoida elintasokuilun synnyttämään siirtolaispaineeseen.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Jokaisella on oikeus valita asuinpaikkansa, mutta ei muilla pidä olla velvollisututa maksaa tällaisesta valinnasta. Vakiintuneet asutuspaikat on hyväksyttävä, mutta muutoin olisi siirryttävä kuntajärjestelmään, jossa kunnallise tpalvelut ovat vain yhdyskunnissa ja erämaa-alueilla saa asua ilman kunnallisveroja ja -palveluja..

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Laki on turhan järeä ja kankea sääntelyn muoto.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Kannatan demokratian kehittämistä suoraksi ja myös tässä asiassa. Itse äänestäisin kansanäänestyksessä "kyllä".

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Tosiasiat eivät muutu mihinkään vaikka Olkiluodon ja Venäjän ulkopolitiikan seurauksena ydinvoima onkin vähän huonossa huudossa. Ydinvoima on jo nyt fissioteknologiankin aikana ylivoimainen puhtaista energiantuotantomenetelmistä ja fuusiovaiheessa täysin omassa luokassaan.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Työn ja tuottavan toiminnan verottamisesta pitää siirtyä haitan verottamiseen. Jo nyt suurimmat ansiot kierrätetään pääomatuloina tai ulkomaille, joten palkkaverotuksen kiristäminen yläpäässä ei lisää verotuloja. Tavallista palkkatyötä tekevien asiantuntijoiden verorasitus on nyt jo huipussaan ja se on saanut ihmisiä luopumaan työelämästä. Jatkaminen samalla linjalla olisi järjetöntä.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Asiasta on järjestettävä kansanäänestys.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Sääntely on tullut tiensä päähän ja saanut tragikoomisia piirteitä. On tullut aika luopua Suomen alkoholipoliittisesta kokeilusta ja normalisoida käytännöt yleiseurooppalaiselle tasolle.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Ehdottomasti! Pakkoruotsi on viheliäinen lehmänkaupan jäänne, josta on vain haittaa. Suomi tarvitsee monipuolista kielipääomaa ja yhden pienen kielen pakollisuus vie paljon resursseja ilman tuottoa ja synnyttää tarpeettomia jännitteitä Suomen kieliryhmien välille.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Liikkumisvapaus on perusoikeus ja tietullit rajoittaisivat sitä. Lisäksi esitetyt tekniset järjestelmät rikkovat yksityisyyden suojaa ja asettavat ihmiset eriarvoiseen asemaan. Meillä on jo luotettava ja anonyymi ruuhkamaksu polttoaineen verossa.

http://www.teemulahtinen.fi/2007/02/16/tietullit-rajoittavat-liikkumisvapautta/

2. Uudenmaan tiet on kunnostettava ennen kuin uusia ratayhteyksiä itään tai länteen rakennetaan.

Ehdokkaan kommentti

Uudenmaan tiet ovat pääosin riittävässä kunnossa (katson asiaa moottoripyöräilijän silmin), mutta ranta- ja pääradan kaupunkiratojen jatkeet ovat tärkeimpiä liikennehankkeita seudulla.

3. Suuret kuntaliitokset ovat parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Valtava kuntaliitos olisi koko Suomen historian suurin fuusio, ja siihen sisältyy lukuisia merkittäviä riskejä. Byrokratian lisääntyminen, hallinnon kallistuminen ja kehityksen pysähtyminen seuraavat varmasti. Todennäköisesti se heikentäisi erityisesti lähipalveluja ja seudun kilpailukykyä.

4. Uudellamaalla on liikaa pieniä sairaaloita. Hoitoa pitäisi keskittää suurempiin yksiköihin.

Ehdokkaan kommentti

Uudellamaalla sairaalatiheys on tasapainossa väestötiheyteen nähden. Hoitojen kehittyessä on syytä arvioida optimaalista sairaalakokoa tarkasti ja muistaa että monissa sairauksissa pieni lähisairaala voi edesauttaa paranemista, vaikka siellä ei erikoisempia hoitoja pystyttäisikä tekemään.

5. Valtion pitää velvoittaa kunnat ottamaan tasapuolisesti kiintiöpakolaisia.

Ehdokkaan kommentti

Euroopassa ja maailmassa on vain kourallinen maita, joilla on kiintiöpakolaisjärjestelmä. Koska Suomeen hakeutuu enenevässä määrin ns. spontaaneja turvapaikanhakijoita, on arvioitava, onko kiintiöpakolaisjärjestelmän ylläpitäminen enää mielekästä.

Joka tapauksessa pakolaiskiintiön koko pitää sopeuttaa yleiseen taloustilanteeseen. Jos valtiontalous on alijäämäinen, menoja rahoitetaan velanotolla ja perustoimintoja leikataan, myös pakolaiskiintiötä on leikattava.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Lupauksista on aina pidettävä kinni, ei ole eroa onko kyseessä vaalilupauksesta, velasta tai valasta.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä