Niilo Kärki

Vaalikone 2015 Uudenmaan vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Joillekkin voi olla, useille ei ole ollenkaan helppoa.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

En ole nähnyt todellista mallia; organisointi, nykyisten tukien laskentamalli - kuinka huomioidaan uudessa, vaikutus verotukseen; kunta-valtio, .. jne

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Työllisyys - työttömyys tilannetta on selkiinnytettävä. Vaikutus työttömyyskorvauksiin.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

On harkittavissa, onko 500 päivää pitkähkö kesto. Jos lyhennetään, on lyhennettävä myös uuteen jaksoon edellytettävän työllisyysjakson pituutta. Jne. lukuisia yksityiskohtia pohdittava.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Tanskan, Ruotsin , englannin korkotaso on pysynyt hyvän taloudenpidon mukaisesti matalana vaikkeivät ole eurossa. Ovat myös täysin persussopimuksen vastaisen tukipolitiikan ulkopuolella.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Pienituloisilla kokonaisverotuksen aste kiristyy enemmän kuin hyvätuloisilla.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Jos nettovaikutus tukee matalatuloisia selvästi nykyistä enemmän, eikä lisää hyvätuloisten tukea.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Ei ole pitkään, ellei 'maailmanparannus'-menoista leikata ja työllistämisedellytyksiä kohenneta (mm. viherverotuksen tarkistukset).

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Ensi hallituskaudella tehtävä selvitys edellytyksistä, eduista ja haitoista. Sen perusteella keskustelu ja jatkotoimenpiteet. Kansanäänestyksen jälkeen viimekädessä Eduskunta äänestää.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

EU-vertailussa Suomien poliisimäärä pieni väestöön suhteutettuna.
Poliisien saapuminen tapahtumapaikalle vie syrjäseuduilla kestämättömän pitkään.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Tärkein syy on taloudellinen kuormitus. Vaikka kannattajat puhuvatkin turvapaikanhakijoista resurssina, silti vaaditaan taakanjakoa :-)

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Historia ja nykypäivä osoittavat, kyllä !

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

verkkoturvallisuustoiminta EI kohdistuisi yksityisyydensuojaan, sellaiseen ei olisi laisäädännön muutoksenkaan jälkeen resursseja - vain valtiolliseen turvallisuuteen.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Erikoisosaamisemme ei ole parhaimmillaan terroristiarmeijan vastaisten taistelutaitojen koulutuksessa. Myöskään alueen kulttuuriosaamisemme ei ole muita mahdollisia kouluttajamaita uskottavampaa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Subventioiden, eläkkeiden sekä omaisuuden "omasuoja" osuuksia on syytä terkistaa.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Viittaan: Teoriassa valiokunta voisi todeta, että (sote) lakiesityksessä on niin paljon ongelmia, että lakia ei tältä pohjalta pitäisi säätää, mikä käytännössä merkitsisi lakiesityksen hylkäämistä, sanoo valtiosääntöoikeuden professori emeritus Mikael Hidén

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Energian säästö on tärkeää, kuluttaja maksaa. Maaperän, vesistöjen ja ilman suojelu on tärkeää, saastuttajat korvatkoon. Ilmastomuutokseen vetoamalla rahastaminen on tietokonemallinnuksiin perustuvana yhteiskunnan varojen tuhlausta, huonoa hallintoa ja pahimmillaan edesvastuutonta etujen kohmimista!

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Ensin on saatava riippumattomien tahojen (ei tuottajien) pitkäseuranta-tutkimukset. Nyt mediassa kerrotaan tutkimustuloksista joissa mm. merkittäviä syöpävaikutuksia.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Ei ole yhtään kv. tai kansallista lainsäädäntöä tai sopimusta, joiden vuoksi kannattaisi edes harkita turvaoaikanhakijoiden ottamista/tuomista/hyväksymistä maailman kalleimmalle alueelle (Norja , Ruotsi, Suomi) ylläpidettäväksi. Humanismi ei tarkoita järjenkäytön lopettamista, turvapaikka-asioissakaan !

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Mitä kukakin tarkoittaa "koko Suomi on pidettävä asuttuna" ilmaisulla. Palvelut eivät vain voi olla samalla tasolla kaikkialla Suomessa.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Tasapulisemman opetuksen turvaamiseksi myös opetusryhmien kokoa on säädeltävä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Kunhan on tehty selvitys edellytyksistä, eduista, haitoista ja käyty kansalaiskeskustelu asiasta.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

En valtion rahoittamana.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Esitys tasaisesti (?) prosentteina vai euroina ? Matalatuloisia on suosittava JOS alennetaan.
Paremmat perusteet oltava ennen äänestystä. ;-)

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Palvelujen tasapuolisemman saatavuuden ja haja-asutusalueiden palvelujen säilyttämisen vuoksi: kyllä.
Impivaarasta Eurooppaan ;-)

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

2. Uudenmaan tiet on kunnostettava ennen kuin uusia ratayhteyksiä itään tai länteen rakennetaan.

3. Suuret kuntaliitokset ovat parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Molemmat ovat mammutismia, hallintohimmeleiden lisäyksiä, asukkaiden etäännyttämistä päätöksenteosta.. Kumpikaan ei onneksi toteudu pääkaupunkiseudulle, sellaiselle ei ole tarvetta - eikä ole esitetty kunnon perusteluja tai taloudellisia laskelmiakaan :-)

4. Uudellamaalla on liikaa pieniä sairaaloita. Hoitoa pitäisi keskittää suurempiin yksiköihin.

Ehdokkaan kommentti

Mammutismi ei kaikissa asioissa paranna palvelun laatua tai edistä taloudellisuutta.

5. Valtion pitää velvoittaa kunnat ottamaan tasapuolisesti kiintiöpakolaisia.

Ehdokkaan kommentti

Valtio päättää kiintiöpakolaisista ja turvapaikanhakijoista. Siksi kaikki kulut tulee täysimääräisinä "vyöryttää" valtion korvattaviksi.
Toistaiseksi otettava pakolaisia vain hoitojaksojen ajaksi, myöhemmin palaamaan pakolaisleireille.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Valtasa kysymyksistä on pelkistettyjä, karkein vaihtoehdoin - perusteet kun muuttuvat/tarkentuvat päätöskin voi muuttua.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä