Tuure Parkkinen

Vaalikone 2015 Uudenmaan vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Sosiaaliturvan varaan on helppo jumiutua, eli se on passivoiva. Se pakottaa heittäytymään avuttoman rooliin. Mutta sosiaaliturvajärjestelmä ei ole ollenkaan HELPPO navigoida tai käyttää. Yksinkertaistaisin sitä huomattavasti ja tekisin siitä kannustavamman - esim. perustulon kaltaisella ratkaisulla.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

En näe vapauttamiselle estettä. Jos ollaan huolissaan työntekijöiden asemasta, on parempi ratkaisu taata, että näillä on vaihtoehtoja ja siten varaa neuvotella haastavista työtunneista korkeampaa palkkaa. Ks. video: rootbug.org/Ns5

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Sosiaaliturvan on oltava perustulon kaltainen siten, että se kannustaa aina osa-aikaiseen työntekoon. Rahallinen perustulo ei kuitenkaan ole ainoa mahdollinen ratkaisu. Tosin maan arvon verottaminen voisi hyvinkin mahdollistaa kohtuullisen perustulon ilman liiallista tuloverojen nousua. Ks. rootbug.org/Ns1 , bit.ly/maamonopoli

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Päin vastoin pitää edistää ihmisten mahdollisuutta tehdä sen verran töitä kuin nämä oikeasti haluavat. On toki alakohtaista, miten työ kannattaa järjestää ja jaksottaa. Kaikki pakotteet työmarkkinoilla ovat vain kieltoja muunlaisten työsuhteiden luomiseen. Ks. bit.ly/tyonluonti

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Julkisen työttömyysturvan ei tarvitsisi mielestäni olla ansiosionnainen. Perusturvan päälle voi kukin ottaa omia työttömyysvakuutuksia. Ansiosidonnainen työttömyysturva ottaa pitkäaikaistyöttömyyden uhan itsestäänselvyytenä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Teoriassa euro voisi toimia, mut nyt se on käytännössä Saksan väline velkaannuttaa muita kansantalouksia. Sen lisäksi, että valuuttakurssit eivät pääse tasapainottamaan ulkomaankauppaa, euro asettaa merkittäviä rajoitteita rahapolitiikalle, kuten mahdollisuutta laskea reaalikorkotasoa, mitä talouden tasapaino nyt edellyttäisi: rootbug.org/Ns3 , rootbug.org/Ns4 , http://bit.ly/paaomanmp

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ylipäänsä vaihdannan verotusta pitää laskea, mutta kannatan ALV-järjestelmän yksinkertaistamista ja erillisten veroprosenttien poistoa. Ruokaa subventoidaan jo todella paljon mataloustuissa, mikä kannustaa tuhlaavaan resurssien käyttöön. Jos halutaan tukea vähävaraisia, asumisen kustannukset ovat paljon olennaisempi tekijä. Niitä pitää laskea tarjontaa lisäämällä, mm. nykyistä rakennuskartellia heikentämällä: bit.ly/maamonopoli

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Julkisen sektorin toiminnassa on pajon tehostamisen varaa. Mutta lisäksi maanarvoon kohdistuva kiinteistövero ja tulot luonnollisista monopolitoimialoista ovat oivia tulonlähteitä, jotka eivät haittaa taloudellista toimeliaisuutta: rootbug.org/Ns1 , bit.ly/maamonopoli

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Varmasti on, jos toimintaa tehostetaan ja luonnollisten monopolien tuotot saadaan julkiseen käyttöön. Siitä tosin voidaan keskustella, mitkä kaikki palvelut kannattaa pitää julkisina. Esim. pakkoeläkesäästämisestä on pyrittävä eroon ja mahdollistettava tämän korvaaminen työkyvyttömyysvakuutuksella. "Kerrasta poikki" -eläköitymisjärjestelmämme on aikansa elänyt.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Ei vahvaa kantaa. Yhteistyö voisi tehostaa puolustusta, mutta on varottava joutumasta suurvaltojen pelinappulaksi.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Keskittyisin ennemmin vähentämään syitä poliisien tarpeelle.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Toki iskuja voi tapahtua, mutta terrorismin uhka on aina ylimitoitettua ja se saa aivan suhteetonta huomiota verrattuna moniin muihin vaaratekijöihin.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Kyllä se siltä vahvasti näyttää. En antaisi tämän kuitenkaan ruokkia militarismia.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

"Valtion turvallisuus" :D Niin, tarkoittiko se "hyvinvointi" hyvinvointivaltiossakin "valtion hyvinvointia"?

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

En lähtisi näin herkästi puuttuman muiden maiden asioihin sotilaallisesti. Varsinkaan kun ei ole varmuutta kuka pohjimmiltaan mitäkin järjestöjä tukee ja millä agendalla.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Ihmisten pakottaminen elämään tuskassa ei ole inhimillistä.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Kilpailuttaminen voisi tehostaa toimintaa ja löytää parempia tapoja järjestää palvelut. Mutta on taattava, että kilpailu toimii reilusti. Tämä edellyttää myös esim. terveysalan koulutuspaikkojen vapauttamista. Muutoin kilpailutuksen aiheuttaman tehostumisen edut valuvat lähinnä lääkärien (nyt se rajallinen resurssi) palkkoihin.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Vanhempien oikeudet lapsiinsa ovat haastavimpia eettisiä kysymyksiä. Yleensä olen skeptinen viranomaisten harkintakyvyn suhteen, mutta lasten jättäminen turvattomaan kotiin ei mielestäni ole oikein.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Omaisten osallistuminen vanhusten hoitoon on kannatettavaa ja suotavaa. Vanhuuden turvaa ei kuitenkaan voi jättää näiden varaan. Kaikilla ei ole omaisia tai omaisuutta samalla tavalla. Omaisuuden takavarikoinnilla tai muun tuen eväämisellä omaisuussyistä voi myös olla haitallisia kannustinvaikutuksia.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

En anna nykyisten hallintorakenteiden säilymiselle mitään itseisarvoa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Kilpailukykypolitiikkamme on pääosin kestämätöntä merkantilismia (ks. bit.ly/merkantilismi ). Talouskasvukaan ei saa olla itseisarvoinen tavoite, joka menee ympäristöllisen kestävyyden ohi (ks. bit.ly/tyonluonti ). Ilmastonmuutos kuitenkin edellyttää kansainvälistä yhteistyötä. Saa olla edelläkävijä ja näyttää mallia, mutta liika sooloilu johtaa vain siihen, että päästöt valuvat muihin maihin - eli vaikutusta katoaa täysin.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Geenimuuntelu ei sinänsä ole välttämättä mikään ongelma - kuten ei lajien muukaan jalostaminen. Nykyisessä teollisessa maataloustuotannossa on paljon suurempiakin kestävyys- ja terveysuhkia, kuten nykyinen uusiutumattomien lannoitteiden käyttö ja ylipäänsä viljakasvien pieni monimuotoisuus. Geenimuuntelulla voidaan parantaa kasvien vastustuskykyä ja ravinnepitoisuutta, mitkä ovat erityisesti kehitysmaissa arvokkaita mahdollisuuksia. Käyttöönotossa on kuitenkin oltava varovainen, eikä millekään siementuottajalle saa antaa monopoliasemaa.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Tasainen vastuu on tässä ihan ok. En vastusta turvapaikkojen tarjoamista enkä maahanmuuttoa. Fokus pitäisi olla kehitysmaiden vakauttamisessa ja näiden elintason nostamisessa.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Muuttovirtojen hillitsemiseen tähtäävä aluepolitiikka ja esim. liikenteen subventointi on kestämätöntä viivytystaistelua, joka tällä hetkellä mm. johtaa PK-seudulla tahalliseen asuntopulan ylläpitämiseen ja siten vähävaraisten ryöstämiseen riistokorkeilla vuokrilla. Ks. bit.ly/maamonopoli

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

En usko, että opetusryhmien kokorajoitteet ovat paras tapa kehittää koulutusta. Koulutukseen toki pitää panostaa! Samoja opettajaresursseja voidaan hyödyntää tehokkaammin esim. "käännetyllä" opetusmallilla, jossa opetus tapahtuu osittain videoiden välityksellä ja koulun oppitunneilla tehdään harjoituksia opettajien avustuksella. Muutenkin vuosikurssi- ja arvosanakeskeinen koulujärjestelmämme vaatisi paljon uudistuksia ja uusia kokeiluja.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

NATO on sen verran tulenarka aihe, että on parempi saada sille kansan suora siunaus.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Sillä edellytyksellä, jos voimalassa käytetään uudempaa ja tehokkaampaa reaktoriteknologiaa, joka jättää vähemmän ydinjätettä, ja että toimitusehdot sovitaan huomattavasti toimittajavastuullisemmin kuin Arevan kanssa. Ydinvoima on haastava kysymys johtuen sen laajoista riskeistä. Ydinjätteen marginaaliriskit ovat kuitenin pienet, kun sitä joka tapauksessa on jo loppusijoitettavaksi.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Verotuksen painopistettä pitää siirtää maan arvoon ja ulkoisvaikutuksiin sekä kerätä valtiolle tulot luonnollisista monopoleista ja luonnonresursseista. Ks. bit.ly/maamonopoli , rootbug.org/Ns1 , rootbug.org/Ns6

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

En näe syytä. Kerrankin kansa puhui.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Alkon monopoli vääristää päivittäistavarakaupan kilpailua. Lisäksi suomalaiselle alkoholikulttuurille on annettava mahdollisuus muuttua sivistyneempään suuntaan. Tätä edistäisi myös se, että pienpanimoiden luovuudelle annettaisiin tilaa ja näiden tuotteet pääsisivät haastamaan massalaagereita kaupoissa.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Kieliosaaminen on tärkeää. Ruotsi on minullekin rakas kieli. Mutta en pidä pakkoa missään tapauksessa parhaan kannustimena saada ihmisiä oppimaan mitään, varsinkaan kieliä. Nyt moni pyrkii kaikin keinoin unohtamaan sen, mitä nämä on pakotettu pänttäämään.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Ruuhkat ovat seurausta alihintaan tarjottavasta resurssista - teistä. Niiden käytöstä on oikein laskuttaa, varsinkin kun kapasiteetista on pulaa. Joukkoliikennettä pitää kehittää ja maan arvon verotus tukisi tätä (ks. bit.ly/maamonopoli ). Ruuhkamaksut voi kuitenkin toteuttaa myös huonosti. Pitää miettiä tarkkaan, että laskutussysteemi on reilu ja tehokas.

2. Uudenmaan tiet on kunnostettava ennen kuin uusia ratayhteyksiä itään tai länteen rakennetaan.

Ehdokkaan kommentti

En priorisoisi autoteitä ratayhteyksien ohi. Tieden tapauksessa tarjonta luo kysyntää - varsinkin, kun ne nyt tarjotaan ilmaiseksi käyttöön. Julkisesta liikenteestä on saatava tehokas ja kohtuuhintainen.

3. Suuret kuntaliitokset ovat parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Päällekkäistä byrokratiaa pitää karsia. Nykytilanteessa PK-seudulla uudistusten kokonaisvaltaisuus ja järkevyys jää kuntien välisen tulonsiirtopolitikoinnin jalkoihin.

4. Uudellamaalla on liikaa pieniä sairaaloita. Hoitoa pitäisi keskittää suurempiin yksiköihin.

Ehdokkaan kommentti

Liika keskittäminen tekee järjestelmästä hauraamman ja heikentää saatavuutta, eikä välttämättä anna kaikissa toiminnoissa haluttuja tehokkuushyötyjä. Harkitsisin ennemmin palvelutuotannon kilpailuttamista - mutta tässä on oltava tarkkana kilpailutuksen insentiivien kanssa, jotta ne varmasti kannustavat parantamaan laatua ja laskemaan kustannuksia.

5. Valtion pitää velvoittaa kunnat ottamaan tasapuolisesti kiintiöpakolaisia.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Ehkei kannata "luvata" asioita, joista ei voi pitää kiinni ;) Mielipiteitään asioista ja suosituksiaan pitää kuitenkin olla varaa muuttaa uuden tiedon valossa ja tilanteen muuttuessa. Maailmassa on vähän ikuisia totuuksia. Itse lupaan toimia ratkaisulähtöisesti toimivamman ja reilumman yhteiskunnan eteen! Ne konkreettiset "vaalilupaukseni" edistäisivät tätä tavoitetta nykyisen näkemykseni valossa:
- verotuksen painopiste etuoikeuksiin
- työelämään enemmän joustavuutta ja valinnanvapautta
- sääntely ja verotus yksikertaisemmaksi ylipäänsä
- eturyhmäpolitikoinnin vastustaminen ja etujärjestöjen vallan karsiminen

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä