Tere Sammallahti

Vaalikone 2015 Uudenmaan vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

En usko, että sosiaaliturvalla eläminen on mitenkään helppoa saati erityisen palkitsevaa. Uskon, että suurin osa sosiaaliturvan saajista haluaisi tehdä elantonsa omalla työllään. Tämän mahdollistaisi kannustinloukkujen purkaminen esimerkiksi järkevän perustulomallin myötä. Suomalaisille täytyy antaa mahdollisuus menestyä omalla työllään sen sijaan, että heidät alistetaan virastobyrokraattien kyykytettäviksi.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Jokaisen yrityksen tulee voida olla auki juuri siihen aikaan kuin sen omistaja haluaa. Paras aika ostaa tai myydä tuotteita päätetään kuluttajan ja kauppiaan kesken. Valtiolla ei tule olla roolia tässä päätöksenteossa, vaan sen pitää sääntelyä purkamalla antaa mahdollisuudet erilaisille yrityksille palvella erilaisia tarpeita omaavia asiakkaita parhaaksi katsomallaan tavalla.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Järkevä perustulomalli purkaisi tarpeen monelle tukimuodolle (opintotuki, työmarkkinatuki, kansaneläke, jne) ja purkaisi samalla massiivista byrokratiakoneistoa tuoden näin säästöjä. Kun suomalaisille joka tapauksessa taataan perustason elämiseen tarvittavat edellytykset, voimme tehdä sen ilman julkishallinnon virastojen kaltaisia kansalaistenkyttäämisorganisaatioita. Perustulomalli on kuitenkin rakennettava sellaiseksi, ettei se kasvata julkishallinnon kautta kiertävää rahamäärää, vaan nimenomaan vähentää julkishallinnon merkitystä suomalaisten tulonmuodostuksessa.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Minimityöaika johtaisi vain siihen, että epäsäännöllistä työntekijän läsnäoloa vaativat työt teetettäisiin jatkossa joko nykyisillä vakituisilla työntekijöillä tai jätettäisiin tekemättä kokonaan. Täytyy myös muistaa, että työmarkkinoilla on iso joukko ihmisiä, joille henkilökohtaisesti sopii joustavat työajat ja epäsäännöllinen työ.

Pidän ajatusta minimityöajan takana hyvänä, mutta toteutustapaa, eli pakkoa, vääränä keinona. Meidän pitäisi ennemminkin purkaa työllistämisen esteitä ja työllistämiskustannuksia, jotta työnantajilla olisi isompi tarve ja pienemmät riskit suomalaisten työllistämiseen.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

On hyvä, että työttömäksi jäädessä on jonkinlainen taloudellinen puskuri uuden työn etsimisen aluksi. Ansiosidonnainen voisi olla hyvä esimerkiksi 100-200 päivän ajan, mutta 500 päivää on kohtuuttoman pitkä aika kompensoida työttömäksi jäämistä työssäkäyvien rahoista. Parempi olisi pyrkiä järjestelmään, jossa ansiosidonnaista pienennettäisiin ja annettaisiin siitä säästyneet rahat veronalennuksina työntekijöille. Näin suomalaisten ostovoima kasvaisi ja kulutuksen kautta syntyisi lisää työpaikkoja.

On parempi, että suomalaisten rahat työllistävät suomalaisia sen sijaan, että ne kerätään veroina pois ja annetaan eteenpäin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Euron hyötyjä ja haittoja on vaikeaa laittaa puntariin luotettavasti, mutta uskon vakaan valuutan hyödyttäneen Suomea enemmän kuin haitanneen talouttamme. Suurten euromaiden pankkien pelastaminen ja Kreikan lainoittaminen eivät ongelmina liity niinkään euroon kuin EU:n vahvasti eturyhmiin jakautuneeseen päätöksentekokoneistoon.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Suomessa verotetaan jo muutenkin aivan liikaa, minkä seurauksena ostovoimamme on huono ja kansantaloutemme yskii. En näe mitään erityistä syytä kiristää ruoan verotusta eikä henkihieveriin verotuilla suomalaisilla ole enää varaa maksaa lisää veroja.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Julkisen sektorin menot ovat kasvaneet hurjaa vauhtia koko 2000-luvun. Samalla julkisyhteisöjen velka on tuplaantunut viimeisen 15 vuoden aikana kokonaissumman ollessa yli 110 miljardia euroa. Velaksi eläminen tarkoittaa nuorempien sukupolvien rahoilla elämistä. Nyt vallankahvassa olevilla sukupolvilla ei ole moraalista oikeutta rahoittaa itse itselleen myöntämiään palveluita niiden kansalaisten rahoilla, joilla ei vielä ole edes äänioikeutta.

Julkisesta kulutuksesta on varaa leikata koskematta koulutukseen, terveydenhuoltoon tai muihin Suomessa julkisen sektorin ydintehtäviksi ajateltuihin toimintoihin.

Voit lukea lisää täältä: http://blogbook.fi/teresammallahti/myytti-julkisen-sektorin-leikkauksista/

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Koko lapsilisäjärjestelmä tulisi muuttaa sellaiseksi, että ensimmäisestä lapsesta saa enemmän tukea, toisesta vähemmän ja loput tehdään ilman muiden veronmaksajien taskuilla käymistä.

Toisaalta mitään valtion maksamaa tukea ei liene erikseen syytä verottaa. Valtion maksamien tukien verottaminen vain lisää byrokratiaa, joka itsessään jo maksaa paljon.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

On selvää, että nykyinen kestävyysvaje on merkki siitä, että elämme reilusti yli varojemme ja vekseleihin on väärennetty tulevien sukupolvien nimet. Meillä on varaa tuottaa ihmisille hyvän elämänlaadun takaavat sote-palvelut, mutta meillä ei ole varaa tuottaa sote-palveluita niin tehottomasti kuin nyt tehdään. Sote-sektori pitäisi avata kilpailutukselle ja hakea sen kautta säästöjä. Täytyisi myös tarkastella valtavan sote-sektorimme tuottamia palveluita ja miettiä, että onko kaikki se tarpeellista, mitä tällä hetkellä tuotetaan.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut viimeisen parin vuoden aikana, vrt. Tsetsenia, Georgia, Ukraina. Itä-Euroopan NATO-maat ovat paras esimerkki siitä, että NATO-jäsenyys antaa turvaa ulkopoliittisia uhkia vastaan. Liittoutumattomat Itä-Euroopan maat ovat malliesimerkki siitä, kuinka vaarallista liittoutumattomuus voi Venäjän kaltaisen diktatuurin naapurissa eläville olla.

Lisää voit lukea täältä: http://blogbook.fi/teresammallahti/nato-suomen-kansallisfobia-uhkaa-sisaista-turvallisuuttamme/

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Uskon, että lainsäädäntöämme järkevöittämällä ja uhrittomat rikokset dekriminalisoimalla nykyinen poliisien määrä olisi aivan riittävä kattamaan Poliisille annettut tehtävät.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

En usko, että terrorismi on maahanmuutosta puhuttaessa niin iso riski, että juuri sen takia maahanmuuttoa koskevia lakeja kannattaisi muuttaa. Terrorismiin syyllistyneitä ei tietenkään tule maahan päästää tai heidät tulee karkoittaa, jos eivät ole Suomen kansalaisia.

Suomeen tulisi ottaa humanitäärisin perustein vain niin paljon pakolaisia kuin pystymme järkevästi kotouttamaan. Tällä hetkellä se tarkoittaa sitä, että humanitääristä maahanmuuttoa rajoitetaan.

Työperäinen maahanmuutto taas pitää tehdä helpoksi, jotta yritykset saavat tarvittavan työvoiman, jos sitä ei ole kotimaasta saatavissa.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Tietysti maa, joka johtajiensa mielissä omaa oikeuden loukata naapureidensa suvereniteettia, on uhka kyseisille naapureille.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Valtion tehtävä on hoitaa sisäistä turvallisuuttaan niin, ettei kansalaisten oikeusturva siitä kärsi. Vain totalitaristisissa poliisivaltioissa kansalaisten odotetaan luopuvan yksityisyydestään valtion hyväksi. Kansalaisten yksityisyydensuojan loukkaaminen, esim. poliisin suorittama urkinta, voi olla perusteltua korkeintaan erittäin pitävillä näytöillä siitä, että kyseinen henkilö on uhka joko maamme sisäiselle turvallisuudelle tai muiden ihmisten hyvinvoinnille.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Meillä on paljon sotilasosaamista, jonka jakaminen demokraattisesti valitun ja legitiimin hallituksen ylläpitämiseksi on perusteltua. ISIS on yksi modernien aikojen halveksuttavimmista kollektiiveista, joka polttaa ihmisiä elävältä, kiduttaa ja tappaa viattomia, raiskaa ja edustaa muutenkin kaikkea sitä, mitä suurin osa ihmiskunnasta pitää moraalittomana ja epäoikeudenmukaisena. Jo inhimillisyyden nimessä meidän tulisi auttaa tällaisten terroristijärjestöjen vastaisessa taistelussa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Yksilöllä tulee olla oikeus omaan kehoonsa ja arvokkaaseen kuolemaan niin halutessaan.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Terveyspalveluita tuotettaessa ei pitäisi olla merkitystä sillä, kuka ne tuottaa. Tärkein mittari tulisi olla se, ovatko tuotetut palvelut tarpeeksi laadukkaita täyttämään kansalaisten tarpeet ja mahdollisimman halpoja, jotta niistä ei makseta enempää kuin on tarpeellista. Palvelusetelin lanseeraaminen antaisi kansalaisille mahdollisuuden kilpailuttaa terveyspalvelunsa tarvittaessa.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Minusta lapsiperheiden ongelmiin voidaan puuttua viranomaisten toimesta silloin, kun apua pyydetään tai silloin, kun ongelmat ovat johtamassa henkiseen tai fyysiseen väkivaltaan perheen sisällä. Viranomaisten ei kuitenkaan tule olla lähtökohtaisesti se taho, joka ratkoo lapsiperheiden sisäisiä ongelmia.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Olisi järkevää velvoittaa esim. hoivakodeissa asuvat eläkeläiset kustantamaan osa elämisestään omaisuudellaan. Jos kaikki kulut maksatetaan veronmaksajilla, on kyseessä lähinnä tulonsiirto veronmaksajilta ko. henkilön perillisille. Ei ole oikein, että eläkeläisistä huolehtimisen kustannukset lankeavat valtionvelan myötä nykyisille peruskoululaisille ja tarhaikäisille. Näin ihmisillä olisi rahallinen kannustin hoitaa vanhempiaan, jos haluavat ettei perintö sula hoitomaksuihin.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Näiden kahden asian ei tarvitse olla ristiriidassa keskenään. Päättäköön kuntalaiset lähidemokratian periaatteiden mukaan sen, mikä heille on tärkeintä sen sijaan, että valtio päättää sen heidän puolestaan. Jos kuntalaiset päättävät, että terveyspalvelut ovat heille tärkeitä, niin ne kyllä saadaan tuotettua kuntalaisten rahoilla ilman valtion puuttumista asiaan.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Näiden kahden asian ei tarvitse olla ristiriidassa keskenään. Taloutemme voi olla kilpailukykyinen vaikka emme saastuttaisi ympäristöämme ja köyhdyttäisi biodiversiteettiämme. Cleantech on kokonainen teollisuudenala joka elää ympäristöä säästävistä teknologisista innovaatioista. Myös fossiilisten polttoaineiden korvaaminen esimerkiksi ydinvoimalla parantaa kilpailukykyämme, vähentää ympäristöpäästöjä, parantaa energiaomavaraisuutta ja parantaa kauppatasettamme.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Viimeisin iso meta-analyysi (http://onforb.es/1mc5aaz) GM-tuotteiden tutkimuksista osoittaa, että tämä asia ei ole enää mielipidekysymys. GM-ruoka on tutkitusti turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Jokaisen GMO-vastustajan tulisi ymmärtää, että nykyinen vehnä, ruis, peruna, jne eivät ole mitään "luomua" tai "muuntelematonta", vaan vuosisatojen tai jopa vuosituhansien määrätietoisen jalostustyön, eli geenimanipuloinnin, tuote.

Ensin sitä tehtiin tuhansia vuosia risteyttämällä ja jalostamalla. Sen jälkeen hyviä mutaatioita on yritetty tuottaa säteilyttämällä halutun kasvin perimää ja koeviljelemällä sitä. Kyseinen metodi on täysin arvaamaton ja erittäin hidas sekin. Laboratioriossa tehty geenimanipulaatio taas on erittäin täsmällistä, nopeaa sekä tilastojen valossa turvallista.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Minusta on hyvä, että Suomi ottaa maahanmuuttajia humanitäärisin perustein. En kuitenkaan näe mitään järkeä sitoutua johonkin tiettyyn pakolaiskiintiöön, vaan meidän pitäisi ensin keksiä keinot integroida maahanmuuttajat työtä tekeviksi kansalaisiksi ja ottaa pakolaisia vain sen verran kuin pystymme järkevästi tänne kotouttamaan. Ketään ei palvele järjestelmä, jossa otamme tänne ihmisiä, joilla ei ole edellytyksiä tulla, tai joita meillä ei ole resursseja auttaa tulemaan, toimivaksi osaksi yhteiskuntaamme.

Tällä hetkellä on selvää, että emme pysty kotouttamaan onnistuneesti sitä määrää pakolaisia kuin tänne on jo otettu ja kiintiöiden myötä tullaan ottamaan.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Meillä kansalaisilla ei ole moraalista oikeutta muuttaa sinne, missä ei ole kunnallistekniikkaa, työpaikkoja tai palveluita, ja sitten vaatia muita suomalaisia kustantamaan työpaikat ja palvelut puolestamme. Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa pistää rahaa siihen, että joka niemeen ja notkelmaan saadaan samat palvelut kuin tiheästi asutetuissa kasvukeskuksissa on.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Pienemmät ryhmäkoot varmasti ovat yleisesti ottaen parempia oppimistulosten kannalta, mutta oppilaat ja oppilasryhmät kuitenkin poikkeavat toisistaan. 20 oppilaan luokkakoko voi olla tavoite, mutta ei asiaa tarvitse ruveta lailla säätämään. Joillekin oppilaille voi olla parempi olla hieman isommassa ryhmässä ja toisille taas hieman pienemmässä. Nämä asiat pitäisi jättää koulujen, oppilaiden, vanhempien ja kunnallisten päätöksentekoelimien päätettäväksi.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Tällä asialla on jo niin kiire, että kansanäänestyksen järjestäminen voi olla liian hidasta. En usko, että iso osa suomalaisista edes ymmärtää millainen uhka itärajan takana valmistautuu kalistelemaan sapeleita naapureiden kanssa.

Kansalaiset ovat vaaleissa äänestäneet itselleen edustajat, joilla on mandaatti päättää näistä asioista. Kannatan kyllä suoran demokratian lisäämistä, mutta silloin koko kansanedustusjärjestelmämme on muututtava radikaalisti sen sijaan, että satunnaisista asioista suoritetaan kansanäänestyksiä.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Tällä hetkellä ydinvoima on ainoa realistinen keino vähentää riippuvuuttamme tuontienergiasta ja vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Niin Saksan kuin Japaninkin esimerkit osoittavat tämän tosiasian.

Lisää voit lukea täältä: http://blogbook.fi/teresammallahti/hiilenvihrea-tulevaisuus/

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Yhdenkään suomalaisen ei tulisi joutua maksamaan tuloveroina yli kolmannesta omista tienesteistään. Suomalaiset myös tarvitsevat kipeästi ostovoimaa, joka työllistää lisää ihmisiä kotimaassa. Luontevinta olisi alentaa tuloverotusta tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Kaikilla yhteiskunnan täysin oikeustoimikelpoisilla jäsenillä tulisi olla samat yhteiskunnalliset oikeudet ja velvollisuudet.

Lisää voit lukea täältä: http://blogbook.fi/teresammallahti/avioliittolain-muutoksen-aika-on-nyt/

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Kauppiailla tulee olla lähtökohtaisesti oikeus myydä niitä alkoholituotteita, joita haluavat myydä.

Lisää voit lukea täältä: http://blogbook.fi/teresammallahti/alkoton-vuosi-kansalaisliike-holhouksen-lopettamiseksi/

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Ruotsi ei kielenä ole tarpeellinen suurimmalle osalle suomalaisista. Pakollinen ruotsin kielen opiskelu tulisikin korvata pakollisella, mutta vapaavalintaisen vieraan kielen opiskelulla. Tämä antaisi suomalaisille paremmat yksilölliset valmiudet työelämässä ja parantaisi kansalaisten kielitaidon monipuolistumisen myötä myös kansantalouttamme parantuneiden kaupankäynnin edellytysten myötä.

Lisää voit lukea täältä: http://blogbook.fi/teresammallahti/argumentit-pakkoruotsin-puolesta/

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Ei tietenkään ole pakko, mutta se olisi hyvä tapa kompensoida teiden ylläpidosta aiheutuneita kustannuksia. Samalla valtion teiden ylläpitämiseksi perimiä veroja tulisi madaltaa.

2. Uudenmaan tiet on kunnostettava ennen kuin uusia ratayhteyksiä itään tai länteen rakennetaan.

Ehdokkaan kommentti

Lähes joka päivä autoilevana voin sanoa, että Uudenmaan tiet ovat aivan kelvollisessa kunnossa toisin kuin raideliikenneyhteydet ja julkinen liikenteemme. Pääkaupunkiseutu tarvitsee lisää säteittäisiä metro- ja junayhteyksiä ja tiiviimpää yhteiskuntarakennetta raideyhteyksien lähelle.

3. Suuret kuntaliitokset ovat parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Molemmat ovat huonoja vaihtoehtoja, jos ne tehdään vastoin kuntalaisten tahtoa. En halua Espoosta Helsingin pähkähullujen taidehankkeiden ja erilaisten tukihimmeleiden maksajaa. Lähidemokratian vahvistamiseksi niin kauan kuin kunta pystyy hoitamaan oman taloutensa hyvin, ei sitä tarvitse pakkoliittää mihinkään suurempaan hallintoyksikköön.

4. Uudellamaalla on liikaa pieniä sairaaloita. Hoitoa pitäisi keskittää suurempiin yksiköihin.

Ehdokkaan kommentti

Näin voidaan tehdä, jos sillä saavutetaan jotain mitattavissa olevia hyötyjä. Sote-palveluille tärkeintä on kuitenkin olla laadukkaita ja mahdollisimman halpoja eikä hoitoyksikön koolla tule olla lähtökohtaisesti mitään merkitystä.

5. Valtion pitää velvoittaa kunnat ottamaan tasapuolisesti kiintiöpakolaisia.

Ehdokkaan kommentti

Valtion ei tule velvoittaa kuntia yhtään mihinkään pakolaisten suhteen. Jos valtionhallinto haluaa ottaa Suomeen pakolaisia, tulee sen kilpailuttaa taakakseen ottamien pakolaisten kotouttaminen kunnilla. Suomeen ei muutenkaan pitäisi ottaa kiintiöpakolaisia vaan vain sen verran pakolaisia kuin pystymme tänne mielekkäästi kotouttamaan.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Tämä on sanomattakin selvää vaikka valtakunnan kärkipoliitikkoja seuraamalla voi helposti päätyä toiseenkin lopputulemaan.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä