Elias Erämaja

Vaalikone 2015 Uudenmaan vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Ongelma on, että sosiaaliturvan piiristä ei ole aina kannattavaa siirtyä työelämään. Efektiivisen marginaaliveroasteen ollessa korkea voi tehdyn työn ansiosta jäädä käteen vain muutamia prosentteja enemmän työttömyyteen verrattuna. Perustulo tai perustili voisivat olla vastaus tähän ongelmaan ja siksi on mielestäni tärkeää, että niiden käyttöönottoa ensi vaalikaudella selvitetään. Myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa tulee lyhentää tai sen määrää työttömyyden pitkittyessä pienentää asteittain niin, että kannusteet työnhakuun säilyvät.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Kauppojen aukioloaikoja ei tule säännellä ja myös viinit sekä reseptivapaat lääkkeet on vapautettava kauppoihin. Sääntelyä purkamalla lisätään myös kaupanalan työllisyyttä ja niin kuluttaja, kauppa kuin kansantalouskin kiittävät.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Mielestäni perustulon tai perustilin käyttöönottoa tulee ensi vaalikaudella selvittää.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Lisäsääntelyn sijaan Suomessa tarvitaan nykyistä joustavampia työmarkkinoita. Nollatuntisopimuksista luopuminen vaikeuttaisi etenkin opiskelijoiden mahdollisuuksia rahoittaa opiskelujaan ja päästä työelämään kiinni.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Säästösyistä ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää tai sen määrää portaittain laskea työttömyysjakson pitkittyessä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Suomi ei välttämättä pärjäisi huonommin euroalueen ulkopuolella, mutta euroalueesta irtautumiseen ei kuitenkaan ole perusteita.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ensi vaalikaudella tulee ansiotuloverotusta keventää, koska ansiotuloverotus heikentää suoraan työnteon kannusteita ja kuluttajien ostovoimaa. Julkisen talouden tasapainottamiseksi on samalla joitakin välillisiä veroja kiristettävä ja ruoan arvonlisävero on yksi varteenotettava vaihtoehto, sillä sen fiskaalinen vaikutus valtion talouteen on hyvin suuri. Ruoan arvonlisäveroa ei olisi aikanaan pitänyt laskea, sillä se ei myöskään laskenut samassa suhteessa ruokakorin hintaa.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Ensisijaisesti tulee tietysti lisätä tuottavuutta rakenteita uudistamalla. Leikkauksilta ei kuitenkaan voida välttyä sillä elämme tällä hetkellä yli varojen. Veronkorotusten tie on kuljettu loppuun ja ostovoiman lisäämiseksi ansiotuloverotusta on kevennettävä. Menoleikkaukset ovat välttämättömiä, sillä ensi vaalikaudella on valtion pitkän aikavälin talous saatava tasapainoon.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Suomalaista verotusta ei tule enempää monimutkaistaa, vaan sitä tulee yksinkertaistaa. Korotusvaraa ei etuuksissa ole.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Sosiaali- ja terveyspalveluiden laajuudesta ei välttämättä tarvitse karsia, jos tuottavuutta saadaan lisättyä. Sote-järjestelmässä tulee hyödyntää nykyistä enemmän yksityisiä palveluntuottajia ja asiakkaan valinnanvapautta tulee lisätä, eli rahan tulee seurata potilasta.

Julkisen sektorin menot tulee kuitenkin sopeuttaa vastaamaan alhaisemman talouskasvun todellisuutta.
Nykyinen järjestelmä on rakennettu nopeamman talouskasvun ja korkeampien verotulojen varaan, kuin mitä Suomen talous kykenee tällä hetkellä ylläpitämään. Kansantalouden kokonaistuotanto ei ole vieläkään saavuttanut vuoden 2007 tasoa, joten voidaan puhua menetetystä vuosikymmenestä talouskasvun osalta. Menot ovat kuitenkin samaan aikaan kasvaneet, mikä on julkisen talouden kantokyvylle kestämätön tie.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Pienen maan ei ole hyvä olla yksin ja yhdessä olemme vahvoja. Natoon liittyminen vahvistaisi Suomen turvallisuutta sekä puolustuskykyä ja helpottaisi myös puolustusvoimien laitehankintojen tekemistä.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

On tärkeää, että poliisilla on riittävät kenttäresurssit hälytystehtävien hoitamiseen ja yleisen turvallisuuden ylläpitoon. Tällä hetkellä poliisien määrää ei mielestäni ole tarvetta lisätä, mutta resursseja tuskin on enää myöskään mahdollista karsia.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Terrorismiin on Suomessa syytä varautua, mutta maahanmuuttoa ei ole sen nojalla syytä rajoittaa. Suomi tarvitsee jatkossa lisää työperäistä maahanmuuttoa ja liisärajoitukset varmasti haittaisivat tuota kehitystä.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Kehitys Venäjällä on ollut erittäin huolestuttavaa. Vaikka suoraa sotilaallista uhkaa ei ole, on kylmän sodan aikaista suomettumista varottava. Venäjälle on tehtävä selväksi, että Suomen paikka on lännessä ja teemme päätöksemme itsenäisesti. Suomen tulee liittyä sotilasliitto Naton jäseneksi.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Näiden kahden on oltava sopusoinnussa keskenään. Yksityisyyden suojan rajoittamiselle tulee olla erittäin vahvat ja pitkälle harkitut perusteet. Verkkovalvonnan tulee lähtökohtaisesti olla hyvin kohdennettua niin, että kaikki kansalaiset eivät joudu valvonnan piiriin.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Suomen tulee antaa oma panoksensa Isisin vastaisessa taistelussa. Isisin aiheuttama inhimillinen kärsimys alueella on suuri ja kansainvälisen yhteisön on puututtava nykyistä järeämmin Isisin toimintaan. Irakin hallituksen joukkojen kouluttaminen on yksi tapa, jolla Suomi voi osallistua Isisin vastaiseen taisteluun.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Kannatan lähtökohtaisesti parantumattomasti sairaan ihmisen oikeutta avustettuun kuolemaan. Ihmisellä tulee olla oikeus elää ilman kärsimystä. On kuitenkin oltava täysi varmuus siitä, että tämä on henkilön todellinen tahtotila.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Yksityisiä terveyspalveluita hyödyntämällä voitaisiin todennäköisesti saavuttaa tehokkuushyötyjä olettaen, että kilpailu toimii terveyspalveluiden markkinoilla riittävän hyvin. Sinänsä on yhdentekevää, kuka palvelun tuottaa, kunhan palvelun tuottajalla on jatkuva kannustin kehittää palveluaan niin laadun kuin hinnankin suhteen. Sote-palveluita ei pitäisi järjestää ideologisin perustein vaan tutkittuun tietoon ja asiantuntijanäkemyksiin nojautuen.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Vilja-Eerikan tapaus osoitti, että järjestelmämme ei toimi riittävän hyvin. Lasten oikeudet on turvattava aina ja kaikissa tilanteissa. Koulujen, viranomaisten ja perheiden välistä yhteistyötä on parannettava. Vastuu lasten kasvatuksesta ja huolenpidosta on kuitenkin aina ensisijassa vanhemmilla. Lainsäädäntö ei välttämättä ole ongelma vaan viranomaisten toimintatavat.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Väestöllisen huoltosuhteen kasvaessa tulee julkinen sektori olemaan suurissa vaikeuksissa hoivapalveluiden rahoittajana. Rahoituspainetta voisi lieventää esimerkiksi kannustamalla ikäihmisiä hyödyntämään ns. käänteisen asuntolainan mallia, jossa hoivapalvelua rahoitetaan omistusasunnolla. Näin seiniin sidottua omaisuutta saadaan vapautettua vanhuksen hyvinvoinnin lisäämiseksi.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Kuntien itsehallinto ei ole itseisarvo. Tärkeintä on, että kuntalaiset saavat mahdollisimman laadukkaita palveluita mahdollisimman tehokkaasti tuotettuna.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on tämän hetken suurin haaste kansainväliselle yhteisölle. Suomen tulee olla mukana ilmastotalkoissa ja siksi hiilivoima tulee korvata ydinvoimalla sekä uusiutuvilla energiamuodoilla. Järkevällä energiapolitiikalla pystytään turvaamaan teollisuuden kilpailukyky ilmastoystävällisesti.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Tarkastelen asiaa täysin tieteen näkökulmasta. Geenimuunteluun liittyy tällä hetkellä valitettavan paljon myyttejä ja ennakkoluuloja. Nykyisen tiedon valossa geenimuunnellut lajit ovat yhtä turvallisia tai jopa turvallisempia kuin perinteiset kasvilajit. Geenimuunnelluilla lajeilla parannetaan maailman ruokaturvaa ja säästetään ympäristöä, joten suhtaudun geenimuunteluun myönteisesti. On tärkeää, että ihmiset ja poliitikot saavat oikeaa tietoa geenimuuntelun hyödyistä ja riskeistä. Hyötyjä ja riskejä ei tule liioitella tai vähätellä, vaan geenimuunteluun liittyvän päätöksenteon tulee perustua tutkittuun tietoon.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvattamisen sijaan Suomen tulee lisätä kiintiöpakolaisten määrää.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

En kannata syrjäseutujen väkinäistä asuttamista, mutta on kohtuullista, että valtio tukee ainakin siirtymävaiheessa alueita, jotka kärsivät muuttoliikkeestä ja väestön ikääntymisestä.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Ymmärrän huolen luokkakokojen kasvusta kuntien menopaineiden alla. Uskon kuitenkin, että kunnat ja koulutoimi pyrkivät pitämään luokkakoot kohtuullisina ilman uutta lainsäädäntöäkin. Luokkakokoja tärkeämpää on kuitenkin kiinnittää huomiota opetuksen laadun jatkuvaan kehittämiseen.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

En pidä kansanäänestystä aivan välttämättömänä edellytyksenä Nato-jäsenyydelle, vaan jäsenyyspäätöksen tulee olla Suomen ulkopoliittisen johdon ja eduskunnan harkinnassa. Koska kansan selvä enemmistö kuitenkin haluaa tällä hetkellä järjestää asiasta kansanäänestyksen on tuota tahtoa mielestäni syytä kunnioittaa. Ennen kansanäänestystä on kuitenkin tärkeää varmistaa, että ihmisillä on riittävä tieto Nato jäsenyyden hyödyistä ja haitoista.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Suomesta on poistumassa suuri määrä sähköntuotantokapasiteettia kun Loviisan ydinvoimalaitosten käyttöikä päättyy vuosina 2027 ja 2030 ja Olkiluodon 1- ja 2- reaktorit jatkoluvan myötä kymmenisen vuotta myöhemmin. Sähköntarpeen on myös ennustettu kasvavan, vaikka energiankulutus laskisikin ja samalla hiilivoimasta on luovuttava. Päästöttömänä ja luotettavana sähköntuotantomuotona ydinvoima sopii tähän tarpeeseen erinomaisesti, mutta lisäksi Suomi tarvitsee myös panostuksia uusiutuvaan energiaan.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Ansiotuloverotusta tulee ensi vaalikaudella alentaa, jotta kuluttajien ostovoima kasvaisi ja työllisyys parantuisi. Etenkin keskituloisten veroprogressiota tulee keventää, sillä se on nykyisellään erittäin kireä verrattuna muihin maihin.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Ihmisten tulee olla samanarvoisia etenkin lain edessä. Suomi tulee asiassa jälkijunassa, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Mielestäni mietojen viinien ja vahvojen oluiden vapauttaminen ruokakauppoihin on perusteltua. Alkon monopoli myös heikentää nykyisellään kaupan kilpailua, sillä Alkon sijoittumisella on suuri merkitys kaupan myynnille.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Kansainvälisessä maailmassa on hyvä osata kieliä monipuolisesti. Siksi kannatan mallia, jossa toisen kotimaisen kielen sijaan olisi mahdollista valita jokin muu vieras kieli. Ruotsinkielisten perustuslailliset oikeudet on mahdollista turvata ilman ruotsin kielen pakollista opetusta.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Ruuhkamaksut voivat jossain vaiheessa tulla ajankohtaiseksi. Tällä hetkellä liikenne kuitenkin toimii Helsingissä riittävän sujuvasti ilman ruuhkamaksujakin.

2. Uudenmaan tiet on kunnostettava ennen kuin uusia ratayhteyksiä itään tai länteen rakennetaan.

Ehdokkaan kommentti

Suuremmat panostukset tulisi laittaa raideliikenteen kehittämiseen, mutta kaikkein huonokuntoisimmat ja jopa vaaralliset tieosuudet on ensin kunnostettava. Pääsääntöisesti tiestö on Uudellamaalla siedettävässä kunnossa.

3. Suuret kuntaliitokset ovat parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Metropolihallinto lisäisi byrokratiaa sekä heikentäisi Uudenmaan reunakuntien asemaa. Parantaisin ennemmin Uudenmaan liiton edellytyksiä kehittää pääkaaupunkiseutua yli kuntarajojen. En näe suurille kuntaliitoksille välttämätöntä tarvetta, enkä usko että mahdolliset pakkoliitokset johtaisivat haluttuun lopputulokseen.

4. Uudellamaalla on liikaa pieniä sairaaloita. Hoitoa pitäisi keskittää suurempiin yksiköihin.

Ehdokkaan kommentti

On tärkeää, että palveluverkko on Uudellamaalla riittävän kattava. Laadun tulee kuitenkin kulkea määrän edellä tässäkin asiassa.

5. Valtion pitää velvoittaa kunnat ottamaan tasapuolisesti kiintiöpakolaisia.

Ehdokkaan kommentti

Kunnilla on nykyisellään hyvin erilaiset valmiudet vastaanottaa kiintiöpakolaisia. Jos kunnille asetetaan vastaanottovelvoite, tulee valtion myös pystyä tarjoamaan siihen riittävät resurssit.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Ajan niitä asioita ja teemoja joita olen luvannutkin. Kansanedustajan tulee kuitenkin pystyä elämään ajassa, eli sopeuttamaan päätöksentekoaan esimerkiksi vallitsevaan taloustilanteeseen. Siksi kovin spesifejä vaalilupauksia on syytä välttää.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä