Kai Mykkänen Valitaan

Vaalikone 2015 Uudenmaan vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Perustoimeentulo on turvattava, mutta vastineena voidaan vaatia nykyistä enemmän. Silti tärkein muutos on, että töihin menemisestä jäisi nykyistä enemmän käteen. Osa-aikaisenkin työn pitää aina kannattaa.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Elämisen ja yrittämisen vapautta pitää rajoittaa vain, jos sitä edellyttää selvä yhteinen etu ja on syy uskoa, että rajoitus toimii halutusti. Tässä en näe yhteistä etua rajoittaa. Kaupan alan työehtoihin liittyvät asiat pitää ratkoa työehtosopimuksissa eikä lailla.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Tukia pitää muuttaa joustavammiksi niin, että kaikki työ, myös osa-aikainen tai lyhytaikainen kannattaa aina. Perustulo on yksi tapa ratkaista töihin menon kannustinloukkua. Mutta perustuloonkin täytyisi liittää velvoite ottaa vastaan työtä ja aktivoitua.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Minimitunnittomia työsopimuksia käytetään lähinnä sijaisuuksiin tai muunlaiseen varallaoloon liittyvissä tilanteissa. Vaihtoehtoja ovat määräaikaisten sopimusten ketju tai työn estyminen. Minusta ne ovat huonompia vaihtoehtoja. Mutta työajattomiin sopimuksiin liittyvät ongelmat esim työperusteisten etuuksien kertymisessä täytyy toki ratkaista oikeudenmukaisesti.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Pitkistä täysimääräisen ansiosidonnaisen jaksoista on valitettavasti muodostunut tietyissä tilanteissa karhunpalveluksia. Ne saattavat lykätä uudelle alalle siirtymistä ja riski pitkäaikaistyöttömyydestä kasvaa ajan kuluessa koko ajan. Ansiosidonnaisen lyhentämisen sijaan sen taso voitaisiin porrastaa ajallisesti muutamaan osaan siten, että kannustin lisätulojen hankkimiseen kasvaisi asteittain ja nykyistä nopeammin. Pitäisi myös helpottaa ansiosidonnaisen muuntamista alkavan yrittäjän starttipanokseksi.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Yhteinen valuutta helpottaa kaupankäyntiä ja lisää vakautta. Se vaan edellyttää velkaantumiselle yhteisiä pelisääntöjä, joita on myös noudatettava.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruoan alennetun ALV-kannan sijaan olisi aikoinaan pitänyt alentaa työn verotusta. Nyt ollaan jälleen samassa tilanteessa. Mieluummin nostaisin ruuan ALV:tä lähemmäs yleistä kantaa kuin antaisin työn verotuksen jatkuvasti kiristyä, vähentää työn tekemisen kannattavuutta ja heikentää ostovoimaa.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Kunnille on vielä 2000-luvullakin säädetty 130 uutta tehtävää ja verorahoitteisten tehtävien menot ovat kasvaneet miljardeilla. Näin ei voi rehellisesti mitenkään jatkaa. Olennaisen pelastaminen edellyttää rönsyjen karsimista. Järkevällä sote-ratkaisulla ja digitaalisten palveluiden hyödyntämisellä vähennetään varsinaisten palveluiden karsimisten tarvetta.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Kuulostaa helposti hyvältä, mutta käytännössä tuossa olisi kyse tuloverojen progression kiristämisestä lapsiperheillä. Jo nyt on niin, että jos esim yksinhuoltaja hankkii 500e/kk lisätulot ja ansiotulot nousevat yhteensä 2000 euroon/kk, niin monesti jopa 95% lisätuloista hupenee veroihin ja etuuksien pienenemiseen. Jos lapsilisä olisi verolla, niin ei taitaisi jäädä yhtään lisätulosta käteen.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Oleellisinta on muuttaa suunta realistiseksi jatkossa. Kunnille on vielä 2000-luvulla säädetty 130 uutta tehtävää ja ne ovat nostaneet menoja miljardeilla vuodessa. Tällainen on epärehellistä, koska työikäisen väestön supistuessa lähdemme velkaantumaan Kreikan tapaan, jos emme muuta tyyliä. Olennaisen pelastaminen edellyttää rönsyjen karsimista.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

En ole Nato-intoilija, mutta uskon, että jäsenyyden mahdolliset rauhan ajan haitat ovat pieniä verrattuna siihen, että jos jännitteet Euroopassa kiristyvät sodan partaalle, Suomen on todennäköisesti parempi olla selkeästi läntisen sateenvarjon alla kuin harmaalla vyöhykkeellä. Venäjällä toimineena luulen myös, että ylikorostamme Nato-jäsenyyden vaikutusta esim Venäjän kauppaamme. Venäläinen ostaja arvostaa saksalaistakin, vaikka kuinka ovat Nato-maasta.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Ei ole minusta tällä hetkellä eniten panostusta tarvitseva asia verrattuna koulutuksen laadukkaana pitämiseen ja terveydenhuollon paineisiin. Mutta luotettava ja lahjomaton poliisi on olennainen osa Suomen menestystä ja poliisia ei saa leikata pilalle.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Työikäisen väestön vähentyessä tarvitsemme työperusteista maahanmuuttoa. Yksittäistapauksilla ei pidä leimata tuhansien muuttajien joukkoa. Samalla on toki kehitettävä EU-yhteistyötä, jolla radikalisoitumisriski huomataan varhain ja siihen osataan puuttua nopeasti myös maahanmuuttajien kohdalla.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Välittömimmin sitä kautta, että Venäjän eriseuraisuus heikentää sen taloutta ja lisää riskiä syrjivistä säännöistä suomalaisfirmoja kohtaan Venäjällä. Sitä kautta kärsii Venäjän kauppa ja Suomen matkailijatulot. Sotilaallisesti Venäjällä on aivan erilainen kynnys puuttua EU-maan kuin harmaalle vyöhykkeelle jääneen entisen neuvostotasavallan asioihin. Mutta valitettavasti jännitteiden kasvua Itämerellä ei voi täysin sulkea pois. Myös 1920-luvulla luultiin, että ei enää koskaan...

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Jos tarkoitetaan sitä, että kohonneen terrorismi-riskin omaavien henkilöiden liikkumista ja viestiliikennettä voidaan seurata.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Jos meillä suomalaisilla on hyödyllistä erityisosaamista kuten esim poliisitoiminnassa usein on, niin kyllä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Varmasti löytyy tapauksia, joissa pitäisi vastata kyllä. Mutta miten arvioit, milloin potilaan päätös on varmasti lopullinen? Eutanasia tekona on kuitenkin aina peruuttamaton. Aika painava vastuu ja taakkakin siinä lääkäreille syntyisi.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Vaihtoehtoja pitää tapauskohtaisesti verrata ja valita paras. Siksi järjestäjävastuun pitää olla tuotannosta riippumattomalla taholla. Ruotsissa "raha seuraa potilasta" malli on parantanut perusterveydenhuollon saatavuutta, mutta ei ole kyllä yksin ratkaisu kustannusten hallintaan. Joka tapauksessa on selvää, että erikoissairaanhoidosta valtaosa on jatkossakin julkisesti tuotettua korkeiden kiinteiden kulujen takia. Menokestävyyden kannalta ratkaisevaa on, miten johtamisen perusperiaatteet saadaan toimimaan julkisella puolella.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Muutamat traagiset tapaukset kertovat ennen kaikkea siitä, että tiedonkulussa päiväkodin-koulun, lääkärien ja sosiaalityön eri tahojen kesken on ainakin paikoin vielä parannettavaa. Lainsäädännölliset esteet viranomaisten keskinäiselle tiedonvaihdolle riskitapauksissa pitäisi minimoida. Samalla viranomaiset eivät voi korvata suvun ja muiden läheisten roolia herätyskelloina ja tietenkin suoraan vaikeuksiin joutuneiden perheiden tukijoina. On vahvistettava kulttuuria, jossa perhe ja muut läheiset pitävät normaalina tukea vaikeuksiin ajautuvaa nykyistä herkemmin.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

En halua pienituloisten ikäihmisten "slummi-sairaaloita" Suomeen. Siihen helposti johtaisi, jos varallisuus joka tapauksessa kuluisi hoitokuluihin, jolloin vaurastuneiden kannattaisi hakeutua yksityisiin hoitopalveluihin ja julkiset jäisivät vähävaraisille. Sen sijaan on selkeämmin sovittava, mitkä hoidot maksetaan veroista ja mitkä ei-välttämättömät ovat jokaisen säästämisen tai vakuutusten varassa. Muutoin mennään sattumanvaraiseen hoitopaikkakohtaiseen vaihteluun, kun joka tapauksessa käy niin, että uusia kalliita hoitoja kehitetään nopeammin kuin vanhat halpenevat.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Kunnat ovat vain tapa järjestää yhteisistä asioista huolehtiminen paikallisissa asioissa. Jos ja kun kehityksen myötä parempi palvelu saadaan aikaan nostamalla järjestämisvastuu leveämmille hartijoille, on minusta absurdia, että mieluummin annetaan palveluiden näivettyä kuin joustetaan kuntien itsehallinnosta.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Hallitsematon ilmastonmuutos on paljon pahempi riski myös Suomen taloudelle kuin hinta päästöjen vähentämisestä. Järkivihreiden ratkaisujen ei kuitenkaan tarvitse olla ristiriidassa teollisuuden kasvun kanssa. Puhtaisiin ratkaisuihin pyrkiminen Suomessa on jo tuottanut paljon ratkaisuja, joita sellaiset firmat kuin Valmet, Wärtsilä tai Outotec vievät voitolla Aasiaan, jossa ympäristökysymyksiin ollaan vasta heräämässä.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Minusta tämä ei periaatteessa ole sen poliittisempi kysymys kuin vaikkapa, että onko elintarvikkeiden "parasta ennen" päivämäärät oikein asetettu. Eduskunnan ei tällaisesta ole hyvä päättää, vaan luotan asiassa suomalaisiin terveysviranomaisiin.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Nykyinen vastuunottomme on suhteettoman pieni verrattuna Ruotsiin tai useimpiin EU-maihin. Hyvällä kotoutuksella turvapaikanhakijat tukevat Suomen taloutta, joka kärsii työikäisen väestön pienenemisestä. Paljon tärkeämpää on kuitenkin helpottaa töiden perässä tulevaa maahanmuuttoa ja tehdä Suomesta houkutteleva niin osaajille kuin tekijöille.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Tiet ja peruspalvellut on taattava kaikille, mutta ei ole oikein muiden verorahoilla kohtuuttomasti maksaa siitä, että pidetään asuttuna alue, joka on menettänyt luontaisen vetovoimansa. Kannettu vesi ei yleensä kaivossa pysy.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Huipputasoinen peruskoulu on Suomen valtti ja siihen pitää riittää rahaa. Mutta asiantuntijat eivät ole lainkaan yksimielisiä luokkakoon merkityksestä. Jos luokkakoko rajattaisiin 20 oppilaaseen, monessa kunnassa jouduttaisiin säästämään muusta - vaikkapa kouluavustajista. Se olisi usein koululaisille huonompi vaihtoehto kuin hieman isompi luokka.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Päätös Nato-jäsenyydestä puoleen tai toiseen on joka tapauksessa merkittävä ulkopoliittinen viesti. Jos ei-äänet voittaisivat äänestyksessä, viesti olisi, että Suomi luopuu mahdollisuudesta hakea Nato-jäsenyyttä. Saattaisimme siis maalata itse Suomen syvemmälle harmaalle vyöhykkeelle verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Siksi minusta Nato-jäsenyyden hakemisesta on päätettävä koordinoidusti tasavallan presidentin ja hallituksen esityksestä eduskunnassa. Mikäli tahtotilaa ei ole, koko esitystä ei tule antaa.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Pohjoismaiden hiilipäästöjen määrä lähivuosikymmeninä riippuu eniten ydinvoiman määrästä kaikissa realistisissa skenaarioissa. Jos löytyy yksityisiä tahoja, jotka omalla riskillään ovat halukkaita rakentamaan ja säteilyturvakeskus puoltaa periaateluvan edellytysten täyttymistä, on nykyisten ja tulevien suomalaisten etu, ettemme odota ihmeitä vaan korvaamme fossiilisia voimaloita ydinvoimalla.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Työn ja yrittämisen verotus on haitallisinta verotusta talouskasvun kannalta. Suomessa työn verotus on nyt Euroopan korkeimpia ja kiristyy vuosi vuodelta varsinkin kunnallisverotuksen kautta, jos ei käännettä erikseen tehdä. Pitää tehdä.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Valtion ei pidä päättää yksilöiden rakkauden suuntautumisesta, eikä eriarvoistaa erilaisia liittoja avioliittoon liittyvällä symboliikalla. Päätöksen peruminen romuttaisi myös kaiken uskottavuuden kansalaisaloitteiden logiikalta.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Elinkeinovapautta pitää minusta rajoittaa vain silloin, kun yhteisen edun mukainen peruste on erityisen selvä ja sääntelyn tepsivyys varma. Tässä en usko näin olevan. Alkoholihaittoja on toki pyrittävä vähentämään ja käytön kustannuksia on oikein kattaa ylläpitämällä alkoholiveroa.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Pakollisuus ei rehellisesti katsoen tuota käyttökelpoista ruotsin taitoa kuin pienelle vähemmistölle. Vapaaehtoisuus voisi jopa nostaa ruotsin osaamisen määrää ja tasoa. Samalla osa innostuisi mieluummin espanjan tai venäjän oppimisesta. Niillekin on tarvetta. On epärehellistä ajatella, että kovin moni oikeasti opiskelisi kunnolla kolme vierasta kieltä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Ei-kiireellisten ajojen kannustaminen hiljaisempiin kellonaikoihin tai joukkoliikenteeseen olisi erityisesti niiden etu, joille on tärkeää, että autolla pääsee sujuvasti kaupunkiin myös ruuhka-aikana. Ilman muutoksia ruuhkat pikku hiljaa pahenevat. Päästöjen kannalta tärkeintä on kuitenkin moottoritekniikan kehityksen vauhdittaminen. Esimerkiksi Länsiväylän bussikaistat voisi varata sähkö- ja jätepolttoaineautoille, kun länsimetro tyhjentää ne busseista.

2. Uudenmaan tiet on kunnostettava ennen kuin uusia ratayhteyksiä itään tai länteen rakennetaan.

Ehdokkaan kommentti

Uusimaa on laaja ja pitää sisällään myös sellaisia teitä, joiden viimeisen päälle kunnostaminen on vähemmän kiireellistä kuin ratayhteyksien parantaminen kasvukeskusten välillä. Raiteisiin panostaminen on usein myös niiden etu, jotka eivät raiteita koskaan käytä. Toimiva joukkoliikenne pitää työmatkojen ruuhkat kurissa.

3. Suuret kuntaliitokset ovat parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Pääkaupunkiseudulla on tietynlainen metropolihallinto jo nyt esim joukkoliikenteen, jätehuollon ja vesilaitosten osalta. Sitä voi hyvin olla tarpeen vahvistaa varsinkin maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Ne ovat väistämättä seudullisia ratkaisuja, joissa arjen rajat ulottuvat paljon ydin-pääkaupunkiseutua laajemmalle eikä tarpeeksi laajaa kuntaliitosta maankäyttöasioiden hoitamiseksi ole tulossa. Ylimääräistä päällekkäistä hallintoa pitää minimoida. Jos metropolihallintoa laajennetaan, siihen on hyvä yhdistää myös sote-järjestämisvastuu ja Uudenmaan maakuntaliiton sopivat tehtävät.

4. Uudellamaalla on liikaa pieniä sairaaloita. Hoitoa pitäisi keskittää suurempiin yksiköihin.

Ehdokkaan kommentti

Jos saadaan paremmat palvelut rajallisilla verorahoilla ilman että turvallisuus kärsiii, niin kyllä. Vuosikymmeniä sitten syntynyt sairaalaverkko ei saa olla pyhä. Kiireellisissä tapauksissa ihmisten liikuttaminen tapahtuu nyt ihan eri vauhdilla kuin 50 vuotta sitten.

5. Valtion pitää velvoittaa kunnat ottamaan tasapuolisesti kiintiöpakolaisia.

Ehdokkaan kommentti

Pakko ei ole tässä hyvä keino. Mieluummin kannustusta ja niin, että joku kunta voi päättää strategisesti panostaa kotouttamiseen kriittisen väestömäärän ylläpitämiseksi sen sijaan, että jokainen ottaisi tasaisesti.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

#tottaKai. Ehdokkaan on osattava pidättäytyä lupaamasta sellaista, minkä tilanteen muuttuminen tai kompromissien tekemisen välttämättömyys voi tehdä mahdottomaksi. Kaikissa asioissa ei kuitenkaan ole poissuljettua, etteikö uusi tieto yksinkertaisesti antaisi aihetta muuttaa näkemystä.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä