Mari Nevalainen

Vaalikone 2015 Uudenmaan vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Apua tarvitsevien on sitä aina saatava, mutta tukien käyttöön ja toimettomuuteen yllyttävät rakenteet on korvattava työntekoon, ahkeruuteen ja yrittämiseen kannustavilla valtiovallan toimilla. Järkevällä sosiaalietuuspolitiikalla on päästävä eroon kannustinloukuista, tilanteista joissa eläminen tukien varassa on työntekoa kannattavampaa, eivätkä kannusta työntekoon ja itsenäiseen toimeentulon parantamiseen. Perustulo tekisi työnteosta aina kannattavaa.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Poistamalla turhia rajoituksia ja vapauttamalla kauppojen, kampaamoiden ym. aukiolo annetaan yrittäjille ja työntekijöille vapaus valita itselleen sopivimmat ajat ja tavat tehdä työtä. Vapaammat aukioloajat lisäävät työmahdollisuuksia ja siten työllisyyttä ja työn jakamista. Mahdollisesti lisääntyvä viikonloppu- tai ilta-aukiolo voisi työllistää erityisesti osa-aikaisia, opiskelijoita ym. Aukioloaikojen rajoituksista luopuminen on myös kuluttajien etu ja lisää valinnanmahdollisuuksia. Kun rajoituksista luovutaan, on samalla huolehdittava sekä yrittäjien että työntekijöiden oikeuksista. Valinnanvapauden on oltava todellista. Esim. kauppakeskukset eivät saa velvoittaa niissä toimivia liikkeitä olemaan auki aina kun kauppakeskuskin on. Työntekijöiden oikeuksista ja työajoista huolehditaan työ- ja työehtosopimuksin.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Perusturva kuuluu kaikille. Perustulo on hyvä tapa yksinkertaistaa sosiaaliturvaa ja varmistaa, että työ kannattaa aina. Perustulo vähentäisi köyhyyttä ja torjuisi syrjäytymistä. Se muuttaisi sosiaaliturvajärjestelmän nykyistä yksinkertaisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Työn vastaanottaminen – myös pätkätöiden ja osa-aikaisten töiden – olisi kannattavaa kaikissa tilanteissa. Perustulo toisi turvaa ja oikeudenmukaisuutta mm. yrittäjille, pätkätyöläisille, opiskelijoille ja kotivanhemmille.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Nk. nollatuntisopimukset ovat monille, esim. opiskelijoille, hyvä tapa yhdistää työelämä ja ansaitseminen sekä opiskelu/perhe-elämä ym. Parhaimmillaan joustavat työsopimukset hyödyttävät sekä työntekijöitä että työnantajia - ja sitä kautta myös Suomen taloutta.
Valitettavasti nykyisellään joustaviin sopimuksiin sisältyy kuitenkin monenlaisia riskejä ja ongelmia. Kieltämisen sijaan täytyy selkiyttää pelisääntöjä ja parantaa niin työntekijän asemaa kuin työllistävän yrittäjänkin turvaa. Tulevaisuudessa tarvitsemme entistä enemmän joustoa työelämään ja erilaisia mahdollisuuksia sopia ja tehdä työtä. Perustulon käyttöönotto parantaisi epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien asemaa ja turvaa.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Työttömyysturvan pitää olla oikeudenmukainen ja riittävän pituinen työttömyyden kohdatessa. Suuren työttömyyden ja sen uhan aikana on pohdittava, kuinka työttömyysturvaa kehitetään nykyistä parempaan suuntaan. Työttömien asemaa ei pidä entisestään kurjistaa eikä lisätä ihmisten hätää, mutta ei myöskään olla rakentamassa tai ylläpitämässä rakenteita, jotka yllyttävät joutilaisuuteen. Työttömyysturvaa pitäisi kehittää aktiivisuutta ja työntekoon kannustavaan suuntaan. Voisi myös tehokkaammin kannustaa ihmisiä hankkimaan lisäkoulutusta työttömyysturvalla.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ongelma on, että epäterveellinen ruoka on usein halpaa ja esim. vihannekset ja hedelmät kalliita. Tarjouksessa on tavallisesti epäterveellisiä. suolaisia, rasvaisia ja makeita roskaruokia - ei koskaan esim. hedelmät tai ruisleipä. Vähävaraiselle hinta on usein tärkein ruoan valitsemiskriteeri. Tämä luo epätasa-arvoa ja lisää terveyseroja. Tarvitaan poliittisia varmistaan, että vähävaraisetkin pääsevät osallisiksi hyvästä ruoasta ja terveydestä

Suomalaisen yhteiskunnan häpeätahra on huimaa vauhtia kasvavat erot terveydessä ja elinajanodotteessa. Köyhimmillä ja vähiten koulutetuilla elinajan odote on peräti kymmenen vuotta pienempi kuin koulutetuimmilla ja parhaiten ansaitsevilla. Köyhimpien lyhyempi elämä on myös sairauksien täyttämä.

Selvästi voimakkain väestön sairauksiin vaikuttava tekijä on epäterveellinen ruoka.

Terveelliset ruokavalinnat on saatava edullisiksi mm. hintapolitiikalla ja terveyttä edistävällä verotuksella. Arvonlisävero pitää poistaa terveellisiltä elintarvikkeilta, kuten vihanneksilta ja hedelmiltä. Poliittisilla päätöksillä voi vaikuttaa myös elintarviketeollisuuteen ja massaruokailun laatuun mm. päiväkodeissa, kouluissa ja vanhainkodeissa.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Taloutta on tasapainotettava ja menoja hillittävä, mutta tarvittavat muutokset on tehtävä kestävästi huolehtien, ettei harkitsemattomilla säästötoimenpiteillä aiheuteta inhimillistä kärsimystä, eriarvoisuuden lisääntymistä eikä tulevaisuudessa lankeavaa monin verroin kalliimpaa laskua.

Julkinen sektori toimii osittain tehottomasti ja tarvitaan rohkeita rakenteellisia uudistuksia, joilla julkinen sektori saadaan lisäämään hyvinvointia: tuottamaan tehokkaita ja laadukkaita palveluja, palvelemaan elinkeinoelämän kasvua ja parantamaan työllisyyttä. Kurjistamisen sijaan tarvitsemme panostuksia ennaltaehkäisyyn, korjauksiin ja tehokkuuteen.

Kestävin ja reiluin tapa tasapainottaa julkista taloutta on panostaa työllisyyteen, työssä jaksamiseen ja yrittäjyyden epäkohtien poistamiseen sekä terveyserojen kaventamiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapsilisää ei ainakaan saa enää leikata! Lapsilisät kuuluvat kaikille perheille. Lapsilisät eivät ole tarveharkintaisia sosiaalitukia, eikä niiden tarkoituksena ole tarkoitus tasoittaa tuloeroja. Lapsilisät korvaavat perheille lapsista aiheutuvia kuluja ja tasaavat lapsettomien ja lapsiperheiden toimeentuloa..

Nk. universaaliperiaatteella toimivassa hyvinvointivaltiossa sosiaaliturva ja yhteiskunnalliset palvelut on suunnattu koko väestölle heidän asemastaan riippumatta.. Tämä on käytännössä osoittautunut tehokkaimmaksi ja kestävimmäksi tavaksi edistää tasa-arvoa ja ehkäistä köyhyyttä. Lisien muuttaminen tarveharkintaiseksi lisäisi myös byrokratiaa – ja kustannuksia! Jos lapsilisillä olisi tuloraja syntyisi perheille helposti tarve pitää keinotekoisesti tulot lapsilisiin oikeuttavan rajan alla. Näistä kannustinloukuista ja keplotteluun houkuttelevista rakenteista pitää pyrkiä eroon eikä lisätä niitä.

Lapsilisät kustannetaan verotuloilla hyvätuloiset maksavat lapsilisälaskusta suuremman osan kuin pienipalkkaiset.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Terveyden ja sairaanhoidon tasa-arvo on sivistyneen hyvinvointivaltion peruspilari! Suomen terveyserot eivät saa kasvaa – kysymys on ihmisoikeuksista! Jos meillä ei ole varaa hyviin ja tasa-arvoisiin terveys- ja sosiaalipalveluihin, ei ole mihinkään muuhunkaan.

Edullisinta, tehokkainta ja inhimillisintä on panostaa ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Sivistysvaltiossa pidetään huolta myös heikoimmista ja heistä, jotka eivät siihen itse pysty.

Tulevaisuuden Suomi on terve ja hyvinvoiva. Hyvinvoivista kansalaista muodostuu menestyvä kansakunta!

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Nato jäsenyys ja turvallisuustakuut vahvistaisi Suomen turvallisuutta ja puolustuskykyä muuttuneessa maailmassa. Meidän pitää olla avoimia muuttuville tilanteille; mahdollisuuksille ja uhille. Tärkeintä on, että koemme olomme turvalliseksi ja voimme mahdollisuuksiemme mukaan auttaa myös muita elämään turvassa. Suomessa on ymmärrettävästi vahva sotilaallisen liittoutumattomuuden ja itsenäisen puolustuskyvyn ihanne, eikä päätöstä pidä tehdä ilman kansan tukea.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Kysymyksen asettelu, jossa yhdistetään maahanmuutto terrorismin uhkaan on outo. Muuten kannatan vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa. Maahanmuuttajat ovat yhtä heterogeeninen ryhmä kuin kantasuomalaisetkin. Tarvitsemme työperäisiä maahanmuuttajia ja meidän on kannettava kansainvälinen vastuumme pakolaisista. Suurin osa maahamme muuttavista saapuu rakkauden, opiskelu- tai työpaikan vuoksi.

Onnistuneella maahanmuuttopolitiikalla voidaan tasapainottaa väestökehitystä, parantaa kilpailukykyä ja vahvistaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Jo maassa olevien maahanmuuttajien osaamista pitää hyödyntää paremmin. Nyt monet hyvän työkyvyn ja ammattitaidon omaavat maahanmuuttajat jäävät työelämän ulkopuolelle, tai sijoittuvat taitojaan/koulutustaan vastaamattomiin tehtäviin. Huolehtimalla hyvästä kotoutumisesta ja kielikoulutuksesta torjumme syrjäytymistä ja radikalisoitumista.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Vaikea asia, mutta pohjimmiltaan on kyse ihmisen oikeudesta omaan kehoonsa ja sitä koskeviin päätöksiin. Ihmisillä on oikeus hyvään kuolemaan, parantumattomasti sairaalla ja kärsivällä myös viime kädessä avustettuna. Luonnollisesti eutanasian salliminen vaatii erittäin tiukkoja sääntöjä ja valvontaa.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Pidän terveys- ja sosiaalipalvelujen ulkoistamista vaarallisena. Yksityiset palveluntarjoajat toimivat liiketoiminnan lakien mukaan - tavoitellen mahdollisimman suurta voittoa Kun terveyspalvelut tuotetaan julkisena palveluna voidaan niiden laatua valvoa paremmin. Monipuolisten, kattavien palvelujen turvaaminen voi olla tehokkainta yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa ja palvelusetelit voivat olla turvaamassa hoitoon pääsyä. Kilpailuttaminen ja palvelujen ostaminen yksityisiltä vaatii kuitenkin tarkkaa laadunvalvontaa ja osaamista. En halua, että palveluja ostetaan suurilta monikansallisilta yrityksiltä, joiden voitot valuvat veroparatiiseihin.

Kun kunnan omat palvelut (ja työntekijät) on kerran ajettu alas, ei niitä olekaan helppoa palauttaa ja kunta on yksityisen palveluntuottajan armoilla...

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Ennaltaehkäisy, kotiin annettu apu ja tuki sekä varhainen puuttuminen ovat inhimillisintä ja tehokkainta perheiden tukea ja lastensuojelua. Lapsen etu ja oikeus turvaan ja hyvään huolenpitoon on ensisijainen ja sen tulee ohittaa aikuisten edut ja oikeudet.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Verovaroin on turvattava kaikille hyvät peruspalvelut, hyvä hoiva ja hoito. Kun vanhusten määrä ja hoidon tarve kasvavat huomattavasti nopeammin kuin veronmaksajien on yhä vaikeampaa taata hyvä hoito kaikille.

Jos ihmisellä on varallisuutta, hänen omaisuuttaan voisi vanhana käyttää hoivapalveluiden ostoon, joskin linjanvedot ovat vaikeita. Tärkeää on miettiä, miten kustannuksia voidaan hillitä heikentämättä hoivaa, esim. uutta teknologiaa käyttämällä.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Oleellista on taata kuntalaisten tasa-arvo ja laadukkaat helposti saatavilla olevat sekä tehokkaasti ja taloudellisesti toteutetut palvelut. Kuntaliitokset ovat perusteltuja, kun kunta yksinään ei pysty tarjoamaan asukkailleen laadukkaita palveluita kohtuullisin kustannuksin. Ihmisten oikeus hyviin ja tasa-arvoisiin terveyspalveluihin on ihmisoikeuskysymys ja hyvinvointivaltion peruspilari.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Ilmastonmuutos on vakava uhka, jonka torjumiseksi on tehtävä kestävästi kaikki mahdollinen. Ilmastonmuutoksen torjunta ja kilpailukyky eivät välttämättä ole toistensa vastakohtia - päinvastoin.

Ilmastonmuutoksen hidastaminen edellyttää, että koko maailman energiahuolto rakennetaan uusiksi vuosisadan puoliväliin mennessä. Uusiutuvien teknologia ja markkinat kehittyvätkin kovaa vauhtia. Tämä tarjoaa valtavat mahdollisuudet maille, jotka myyvät energiatehokkuutta ja uutta energiateknologiaa. Suomen on oltava tämän kehityksen kärjessä - täältä löytyvät tulevaisuuden menestystarinat, työpaikat ja hyvinvointi.

Suomi voi olla edelläkävijä ympäristöystävällisen teknologian käyttöönotossa ja tehdä tästä itselleen kilpailuvaltin kansainvälisillä markkinoilla.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Emme voi vaikuttaa siihen, paljonko Suomeen tulee turvapaikanhakijoita. Toistaiseksi Suomeen on tullut muihin Euroopan maihin verrattuna vähän turvapaikanhakijoita. Suojelun tarpeessa oleville turvapaikka on tietenkin myönnettävä. Mikäli kysymyksellä tarkoitetaan myös pakolaisia, nykyinen pakolaiskiintiö (750 hlö./vuosi) on sopiva. YK:n pakolaisjärjestön UNHCRn esittämille hätätapauksille voisi pyrkiä antamaan nykyistä suuremman (nyt n. noin 10–15 %) osuuden vuoden pakolaiskiintiöstä. Etusija tulee antaa naisille ja lapsille. UNHCRn esittää hätätapauksina valittaviksi henkilöitä, joilla on kiireellinen uudelleen sijoittamisen tarve esim. humanitaaristen tai lääketieteellisten syiden, tai suojelun tarpeen vuoksi.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Laadukas koulutus, osaaminen ja sivistys luovat pohjan Espoon ja koko Suomen menestykselle. Tasokkaissa kouluissa kasvaa motivoituneita ja hyvinvoivia tulevaisuuden osaajia.
Kouluissa on oltava riittävän pienet opetusryhmät, sillä luokkakoon kasvusta seuraa levottomuutta ja monenlaisia muita ongelmia. Opetuksen on oltava riittävän yksilöllistä ja sekä lahjakkaille että erityistä tukea tarvitseville lapsille on annettava mahdollisuus oppia ja edistyä omilla edellytyksillään. Tämä onnistuu vain, mikäli luokkakoot eivät ole liian suuria.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Meidän pitää olla avoimia muuttuville tilanteille; mahdollisuuksille ja uhille. Tärkeintä on, että koemme olomme turvalliseksi ja voimme mahdollisuuksiemme mukaan auttaa myös muita elämään turvassa. Suomessa on ymmärrettävästi vahva sotilaallisen liittoutumattomuuden ja itsenäisen puolustuskyvyn ihanne, eikä päätöstä NATO -jäsenyydestä pidä tehdä ilman kansan tukea.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Ydinvoiman sijaan pitää panostaa uusien energiamuotojen kehittämiseen sekä energiansäästötoimenpiteisiin. Niin kauan kuin ydinvoima on ratkaisu, ei välttämättä ole motivaatiota panostaa riittävästi uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen. Ydinvoiman vaihtoehtojen markkinat kehittyvät maailmalla kovaa vauhtia ja olemalla kehityksen eturintamassa Suomen talous voi hyötyä todella merkittävästi.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Työnteon pitäisi aina olla kannattavaa, yritteliäisyydestä ja ahkeruudesta tulee palkita. Ihmisillä pitää myös olla mahdollisuus vaurastua työnteollaan ja yritteliäisyydellään. Verotuksella ei saa tappaa motivaatiota ahkeroida ja edetä uralla. Suuret tulot eivät kuitenkaan automaattisesti kerro ahkeruudesta ja lahjakkuudesta. Moni saa taitoihinsa ja tekoihinsa nähden kohtuuttoman suurta tuloa - ja päinvastoin. Hyvä yhteiskunta tasaa eroja ihmisten välillä.
Verotuksen painopiste tulee siirtää työn ja yrittämisen verottamisesta vahingollisen ja ympäristöä tuhoavan toiminnan verottamiseen sekä pääomatuloihin. Monet suurituloisimmat saavat tulonsa kevyemmin verotettuna osinkotulona.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Ihmisillä tulee olla tasavertaiset oikeudet sukupuoliseen suuntautumiseen katsomatta, Tasa-arvo ja samojen oikeuksien myöntäminen kaikille kansalaisille eivät ole uhka muille ihmisille, tai yhteiskunnalle. Lasten etu on kasvaa rakastavassa kodissa, vanhempien sukupuolella ei ole merkitystä. Avioliitto juridisena käsitteenä on syytä pitää erillään kirkkojen ja uskonnollisten yhdyskuntien asioista. Ev.lut. kirkko, samoin kuin muut uskonnolliset yhdyskunnat tekevät omat ratkaisunsa.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Pakkoruotsista on jo aika luopua. Kannatan ruotsin opiskelua lämpimästi, mutta valinnaisena kuten kaikkia muitakin kieliä. Ruotsin kielen taito voi olla myöhemmin työelämässä tai opiskeluissa tärkeä, mutta sama pätee myös muihin kieliin, alasta ja aiheesta riippuen. Valinnaisuuden lisääntyessä oppilaita on autettava tekemään harkittuja valintoja, joista on heille tulevaisuudessa hyötyä. Pakkoruotsi ei ole tehokas eikä reilu tapa huolehtia kielivähemmistön palveluista omalla äidinkielellä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Yksityisautoilu aiheuttaa vakavia ongelmia pk –seudun liikenteessä. Toisaalta pelkään, että ruuhkamaksut rokottaisivat epäoikeudenmukaisesti vähävaraisempia, sekä keskusta-alueen yrittäjiä. Tukholman kokemukset eivät ole olleet kovin rohkaisevia, ruuhkamaksuilla on ollut vain marginaalinen vaikutus liikenteeseen ja kustannukset ovat olleet korkeat. Jos ruuhkamaksuja aletaan periä, oikea paikka voisi olla Helsingin sisääntuloteillä. Ne, jotka asuvat halvemmalla kehyskunnissa, voisivat suorittaa ruuhkamaksun. Ruuhkamaksun voisi välttää jättämällä auto liityntäpysäköintipaikalle ja jatkamalla julkisilla liikennevälineillä.

2. Uudenmaan tiet on kunnostettava ennen kuin uusia ratayhteyksiä itään tai länteen rakennetaan.

Ehdokkaan kommentti

Raideliikenteen kehittäminen on ympäristön kannalta järkevää ja kestävää. Sujuvaan ja edulliseen joukkoliikenteeseen kannattaa panostaa.

3. Suuret kuntaliitokset ovat parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

4. Uudellamaalla on liikaa pieniä sairaaloita. Hoitoa pitäisi keskittää suurempiin yksiköihin.

Ehdokkaan kommentti

Tärkeintä on turvata nopea hoitoon pääsy ja laadukas hoito tasa-arvoisesti kaikille.

5. Valtion pitää velvoittaa kunnat ottamaan tasapuolisesti kiintiöpakolaisia.

Ehdokkaan kommentti

Pakolaisia vastaanottavan kunnan täytyy myös pystyä huolehtimaan hyvästä kotouttamisesta, kielikoulutuksesta jne. Työ on usein parasta kotoutumista ja kielen ja maan tavat oppii parhaiten työelämässä, täytyy olla tarjota myös työpaikkoja. Pakolaiskiintiöitä täytettäessä etusija tulee antaa naisille ja lapsille sekä UNHCRn esittämille hätätapauksille, joilla on kiireellinen uudelleen sijoittamisen tarve esim. humanitaaristen tai lääketieteellisten syiden, tai suojelun tarpeen vuoksi.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Kaikista lupauksista täytyy aina pyrkiä pitämään kiinni. Tilanteet voivat kuitenkin joskus muuttua aivan yllättävästi ja silloin on viisautta olla joustava - tämä koskee kaikkea elämää ja kaikkia lupauksia. Politiikka ja vaalit lupauksineen osa ovat osa elämää. Jokainen ihminen ja poliitikko luonnollisesti valitsee itselleen parhaat tavat toimia, mutta samojen sääntöjen, arvojen ja moraalin pitää päteä kaikilla elämän alueilla.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä