Mia Laiho

Vaalikone 2015 Uudenmaan vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Työnteon tulee olla aina kannattavampaa.Nykyisin on liian helppoa jäädä vain sosiaaliturvan varaan. Se ei ole ihmisten vika, vaan se johtuu järjestelmästämme. Työntekijän palkkaaminen ei saa olla liian vaikeaa, kallista ja jäykkää. Täytyy myös purkaa kannustinloukkuja, jotka estävät ihmisiä työllistymästä. Osatyön tekemiseen olisi oltava enemmän joustavuutta eri elämäntilanteiden mukaan, ja myös osatyön vastaanottaminen pitäisi olla kannattavaa.Työkyvyttömyyden ehkäisyyn tulee panostaa.Pitää huolehtia siitä, että nuoret pääsevät kiinni työelämään.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Minusta kauppjen aukioloaikoja ei tarvitse säädellä niin tarkoin normein. Jos aukioloajat vapautettaisiin, niin kysyntä vaikuttaisi siihen miten ne olisivat auki. Tämä toisi myös kauppiaille joustavuutta säädellä oman kaupan aukioloa kysynnän ja kannattavuuden mukaisesti.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Lähtökohtaisesti työnteon pitää olla se kanava, josta saadaan toimeentulo. Suomella ei ole varaa perustuloon.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Sekä työnanatajalla että työntekijällä on erilaisia tarpeita työlle, kuinka paljon on mahdollista tehdä, ja milloin voi tehdä (mm opiskelijat, eläkeläiset, keikkaa tekevät). Jotta saadaan lisää työpaikkoja, ei pidä tehdä työllistämisestä liian byrokraattista ja jäykkää. Työntekijälle on myös mahdollistettava eri elämäntilanteiden vaatima joustavuus.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Suomella ei ole varaa liian pitkään ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Pitkä työttömuusjakso myös vieraannuttaa töitä, ja vaikeuttaa uuden työn saantia.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Suomi on osa EU-aluetta. Vaikka se vaatii Suomelta myös maksuja, niin EU-jäsenyys tuo kuitenkin Suomeen taloudellista vakautta, Suomi pääsee mukaan kansainvälisille markkinoille, mikä lisää vakautta. Vaikka EU ei ole turvallisuusjärjestö, niin sen kautta voidaan kuitenkin poliittisesti olla vaikuttamassa myös Euroopan turvallisuuteen (vrt Venäjän pakotteet)

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruoan verotusta ei pidä kiristää. Ruokaa kaikki tarvitsevat riippumatta tulotasosta. Ruoan verotuksen nosto hankaloittaisi erityisesti pienituloisten ja lapsiperheiden asemaa.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Meidän on käytävä kaikki julkiset toimintamallit ja tavat läpi, ja suunniteltava ne uudelleen niin että sitä kautta saadaan suunnattua enemmän resursseja itse asiakastyöhön.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapsilisä on tarkoitettu kaikille lapsiperheille. Sitä ei pidä lähteä verottamaan.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Meidän on turvattava kaikille kansalaisillemme riittävät palvelut. Meidän on keskityttävä niihin toimintoihin, jotka ovat ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiä, ja jotka ovat vaikuttavia ja tuovat ihmisille terveyshyötyä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Suomella tulee olla mahdollisuus hakea NATO-jäsenyyttä. Nato-jäsenyys vähentäisi riskiä loukata Suomen alueellista koskemattomuutta. Pohjoismaista yhteistyötä on myös tiivistettävä yhteisen turvallisuuden lisäämiseksi. Nato-jäsenyyden edellytyksiä voidaan selvittää, sen etuja ja mahdollisia riskejä.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Kansalaisten oikeusturvasta tulee huolehtia. Poliisien määrä ihmisten arjen turvaajana on jo paikoin puutteellinen, hälytysvaste on paikoin pidentynyt ja kuljetusmatkat ovat pitkät. Uudet turvallisuusuhat mm. tietotekniikan osalta, verkkohyökkäykset ja verkossa tapahtuva seksuaalinen ahdistelu vaativat myös poliisilta uudenlaista toimintatapaa, resurssia ja osaamista.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Terrorismia ei saada rajoitettua maahanmuuton vähentämisellä, vaan siihen pitää varautua muilla keinoin.
Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten suhteen Suomi on sitoutunut tiettyihin määriin vuodessa, ja minusta sovituissa luvuissa on syytä pysyä. Sen sijaan työvoimaperäistä maahanmuuttoa kannatan, jos henkilö pystyy työllistymään ja elättämään itsensä. Suomi tarvitseekin joillakin aloilla myös työperäistä maahanmuuttoa, sillä osassa aloista on työvoimapula. On myös kiinnitettävä huomioita siihen että oman maan työttömät työllistyisivät mahdollisimman hyvin.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut Euroopassa ja Suomessa Venäjä-Ukraina-kriisin myötä. Meidän on tarksteltava omaa asemaa suhteessa muutuneeseen tilanteeseen. Emme voi olla liian sinisilmäisiä Venäjän tai minkään muun maan edessä. Ensisijaisesti on käytettävä aina rauhanomaista linjaa, ja pyrittävä neuvottelemalla löytämään yhteinen kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Yksityisyyden suoja on tärkeä, ja sitä tulee kunnioittaa. Joissain tilanteissa voi kuitenkin olla perusteltua turvallisuusnäkökohdat huomioiden joustaa mikäli maan etu sitä vaatii.. Nämä tilanteet on kuitenkin selvästi määriteltävä ja kirjattava.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Jokaisella tulee olla oikeus hyvään ja laadukkaaseen saattohoitoon kun on parantumattomasti sairas. Lääketieteellisesti pystytään hoitamaan ihmiset niin että kenenkään ei tarvitse kärsiä siinä vaiheessa kivuista. Päättäjänä on vaadittava ja huolehdittava siitä että kaikki kunnat toteuttavat saattohoitoa laadukkaasti ja inhimillisesti.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Julkiset palvelut ovat olleet sosiaali-ja terveydenhuollon peruspilarina pitkään, ja uskon että niiden asema tulee jatkossakin olemaan vahva. Tarvitsemme rinnalle ja lisäksi kuitenkin myös yksityisiä palveluntuottajia tuomaan monipuolisuutta palveluihin, lisäämään valinnanmahdollisuuksia ja pitämään kustannuksia kurissa kulpailun avulla. Tarvitsemme lisäksi yhteistyötä erilaisten potilas-,ja omaisjärjestöjen, yhdistysten, ns kolmannen sektorin kanssa. Lisäksi vapaaehtoistyölle tulee antaa paremmat mahdollisuudet toimia sellaisissa tehtävissä, jotka eivät vaadi varsinaista ammattiosaamista.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Meidän tulee mahdollisimman varhain tukea ja auttaa lapsiperheitä jos havaitsemme ongelmia.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Ihmisten omaa vastuuta hoidostaan ja terveydestään tarvitaan. Ihmisten tulee saada kuitenkin tasavertaiset ja yhdenvertaiset palvelut varallisuudesta riippumatta. Hoitomaksut noudattelevat nykyisellään jo tulorajoja, joten sen mukaisesti ne joilla on suurempi eläke maksavat nykyisin jo enemmän.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Näitä ei voida mielestäni laittaa suoraan vastakkain.
Jos kunta ei selvidy velvoitteistaan niin silloin on arvioitava täyttääkö se kunnallisia velvoitteitaan ylipäätään ja edellytyksiään toimia kuntana. SOTE- uudistuksessa ei voida lähteä siitä että sen varjolla tehdään merkittäviä muutoksia koko Suomen demokratiaan, ja kansalaisten vaikuttamismahdollisuuteen. Jos kyse on sen sijaan yksittäisen kunnan ongelmista vastata omista palveluistaan, niin silloin asia on toinen ja on selvitettävä yhteistyötä ja myös kuntaliitosmahdollisuutta muiden kuntien kanssa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Suomen pitää noudattaa sovittuja kansainvälisiä sitoumuksia. Liian tiukkoihin normeihin suhteessa muihin maihin ei pidä lähteä, koska teollisuuden kilpailukyvyllä on kuitenkin selvä vaikutus maamme työllisyyteen ja talouteen.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

En halua sallia geenimuunneltuja elintarvikkeita, koska niistä on kertynyt vasta liian vähän tietoa. Euroopassahan niitä ei nykyisellään juuri käytetä. Sen sijaan USA:ssa niitä käytetään. Tämä on asia, joka on huomioitava myös mahdollisessa EU:n ja USA:n välisessä vapaakauppasopimuksessa.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Suomi hoitaa velvoitteensa ottaa vastaan pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Suomen väkiluku on huomattavasti pienempi kuin esim etelä-euroopan maissa ja vastaanotettu turvapaikanhakijamäärä on suhteuttava Suomen väestömäärään ja kantokykyyn. Meidän on myös huolehdittava siitä että pystymme huolehtimaan omien kansalaistemme perusturvasta.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Suomi on joiltain osin harvaan asuttua. Taloudellisen rajallisuuden nimissä on pystyttävä miettimään palvelurakennetta, mitä palveluja, missä ja milloin on eri puolilla saatavilla. Joiltain osin palveluiden keskittämistä tarvitaan kustannusten hallitsemiseksi. Ihmisten kannalta välttämättömät palvelut on kuitenkin oltava saatavissa kohtuuetäisyyksien päässä.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Luokat vaihtelevat paljon toisistaan. Jokin tietty luokkakoko ei voi olla standardi, koska luokan toimivuus riippuu siellä olevista oppilaista ja osin myös opettajasta. Luokkakoon rajaaminen 20:een, jäykistäisi koulujen toimintamahdollisuuksia ja joustavuuttaa reagoida muuttuviin tilanteisiin. Luokkakoot eivät kuitenkaan saisi olla liian suuria, sillä jo itsessään paljon lapsia samassa tilassa voi lisätä hälyä, ja opettajalla on tällöin suurempi työ huomioida lapsia yksilöllisesti.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Kansalaiset ovat valinneet kansanedustajat tekemään poliittiset päätökset. Päätöksenteon tueksi tarvitaan usein paljon lisätietoa ja perehtymistä asiaan. Kansaa voisi kuitenkin kuulla näin tärkeässä asissa neuvoa antavassa äänestyksessä, jolloin kansanedustajat saavat tietoa siitä mikä on kansalaisten yleinen mielipide asiassa.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

En halua jättää jälkipolviemme taakaksi enää lisää säteilevää ydinjätettä, minkä takia suhtaudun ydinvoiman lisärakentamiseen kielteisesti.Ydinvoimaloissa turvallisuusnäkökulmat ovat myös ensiarvoisen tärkeitä, ja niistä ei voida tinkiä. Meidän on myös pyrittävä hillitsemään energian kasvutarvetta. Uusia energiamuotoja kehitetään jatkuvasti, ja niistä odotetaan lisäapua tulevina vuosina. Lämpöenergian talteenotosta uuden teknologian avulla on saatu myös hyviä kokemuksia. Lisäksi tuuli-ja aurinkoenergiaa käytetään täydentämään muuta energiatuotantoa.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Tuloveron alentaminen kaikissa tuloluokissa lisää työllisyyttä ja kohentaa taloutta.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Päätös on jo tehty

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Kaikki kielet ovat rikkaus, ja kannatan kielten opiskelua. Kielivalikoimaa ja perheen valinnanmahdollisuutta vaikuttaa opiskeltavaan kieleen pitäisi kuitenkin lisätä. Pakko-opiskelu ei ole motivoivaa. Uskoisin ruotsin kielen valinnaisuuden lisäävän motivaatiota opiskella kieltä, ja toisaalta helpottaisi niitä lapsia, joilla on vaikeuksia kielissä keskittymään niihin kieliin, joihin heillä on enemmän motivaatiota. Uskon että ruotsin kielen asema säilyisi Suomessa edelleen vahvana, ja se kuuluisi useimpien koululaisten kielivalíkoimaan vaikka pakollisuudesta luovuttaisiin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Minusta tulee mieluummin maksaa auton käytöstä kuin joistain keinotekoisista rajoista. Autoilua verotetaan meillä jo monessa eri kohtaa. Ruuhkamaksut olisivat päällekkäistä verotusta. Ruuhkamaksut hankaloittaisivat erityisesti lapsiperheiden tilannetta, koska usein auto on välttämätön päivähoitoon viemisen ja hakemisen, isojen ruokaostosten ja töihin ehtimisen kannalta. Ja paljon lapisiperheitä asuu kehyskunnissa, jotlloin ruuhkamaksut todella kohdistuisivat perheisiin. Ruuhkamaksut voisivat vaikuttaa myös ihmisten työllisyyteen, jos liikkuminen tehdään hankalaksi ja töitä ei liian arjen hankaloitumisen takia voida ottaa vastaan. Mieluumminkin verottaisin kulutusta, en auton omistusta tai jonkun rajapyykin ylittämistä.

2. Uudenmaan tiet on kunnostettava ennen kuin uusia ratayhteyksiä itään tai länteen rakennetaan.

Ehdokkaan kommentti

Tiet vaativat kunnostusta. Nopean ja tiheäliikenteisen raideliikenteen kehittäminen on myös tärkeää ilmaston ja ruuhkautumisen välttämiseksi. Nämä eivät ole toisiaan poissulkevia vahtoehtoja, mutta aikataulutuksessa huomioitava taloudelliset realiteetit.

3. Suuret kuntaliitokset ovat parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Kannatan kuntien välistä yhteistyötä. On järkevää tehdä yhteistyötä niissä asioissa, joissa siitä on hyötyä. Isot kuntaliitokset eivät tuo hyötyä, vaan byrokratian lisääntymisen myötä hallintoon kuluu enemmän rahaa ja ihmisten vaikutusmahdollisuudet omiin palveluihinsa vähenevät.

4. Uudellamaalla on liikaa pieniä sairaaloita. Hoitoa pitäisi keskittää suurempiin yksiköihin.

Ehdokkaan kommentti

Uusimaa on Suomen tiheimpään asuttua. Pieni sairaala ei tarkoita sitä että se toimisi huonosti. Keskittäminen ei ole itseisarvo. On arvioitava alueen palvelutarve, olemassa olevat lait, arvioitava toiminnallisuus, todelliset toimintaluvut ja kustannukset ym ja sen perusteella suunniteltava sairaalaverkko

5. Valtion pitää velvoittaa kunnat ottamaan tasapuolisesti kiintiöpakolaisia.

Ehdokkaan kommentti

Suomi on sitoutunut tiettyyn määrään kiintiöpakolaisia. On oikeus ja kohtuus että kaikki kunnat, ainakin suurimmat kantavat oman vastuunsa, ja pakolaiset asutetaan tasapuolisesti eri kuntiin.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä