Jan Edelmann

Vaalikone 2015 Uudenmaan vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Suomessa elää pelkän sosiaaliturvan varassa 250.000 ihmistä ja joista suurin osa on 20-40-vuotiaita - ihmisiä parhaassa työiässä. Tämä kertoo osaltaan, että Suomessa voi elää pelkän sosiaaliturvan varassa.

Suomen sosiaaliturvajärjestelmän ongelma on, ettei se aktiivisesti kannusta ihmisiä hankkimaan lisätienestejä elintason nostamiseksi. Sosiaaliturvan varaan jää ja jätetään ihmisiä, vaikka he voisivat tehdä jotain yhteiseksi hyväksi. Työnteosta rangaistaan esim. vaatimalla selvityksiä, jotka katkaisevat tukien saamisen tai sitten työstä jää vähemmän käteen kuin tuilla eläen. Siksi on helpompi olla tekemättä mitään. Absurdia kyllä, on helpompi elää tukien varassa, kuin aina välillä työtä tehden.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Viranomaisten tehtävä ei ole määrätä milloin yritysten tulisi palvella niiden asiakkaita. Kaikki keinotekoiset kaupan esteet ovat lopulta pois verotuloista ja yhteiskuntamme hyvinvoinnista.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Syy miksi kannatan Vastikkeellista perustuloa on se, että tukijärjestelmäämme on pakko yksinkertaistaa, ja samalla luoda kannustimia lisätä työnteon houkuttelevuutta ja poistaa sosiaaliturvan tuloloukot. Perustulon voidaan kritisoida antavan väärän viestin, mutta niin antaa nykyinenkin järjestelmämme.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Minimityöaika on este palkata työntekijöitä ja en siksi kannata sitä.

Kuitenkin työntekijän ja yrityksen välisen sopimuksen on oltava tasavertainen.

Mikäli yritys tarjoaa ns. nollasopimusta, on työntekijällä vastavuoroisesti oltava oikeus kieltäytyä tulemasta töihin.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Ansiosidonnaisen suurin ongelma omaan kokemuspohjaani perustuen on, ettei se kannusta uuden työn hakuun ripeästi.

Kannatan mallia, jossa jokaisesta seuraavasta työttömyyspäivästä maksetaan vähemmän kuin edellisestä. Sopiva ansiosidonnaisen kesto on 250 päivää.

Jotta ei vain leikattaisi, olen valmis esittämään bonusmallia, jossa jokainen työttömyysaikana tehty työpäivä tulee korotettuna takaisin. Tämä kannustaisi jokaista työtöntä ottamaan vastaan myös lyhytaikaisia töitä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Suomi ei olisi saavuttanut nykyistä elintasoa ja vakautta ilman euroa. Irtautuminen eurosta olisi todella kallis operaatio ja sen hyödyt jäisivät todennäköisesti marginaalisiksi. Valuutan devalvointi ei ole realistinen keino lisätä kilpailukykyä. Se on tehtävä luomalla Suomeen lisää työtä ja kehittämällä tuottavuutta. Ongelmamme ovat rakenteellisia ja eurosta irtautuminen toisi vain hetkellisen hyödyn.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruoan ja elintarvikkeiden verotus tulisi laskea Eurooppalaiselle tasolle. Siitä hyötyisivät kaikki, ja se loisi niin kaupalle, elintarvike- ja ravintola-alalle uusia työpaikkoja. Kotimaisen ruoan osuus tulisi kasvamaan.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Menojen leikkaus voidaan aloittaa turhasta byrokratiasta ja tehottomasta toiminnasta. Kuntien ja valtion tulee keskittyä siihen, että päällekkäiset ja turhat toiminnot saadaan karsittua. Tehottomasta toiminnasta aiheutuu täysin turhia lisäkustannuksia, joiden leikkaaminen ei heikennä palvelutasoa lainkaan. Ennemminkin se parantaisi koettua palvelutasoa, koska tällöin järkevöitetään toimintatapoja ja keskittää asioita esim. ns. 'yhden luukun toimintatapaan'. Yksikkö- ja hallinnonalakohtainen ajattelutapa on johtanut siihen, että vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee. Tätä tekevät niin valtion ministeriöt kuin kaupunkien eri toimialat.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapsilisien korottaminen ja samanaikaisesti verolle pano ei ole järkevää.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Sosiaali- ja terveysmenot muodostavat suurimman osan kuntatalouden lakisääteisistä menoista. Yksi syy tähän on se, että palveluita halutaan pääsääntöisesti tarjota laitoksissa ja itse tuotettuina. Kannatan kevyempien hoitomuotojen suosimista, kuten omais- ja kotihoitoa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa tulisi hyödyntää myös kolmannen sektorin (yhdistysten) osaamista. Tarvitsemme menokaton, joka pakottaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajat miettimään järkevimmät tuotantotavat.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Tällä hetkellä olemme täysin omillamme mitä tulee arvaamattomasti käyttäytyvän naapuriin. Se on omilla toimillaan pakottanut meidät miettimään Nato-jäsenyyttä.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Kenttäpoliisien määrää on leikattu liikaa ja se luo tilaa turvattomuudelle. Poliisien määrää on lisättävä, koska nykyresurssit eivät ole riittävät.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Maahanmuuton rajoittamisella ei vaikuteta terrorismin tuloon. Mikäli tänne halutaan tulla väärin aikein, onnistuu se ilman virallista maahanmuuttoa.
Maahanmuutossa on ensisijaisen tärkeää, että jokainen maahantulija integroituu Suomeen opiskelemalla kieltä ja työskentelemällä täällä.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Olemme todennäköisesti jo Venäjän etupiirissä. Tämä näkyy niin energiahankkeissa (ydinvoima), salamyhkäisissä maakaupoissa kuin sotilaallisessa käyttäytymisessä. Toivon olevani tässä asiassa täysin väärässä.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Verkkoa on kyettävä valvomaan aiempaa paremmin verkkovakoilua ja -hyökkäyksiä vastaan. Edes ulkoministeriön "nettilinjaa" ei valvottu tarpeeksi hyvin vakoilijoilta, mikä on hämmentävää. Valtion turvallisuuteen vedoten voidaan toki tehdä mitä tahansa, mutta sitä varten tarvitsemme tahon, joka kontrolloi verkkovalvojien toimintaa.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Sotilaallisen koulutuksen antaminen tulee tapahtua rauhanturvajoukkojen kautta, mikäli meiltä sitä pyydetään.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Avustettu kuolema on ehdottomasti laillistettava parantumattomasti sairaiden kohdalla, koska meillä on jo nyt käytössä paljon brutaalimpi tapa saattohoidossa. Siinä ravinnon antaminen potilaalle lopetetaan ja hän kuihtuu pois.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Ei ole merkitystä kuka palvelut tuottaa, vaan että ne tuotetaan kustannustehokkaasti ja laadukkaasti.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

On puututtava ajoissa herkemmin ja kevyemmin, jotta vältytään vaikeammilta seurauksilta myöhemmin. Apua ja tukea tulee tarjota ajoissa ja ennakoivasti. Lapsiperheille ei voida antaa liikaa tietoa ja tukea lapsiin liittyvissä asioissa. Mutta viranomaisten toimintamalleja tulee tarkastella kriittisesti. Joko ei tehdä tarpeeksi tai sitten toimitaan epäinhimillisesti. Ensinnä, esim. tilanne, jossa lapsi sijoitetaan vieraaseen perheeseen, kun luotettava isovanhempi olisi hoitanut lasta, on kaiken oikeustajun vastainen. Toiseksi mielenterveysongelmat saavat nykymallilla muhia liian pitkään.

Vahvistaisin kolmannen sektorin osuutta tässä, sillä se voi puolueettomana osapuolena antaa sellaista tukea mihin viranomaiset eivät koskaan pysty.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Mielestäni jokaisen meistä tulee lähtökohtaisesti elättää itsemme ja perheemme. Mikäli halutaan normitason ylittäviä hoivapalveluita, on se kustannettava itse.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Jos nämä kaksi asiaa laitetaan vastakkain, en näe kuntien itsehallintoa ensisijaisena säilyttämisen arvoisena tavoitteena, vaan ihmisten terveyden. On aivan sama kuka terveyspalvelut tuottaa, kunhan niitä on tarvittaessa tarjolla.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Ympäristöä pitää suojella, mutta globaalin ilmastonmuutoksen hillitsemistä ei tule jättää yksittäisen maan teollisuuden harteille. Tästä syystä on ensisijaisen tärkeää, että päästään talousalueiden välillä sopimuksiin ilmastonmuutoksen hillitsemisen tavoitteista.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Kaikki ihmisen toimet voivat osoittautua vaarallisiksi pitkällä aikavälillä. Siksi geenimuuntelua tulee valvoa tarkoin. On muistettava, että tavanomaisten lajikkeiden viljelyssä käytetyt kemikaalit (torjunta-aineet ja lannoitteet) turmelevat ja köyhdyttävät ympäristöä, kun geenimuunnelluista pyritään tekemään luonnostaan kestävämpiä kasvitauteja vastaan ja runsassatoisampia.

Luonnonmukaisille lajikkeille geenimuunnellut versiot ovat tietenkin vaaraksi ja niiden pääsy luontoon voi aiheuttaa ekosysteemiin odottamattomia muutoksia.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Nykyinen taso on riittävä.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Se ei palvele kenenkään etua.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Nykyiset opetusryhmäkoot ovat jo keskimäärin n. 20 oppilasta ja en siksi näe tarpeelliseksi määrätä siitä lailla. Mikäli rajaus tehtäisiin, tarkoittaa se sitä, että koululuokkien määrää on paikoittain kasvatettava ja kustannukset kasvavat.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Vaikka itse kannatankin Natoa, on se minusta kansanäänestystä vaativa asia.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Sähköntuotannon omavaraisuutta on edelleen lisättävä. Ydinvoimaa on kuitenkin lisättävä aina harkiten ja ehdot oltava erittäin tiukat.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Ilman muuta. Riippumatta tulotasosta on työnteosta jäätävä nykyistä enemmän käteen.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Siihen ei tulevalla eduskunnalla ole oikeutusta.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Tämä tulisi vähentämään Viron tuontia ja lisäämään kaupanalan työpaikkoja sekä verotuloja.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Jokaisen perheen tulisi itse miettiä mitä kieliä lasten olisi hyvä opiskella. Vähintään kahta vierasta kieltä tulisi opiskella. Kannatan vieraiden kielten opiskelun aloittamista huomattavasti aikaisemmin ja aivan viimeistään jo esikouluiässä. On huomioitava, että toisen kotimaisen opiskelusta tulisi tällöin vapaaehtoista niin suomen- kuin ruotsinkielisille.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Se olisi taas yksi yritystoiminnan este ja kääntyisi itseään vastaan.

2. Uudenmaan tiet on kunnostettava ennen kuin uusia ratayhteyksiä itään tai länteen rakennetaan.

Ehdokkaan kommentti

Jos teiden kunnostamista odotetaan ratayhteyksien avautumiseen asti, ei aina vain huonokuntoisemmilla teillä voi ajaa enää kukaan. Myöskään ratayhteyksien rakentamista ei voida odottaa teiden kunnostamiseen asti, sillä se työ ei pääty koskaan. Teiden rakentamis- kunnostamistekniikoita tulisi kehittää edelleen, jotta tiet eivät pääsisi niin heikkoon kuntoon kuin ne nykyisin pääsevät.

3. Suuret kuntaliitokset ovat parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Ajatukseni on, että pääkaupunkiseudulla on metropolikaupunki. Se tehostaisi huomattavasti hallintoa ja poistaisi päällekkäisyyksiä ja yhtenäistäisi toimintatapoja pääkaupunkiseudulla. Metropolihallintoesitys sellaisenaan lisäisi vain yhden hallinnon tason ja sitä en kannata. Nykyisistä kuntahallinnoista muodostettaisiin metropolin hallinto.

4. Uudellamaalla on liikaa pieniä sairaaloita. Hoitoa pitäisi keskittää suurempiin yksiköihin.

Ehdokkaan kommentti

Hoitoa voidaan keskittää suurempiin yksiköihin mikäli varmistetaan, että niiden toiminnallisuus voidaan taata. Synnytyssairaaloiden yhdistämisintoa en ole ymmärtänyt, koska säästöt ovat usein merkityksettömiä ja etenkin, kun nykyiset Helsingin sairaalat ovat olleet huonossa kunnossa ja nytkin remontin alla. On oltava myös vararesursseja ja vaihtoehtoisia hoitopaikkoja.

5. Valtion pitää velvoittaa kunnat ottamaan tasapuolisesti kiintiöpakolaisia.

Ehdokkaan kommentti

Pakolaisten vastaanotto edellyttää nykyistä ammattimaisemman otteen ja integroinnin Suomeen. Ei ole järkevää, että joka kunnassa on yhtä niukat resurssit. Keskittämällä saadaan voimavaroja ja laatua tulijoiden kotouttamiseen.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Tällä hetkellä ei ole mitään seurantaa siitä, edistävätkö kansanedustajat lupaamiaan asioita. Äänestäjät eivät tiedä mitä heidän valitsemansa edustajat tekevät ja ovat tehneet ääniensä eteen. Mielikuvatasolla he voivat liidellä pitkäänkin, ilman että mitään konkreettista tapahtuu. Tästä syystä asiat eivät etene ja keskitytään yksityiskohtiin, jotta näyttäisi siltä, että jotain tapahtuu.

Yrityselämässä tehdään aina suunnitelma siitä mitkä ovat tavoitteet, missä nyt ollaan ja mitä tehdään seuraavaksi. Politiikassa näin ei ole. Asiat elävät omaa elämäänsä, ja näennäisesti asiat edistyvät. Äänestäjä ei kuitenkaan voi mitenkään seurata missä vaiheessa hänelle tärkeä asia on.

Haluan, että kansanedustajilla on raportointivelvoite. Heidän on säännöllisesti raportoitavan mitä tähän mennessä on tapahtunut, onko jotain erityistä huomioitavaa ja mitä tapahtuu seuraavaksi.

Raportoinnin on oltava säännöllistä, jotta suuntaa voidaan korjata riittävissä ajoin.

Minulta saat tilannepäivityksen joka perjantai. Kerron Sinulle missään mennään ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Ilmoittaudu raportin saajien listalle äänestämällä minua.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä