Anniina Kostilainen

Vaalikone 2015 Uudenmaan vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Suomessa on paljon perheitä, joissa syrjäytyneisyys periytyy, ja jopa kolme sukupolvea on elänyt ainoastaan sosiaaliturvan varassa. Sosiaaliturva on sillä tasolla, että sillä tulee juuri ja juuri toimeen, mutta se ei sellaisenaan tarjoa ulospääsyä köyhyyden loukusta. Sosiaalturvan varassa elävät joutuvat nöyryyttämään itseään sosiaaliturvaa hakiessaan, ja käyttämään suurimman osan ajastaan eri luukuilla juoksemiseen. Perustulo mahdollistaisi ihmisille mielekkään tekemisen, tekisi työnteosta aina kannattavaa ja vähentäisi nykyisen tukipolitiikan byrokratiaa ja mahdollisia kannustinloukkuja. Ihmisille pitää antaa mahdollisuus olla osa yhteiskuntaa ja tehdä töitä vaikka eivät olisikaan täysin työkykyisiä.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Aukioloaikojen vapauttaminen johtaisi niiden laajentamiseen. Moni pienyrittäjä kamppailee jo nykyisten aukioloaikojen kanssa. Pienyrittäjä on muutenkin aina töissä, ja jos aukioloaikoja laajennetaan entisestään, joutuvat he uhraamaan vähäisenkin vapaa-aikansa. Esimerkiksi kauppakeskuksissa kaikki liikkeet velvoitetaan olemaan auki kauppakeskuksen aukioloaikoina. Tämä ei välttämättä tuo ollenkaan lisätuloja liikkeille, jaksottaa vain asiakkaita pidemmille ajoille.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Jokaisella tulee olla oikeus riittävään perusturvaan. Perustulo tekisi työnteosta aina kannattavaa ja vähentäisi nykyisen tukipolitiikan byrokratiaa ja mahdollisia kannustinloukkuja. Perustulo helpottaisi rohkeutta vaativia elämänvalintoja kuten yrittäjäksi ryhtymistä.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Jos minimityöaika määritetään lailla, tekee se järjestelmän todella jäykäksi. Pienyrittäjien kannalta on todella ongelmallista, jos määritetään minimityöaika, sillä yrittäjä ei välttämättä pysty tarjoamaan työtä kuin kausiluontoisesti, tai työmäärät viikoittain vaihtelevat runsaasti. Esimerkiksi opiskelijoille suuretkin vaihtelut työn määrässä sopivat mainiosti. Minimityöajan määritelmä johtaa siihen, että vuokratyöfirmojen käyttö kasvaa entisestään. Vuokratyöfirmoissa on paljon hyviä työntekijöitä, mutta työnantajan etu on sitoutunut ja perehtynyt työntekijä. SItä on vaikea saada vuokratyöjärjestelmän kautta. Toisaalta työntekijälle pitäisi pystyä takaamaan reilut työolosuhteet ja riittävä toimeentulo. Nollatuntisopimusta ei pidä katsoa samalla tasolla kuin ns. tavallista työsopimusta silloin kun päätetään irtisanoutumisen jälkeisestä karenssiajasta.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Ansiosidonnaisesn työttömyysturvan kestoa voitaisiin jonkin verran lyhentää, mutta vastaavasti peruspäivärahan tasoa pitäisi korottaa. Perustulo tarjoaisi tähän parhaan ratkaisun. Perustulon myötä kaikki voisivat tehdä helpommin itselleen merkityksellisiä asioita ja ottaa riskejä esimerkiksi ryhtymällä yrittäjiksi.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

euro vähentää yritysten valuuttariskeiltä suojaamisen kustannuksia ja lisää taloudellista vakautta. Euron myötä euroopan maat ovat tulleet lähemmäksi toisiaan ja matkailu on tullut helpoksi.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruoan verotusta pitäisi keventää vastuullisten kulutusvalintojen helpottamiseksi. Esimerkiksi ympäristön ja terveyden kannalta vastuulliseen tuotantoon tulisi kohdistaa tukea, ja siten mahdollistaa terveellisten valintojen tekeminen myös niille, joiden tulotaso on heikko. Nyt halvinta on epäterveellinen ruoka. Kokonaisuutena ruuan verotusta ei voi enää kiristää. Ravintolaruuan arvolisävero pitää olla edelleen pienempi kuin vähittäiskaupassa myytävän, jotta voidaan parantaa ravintoloiden kilpailukykyä.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Julkisen talouden velkaantuminen on saatava pysähtymään, ja tämä edellyttää leikkauksia julkisiin menoihin. On kuitenkin lyhytnäköistä leikata sellaisista palveluista, jotka ovat ihmisten hyvinvoinnin kannalta oleellisen tärkeitä. Tämä kostautuu myöhemmin kasvavina menoina. Hyvä esimerkki on lastensuojelu, jossa kannattaa panostaa varhaiseen tukeen ennen kuin ongelmat kärjistyvät. Julkinen taloudenpito ei saa perustua pelkkiin leikkauslistoihin. Myös elvyttäminen on tärkeää.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapsilisää voisi maksaa progressiivisesti, kuitenkin siten että keskituloisilta lapsilisä ei leikkautuisi pois. Pienituloisten lapsilisä ei saa vaikuttaa sosiaalietuuksien kuten toimeentulotuen määrään. Toinen vaihtoehto olisi korottaa lapsilisää tuntuvasti ja laittaa se verolle. Tässäkin mallissa pitää huolehtia siitä, että kaikken pienituloisimpien sosiaaliturva ei heikenny lapsilisän myötä, ja että keskituloisten rasite ei käy liian suureksi.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Suomella ei ole varaa järjestää sosiaali- ja terveyspalveluja nykyisellä tavalla. Sosiaali- ja terveyspalveluissa tuhlataan valtavasti rahaa tehottomuuteen, väärään aikaan annettavaan hoitoon ja asiakkaiden pompottamiseen. Painopiste pitää siirtää terveyden hoitamiseen, asiakkaiden pitää saada laadukasta palvelua riittävän nopeasti ja hoidon pitää vastata tarpeeseen. Esimerkiksi kuntouttamisella voidaan estää kalliita leikkauksia, pitkäaikaissairaiden hoito pitää hoitaa kokonaisuutena eikä juoksuttaa lääkäriltä toiselle. Erikoissairaanhoidon kasvavia kustannuksia saadaan kuriin vain panostamalla ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon. Eli nykymenoon ei ole varaa, mutta se ei tarkoita palveluista leikkaamista, vaan niiden järkevämpää järjestämistä

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Nato-jäsenyys ei ole ajankohtainen, vaan paukut pitää laittaa puolustusyhteistyöhön ja siviilikriisinhallintaan. Nato-jäsenyys heikentäisi Suomen puolueettomuutta ja osallistaisi maatamme maailman sotilaallisiin konflikteihin. Tämä lisäisi Suomen turvattomuutta, sillä maamme sijaitsee geopoliittisesti hankalassa paikassa. Jos Nato-jäsenyyttä ehdotettaisiin, pitäisi asiasta päättää kansanäänestyksellä.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Poliisien määrä vähenee rajusti lähivuosien aikana. Vähintään nykytaso tulisi säilyttää. Parhaiten turvallisuutta edistetään kuitenkin vähentämällä eriarvoisuutta ja ennaltaehkäisemällä sosiaali- ja terveysongelmia.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Terrorismin uhkaan tulee suhtautua vakavasti. Maahanmuuton rajoittaminen ei kuitenkaan ratkaise terrorismin uhkaa. Työperäisestä maahanmuutosta on Suomelle hyötyä. Lisäksi ihmisten vapaa liikkuvuus on tärkeä arvo, ja sitä tulee edistää. Suomen on kannettava kortensa kekoon ja autettava ahdinkoa ja vainoa pakenevia. On muistettava, että myös muut maat ovat avanneet ovensa suomalaisille, kun täältä on lähdetty etsimään parempaa toimeentuloa ja paettu sotaa vain joitakin kymmeniä vuosia sitten. Maahanmuuttajien kielikoulutukseen pitää panostaa. On tärkeää, että maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten välille ei synny kuilua, vaan molempia ryhmiä kohdellaan tasavertaisesti. Maahanmuuttajia pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän esimerkiksi päiväkodeissa ja kouluissa uusien kulttuurien ja kielten opettamisessa tavallisen koulutyön ja leikkien ohella.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Venäjän uhka Suomelle pitää ottaa vakavasti. Se ei välttämättä edellytä suurempaa sotilaallista valmiutta, mutta poliittiisesti on erittäin tärkeää seurata Venäjän tilanteen kehittymistä hyvin herkällä korvalla. Venäjän etupiiripolitiikka vaikuttaa Suomen talouteen pakotteiden muodossa. Tästä aiheutuvat ongelmat suomalaisille yrityksille pitää yrittää korvata EU:n kautta.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Isis on vakava uhka lähi-idässä, ja maailmanlaajuisesti, ja sen toiminta on saatva pysähtymään. Suomen vahvuus on kuitenkin rauhanneuvotteluissa. Suomen pitää tukea kaikin mahdollisin ei-sotilaallisin keinoin konfliktin ratkaisua.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Myös parantumattomasti sairaan, kärsivän ihmisen oikeus on saada päättää omasta kehostaan. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että ketään ei painosteta päättämään elämäänsä.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Hyvinvointipalvelut tulee tuottaa ensisijaisesti julkisesti. Julkista terveydenhuoltoa pitää vahvistaa poistamalla Kela-korvaukset yksityiseltä terveydenhuollolta ja siirtämällä rahat julkisen terveydenhuollon parantamiseen. On kuitenkin tärkeää muistaa, että myös yksityiset toimijan ja kolmas sektori tuottavat tärkeitä täydentäviä terveys- ja sosiaalipalveluita

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Lastensuojelun resurssit ovat riittämättömät, eikä apua pystytä tarjoamaan riittävästi niille, jotka sitä haluaisivat ja tarvitsisivat. Perheiden ongelmatilanteisiin pitää pystyä tarjoamaan matalan kynnyksen apua riittävän varhaisessa vaiheessa, että ne eivät ehdi kärjistyä. LAstensuojelun työntekijöiden työnkuvaa pitää selkeyttää, lastensuojelu ei saa olla laskujenmaksu-automaatti, vaan aidosti perheitä auttava taho. Yhteistyötä eri toimijoiden välillä tarvitaan nykyistä enemmän.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Vanhuksille pitää pystyä takaamaan riittävä hoito ja arvokas vanhuus yhteiskunnan toimesta. On kuitenkin syytä kehittää oikeudenmukaista järjestelmää, jossa täydentäviä palveluita rahoitetaan osittain myös vanhuksen omilla tuloilla tulotasosta riippuen

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Kuntien oikeus päättää asioista on toki tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on, että jokainen suomalainen saa yhtä hyvää terveyspalvelua asuinpaikasta riippumatta. Sote-uudistuksen toteutaminen on erittäin tärkeää siten, että sille luodaan demokraattinen malli ja siitä tehdään realistiset kustannuslaskelmat

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on täysin välttämätöntä teollisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi. Vastuullinen sijoittaminen ja kuluttajien ostopäätökset ympäristön kannalta vastuullisesti tuotettujen tuotteiden suosimiseksi ovat kasvava trendi. yritystoiminnan suurimpia riskejä ovat ilmastonmuutoksen aiheuttamat luonnonmullistukset ja epävakaus sekä luonnonvarojen hupeneminen. Globaalisti on nähtävissä, että suuret yritykset panostavat kasvavassa määrin ympäristön kannalta kestäviin ratkaisuihin.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Geenimuunneltu ruoka aiheuttaa lajien köyhtymistä ja vaarantaa luonnon monimuotoisuuden. Geenimuunnellun ruuan vaikutuksia ihmisen terveyteen itkällä aikavälillä ei ole tutkittu riittävästi.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Suomi on ottanut vastaan suhteessa erittäin vähän turvapaikanhakijoita, ja meidän täytyy kantaa asiassa nykyistä suurempi vastuu. On todella tärkeää järjestää kunnissa palvelut siten, että turvapaikanhakijat pääsevät välittömästi integroitumaan yhteiskuntaamme mm. kielikoulutuksen kautta.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Suomen vahvuus on hienossa luonnossamme ja rikkaissa uusiutuvissa luonnonvaroissa. On erittäin tärkeää, että maaseudun yrittäjyydelle, ruuantuotannolle ja esimerkiksi maaseutu- ja luontomatkailulle annetaan riittävät kehittymisen mahdollisuudet. uomessa on monia menestyviä kaupunkiseutuja joita pitää pystyä kehittämään kaupunkeina, ja elinvoimaista maaseutua joka tarvitsee valtion panostusta.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

On totta, että oppilaan oikeus laadukkaaseen opetukseen tulee turvata, mutta en näkisi tarvetta lähteä rajoittamaan lailla opetusryhmien kokoa 20:een. Usein maksimista tulee minimi ja meillä Suomessa on ollut hyvää ja oikeansuuntaista kehitystä suurten opetusryhmien pienentymisestä viime vuosina ilman erikseen säädettyä lakia maksimikoosta. Kuntien vastuulla olevat velvoitteet ovat jo nyt erittäin raskaita, ja uusien määräysten lisääminen edellyttää myös valtion taholta rahallista panostusta.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Kannnatan kansanäänestyksiä, mutta Naton suhteen pitäisi käydä ensin avoimempaa julkista keskustelua. Jos sen seurauksena Nato-jäsenyyden harkitseminen tulee ajankohtaiseksi, tulee asiasta järjestää kansanäänestys

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

nergiaomavaraisuuteen tulee pyrkiä uusiutuvan energian keinoin. Suomi on jäänyt pahasti jälkeen uusiutuvan energian kehittämisessä, toisin kuin pohjoismaiset naapurimme. Energiabusineksessä pyörii isot rahat, ja Suomen pitäisi olla eturintamassa kehittämässä tulevaisuuden ratkaisuja.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Verojen avulla rahoitetaan valtion taloutta, ja jopa pieni verojenkorotus on perusteltua riittävän palvelutason turvaamiseksi. Verotuksen painopistettä tulisi siirtää palkkojen verotuksesta ympäristölle haitallisen toiminnan verottamiseen. Pääomatulojen verotus pitäisi muuttaa progressiiviseksi sekä oikeudenmukaisuuden, että valtion talouden tasapainottamisen näkökulmasta.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Mielestäni kaikilla on oikeus rakastaa ja avioitua kenen tahansa kanssa riippumatta sukupuolesta, iästä tai seksuaaalisesta suuntautumisesta

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Uskon, että Alkoon rajoitettu myynti sääntelee alkoholinkulutusta, enkä näe tarpeellisena laajentaa alkoholin ostamisten mahdollisuuksia.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Ruotsin kieli on osa Suomen historiaa ja suomalaista kulttuuria, ja kuuluu yleissivistykseen oppia ruotsia. Poikkeuksia tulee tehdä esimerkiksi Itä-Suomen venäjää vahvasti tarvitsevilla alueilla

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Seudullisesti tarkasteltuna yksi suurista ongelmistamme on suuren kasvun mukanaan tuoma ruuhkautumiskehitys. Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu on välttämätöntä ruuhkautumisen hillitsemiseksi. Samaan aikaan pitää varmistaa, että liikenteen hinnoittelusta saatavat tuotot voidaan kohdistaa liikenneinvestointeihin ja joukkoliikenteen laadun parantamiseen.

2. Uudenmaan tiet on kunnostettava ennen kuin uusia ratayhteyksiä itään tai länteen rakennetaan.

Ehdokkaan kommentti

Teiden kunnostamisella ei voida hidastaa ilmastonmuutosta, vähentää ruuhkia tai tehdä joukkoliikenteestä sujuvampaa. Isoissa liikennehankkeissa täytyy edetä joukkoliikenne edellä. Tiehankkeissa pitää laittaa etusijalle erittäin huonokuntoisten teiden kunnostaminen ja logistiikan kannalta tärkeiden, kaupan ja teollisuuden tarvitsemien tiehankkeiden suosiminen.

3. Suuret kuntaliitokset ovat parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Metropolihallinto olisi paras malli seudun päätöksenteon järjestämiseksi. Lopputuloksena pitäisi olla kaksiportainen malli, jossa ylätasolla päätettäisiin isoista seudullisista kysymyksistä, ja alatason päätöksenteko tehtäisiin pienemmissä, kuntalaista lähellä olevissa"aluekunnissa", jotka perustuisivat ihmisten luontaisiin asioimisalueisiin. Myös kuntaliitokset voivat olla tie tähän suuntaan, siksi suhtaudun kuntaliitoksiin myönteisesti. Uudenmaan ongelmana on kuntien välinen kilpailu, eriarvoistuminen, liikennehankkeista päättämisen vaikeus kun kunnat kisaavat keskenään, kaavoituksen hajanaisuus ja köyhyyden kasautuminen tietyille asuinalueille.

4. Uudellamaalla on liikaa pieniä sairaaloita. Hoitoa pitäisi keskittää suurempiin yksiköihin.

Ehdokkaan kommentti

Pienet sairaalat ovat käyttäjilleen todella tärkeitä, ja takaavat nopean hoitoon pääsyn. Resursseja voidaan jakaa sairaaloiden kesken joka tapauksessa, kaikkea hoitoa ei tarvitse keskittää isoihin yksiköihin.

5. Valtion pitää velvoittaa kunnat ottamaan tasapuolisesti kiintiöpakolaisia.

Ehdokkaan kommentti

Kuntien vastuuta kiintiöpakolaisista tulisi jakaa nykyistä paremmin, jo pelkästään eriarvoistumisen näkökulmasta (ettei kaikki pakolaiset asuisi yhdellä alueella, mikä vähentää mahdollisuuksia päästä mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan). Toisaalta olisi järkevää keskittää resursseja siten, että pakolaisten tarvitsemia palveluja ja siihen liittyvää osaamista keskitettäisiin joidenkin kuntien alueelle.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

On tärkeää pitää kiinni lupauksistaan. On kuitenkin asioita, joiden suhteen mielipide saattaa muuttua kun asiaan perehtyy syvällisemmin. Eduskuntavaaliehdokkaiden täytyy hallita hyvin laaja kirjo yhteiskunnan eri osa-alueisiin liittyviä kysymyksiä. Päätöksenteon hetkellä asiasta on voinut saada perusteltua lisätietoa, jota ei ole aiemmin ollut käytettävissä. Tällaisessa tilanteessa pitää pystyä harkitsemaan asiaa uudelleen, ja muodostamaan kantansa kaiken käytettävissä olevan tiedon pohjalta, vaikka se johtaisi "takin kääntämiseen".

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä