1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Suomessa on liian helppo tipahtaa eri tukien kannustinloukkoihin. Työnteon pitäisi aina kannattaa, joten työtä ja sosiaaliturvaa on yhdistettävä paremmin. Työttömyysturvan suojaosa on yksi kuluneen hallituskauden hyvistä uudistuksista. Työttömien on ollut helpompi ottaa vastaan lyhytkestoinenkin työ, kun tuet eivät heti leikkaannu. Vihreiden ajama perustulo on hyvä malli, koska se kannustaa ottamaan vastaan työtä, kannustaa yrittämään ja turvaa toimeentulon eri elämän vaiheissa kuten opintojen aikana.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Kaupan aukioloajat ovat nyt riittävät ja pienyrittäjille kauppakeskuksissa on turvatta mahdollisuus vapaapäivään ja lepoon.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Perustulo kannustaa ottamaan vastaan työtä, kannustaa yrittämään ja turvaa toimeentulon eri elämän vaiheissa kuten opintojen aikana. Perustulo vähentää sosiaaliturvajärjestelmän byrokratiaa. Vihreiden perustulomallissa perustulon suuruus on 560 euroa. Tulojen kasvaessa perustulo leikkautuu hyvin tienaavilta verotuksessa pois, joten vihreä malli on kustannusneutraali.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Nollasopimuksessa työntekijän asema on kohtuuton, mutta jotain joustoa työmäärien suhteen tarvitaan. Moni työ on kausiluonteista. Pienyrittäjällä voi olla satunnaista työvoiman tarvetta, eikä hän välttämättä pysty takaamaan joka päivälle työtä. Joillekin nuorille, kuten opiskelijoille satunnainenkin työ on mielekästä ja elämäntilanteeseen sopivaa.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Työttömän kannalta nopea työllistyminen on etu.

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Tällä hetkellä tilanne on valitettavasti se, että yhteisellä euroalueella on haasteita, koska alue on niin epätasapainoinen: velkaiset etelän maat ja vakaa Saksa. Kun Suomi liittyi euroon, hyödyimme siitä, että korot pysyivät alhaisina. Kannatan eurojärjestelmän valuvikojen korjausta, sillä eurosta eroaminen olisi epävarmempi vaihtoehto Suomen tulevaisuudelle.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruoka on nyt jo kallista kuluttajalle. On tärkeää, että kotimaassa on ruoan tuotantoa.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Velaksi ei voi loputtomiin elää, mutta kaikkein heikompiosaisia ei saa kurjistaa, eikä tärkeiden peruspalvelujen tasoa heikentää. Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan, jotta tuotetaan palveluja tehokkaammin ja fiksummin. Kuluvalla kaudella on sopeutettu valtion taloutta liki 7 miljardin euron edestä. Valtion talous on saatava tasapainoon mm. rakenteellisin uudistuksin, kuten eläkeuudistuksella sekä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksella. On myös huolehdittava koulutuksesta, tutkimuksesta ja kannustettava yrittämään, jotta saamme uutta kasvua ja lisäämme vientiä.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapsilisä on kädenojennus lapsiperheille, joiden tukia on viime vuosina heikennetty ja rapautettu. Kaikille lapsille maksettava universaali tuki on selkeä ja ennaltaehkäisee ongelmia.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Palveluista on pidettävä huoli, mutta rakenteellisilla muutoksilla voidaan tuottaa hyviä palveluja edullisemmin. Vähennetään hallintoa, byrokratiaa ja päällekkäistä työtä. Panostetaan ennaltaehkäisyyn, jotta ongelmat hoidetaan ennen raskaampien hoitojen ja toimenpiteiden tarvetta.

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Suomen turvallisuuden kannalta EU ja pohjoismaat ovat tärkeitä yhteisöjä. Nato-jäsenyys ei ole nyt ajankohtainen, mutta voi tulla kyseeseen, mikäli kansan enemmistö sitä kansanäänestyksellä kannattaa. Suomen on pidettävä huoli omasta puolustuskyvystään.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Turvallisuus on tärkeää. Tarvitaan myös lisäpanosta harmaan talouden torjuntaan ja ympäristörikosten tutkintaan.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

On hyvä vahvistaa rajavalvontaa, mutta en näe tarvetta yleisiin maahanmuuton rajoituksiin. Suomen on oltava yhteistyössä Europolin ja muiden turvallisuudesta huolehtivien tahojen kanssa.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Yhteinen pitkä maaraja eli geopoliittinen asema ja myös historia, ovat faktoja, joita ei voi sivuuttaa. Venäjän toimet Ukrainassa ja lisääntynyt liikehdintä Suomenlahdella huolestuttavat, vaikka en näe Suomelle välitöntä uhkaa. Uskottavasta puolustuksesta on pidettävä huoli.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Pidän yksilön yksityisyyden suojaa tärkeänä arvona, jota pitää vaalia. Silti on viitteitä siitä, että olemme muuta maailmaa jäljessä kyberturvallisuudessa ja olen valmis tarkastelemaan asiaan tiukoin ehdoin.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Suomi on jo päättänyt osallistumisesta koulutukseen. Eri operaatioiden osalta on aina arvioitava Suomen riskit.

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Periaatteessa kannatan, mutta tiukoin reunaehdoin. On oltava varma potilaan omasta tahdosta ja siitä, ettei mitään toivoa paranemisesta ole.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Terveyskeskuksista on saatava parempaa hoitoa ja lääkärille päästävä, kun on tarve. Julkisia palveluja on parannettava, niiden rapautuminen pysäytettävä. Yksityisillä palveluntuottajilla ja kolmannella sektorilla voidaan täydentää julkista tuotantoa. Rakenteellisilla muutoksilla on tuotettava hyviä palveluja edullisemmin. Vähennetään hallintoa, byrokratiaa ja päällekkäistä työtä. Panostetaan ennaltaehkäisyyn, jotta ongelmat hoidetaan ennen raskaampien hoitojen ja toimenpiteiden tarvetta.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Varsinkin lastensuojelussa on puutteita. Perheitä on tuettava ajoissa, jotta ongelmat eivät kärjisty. Lapsiperheiden kotipalvelut tuovat apua arkeen, kun omat voimat ovat koetuksella. Myös yhteisölliset palvelut, kuten leikkipuistot ja avoimet päiväkodit tukevat jaksamista ja hyvinvointia.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Tietysti palvelujen hintataso, erityisesti julkisissa palveluissa, on pysyttävä kohtuullisena. Jokainen vanhus on hoidettava hyvin. Monella on pieni eläke, josta iso osa menee hoivapalveluihin esimerkiksi palvelutaloissa. On kohtuullista, että pienestä eläkkeestä jää käyttörahaa.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Palvelujen turvaamiseksi tarvitaan sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus, jossa vahvistetaan perusterveydenhoitoa, mutta tuotetaan palvelut laajemmalla alueella. Monet sosiaali- ja terveyspalvelut tulee jatkossakin saada läheltä, ja asiakkaiden pompottelu luukulta toiselle saa loppua. Se on erityisen tärkeää heikompiosaisten, kuten vanhusten ja vammaisten kannalta. Terveyskeskuksista on saatava parempaa hoitoa ja lääkärille on päästävä silloin kun on tarve.

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin uhka ja toimien siirtäminen tulevaisuuteen tulisi vain kalliimmaksi. Emme halua ilmastokatastrofia. Ilmastonmuutoksen torjunta tarjoaa mahdollisuuksia globaaleilla puhtaan teknologian vientimarkkinoilla. Suomen teollisuus voi pidemmän päälle hyötyä uusista innovaatioista ja vähähiilisestä tuotannosta. Uusiutuvaan energiaan panostaminen luo myös kotimaahan uusia työpaikkoja.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Mielestäni gmo-vapaus on valtti kotimaisen puhtaan lähiruoan ja luomun tuotannolle.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Pakolaiskysymyksissä pitää noudattaa kansainvälisiä sitoumuksia.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Ihmisillä on oikeus valita asuinpaikkansa ja valtionosuusjärjestelmillä tasataan alueellisia eroja.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Opetusryhmien luokkakoolla on iso merkitys oppimiselle ja kouluviihtyvyydelle, joten kannatan koon rajaamista lailla.

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Suomessa on paljon puuta ja biomassaa, tuulta ja aurinkoa. On kehittävä älykkäitä sähköverkkoja ja sähkön varastointitekniikoita. Uusiutuviin energialähteisiin pohjaavat energiaratkaisut luovat uusia työpaikkoja. Ydinvoiman lisärakentaminen vaikeuttaa vähähiiliseen talouteen siirtymistä ja syö markkinoita uusilta cleantech- ja biotaloushankkeilta.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Meillä on korkea verotusaste ja työn verotus korkeaa. Pääsääntöisesti suuntaisin kevennykset pieni- ja keskituloisille.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Kannatan ruotsin kielen opettamista jatkossakin, sillä olemme kaksikielinen maa. Olen kuitenkin valmis pohtimaan kevennettyä vaihtoehtoa niille, joilla on hankaluuksia oppia tai motivoitua kieliopintoihin.

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Ruuhkamaksun tuotot käytetään seudun hyväksi kuten joukkoliikenteen parantamiseen.

2. Uudenmaan tiet on kunnostettava ennen kuin uusia ratayhteyksiä itään tai länteen rakennetaan.

Ehdokkaan kommentti

Teiden kunnostaminen on tärkeää, sillä ne ovat paikoin hyvin heikossa kunnossa. Tarvitaan kunnossapidon lisämäärärahoja. Lisäksi tarvitaan parempia raideliikenneyhteyksiä sekä itään Porvoon suuntaan, että länteen Lohjan suuntaan sekä Hanko-Hyvinkää radan sähköistys.

3. Suuret kuntaliitokset ovat parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Seudulliset haasteet on saatava paremmin haltuun. Yhteistyötä on lisättävä elinkeino, ilmasto, ympäristö, asunto ja liikennepolitiikassa.

4. Uudellamaalla on liikaa pieniä sairaaloita. Hoitoa pitäisi keskittää suurempiin yksiköihin.

Ehdokkaan kommentti

Esimerkiksi synnytyssairaalaan ei pidä olla liian pitkä matka.

5. Valtion pitää velvoittaa kunnat ottamaan tasapuolisesti kiintiöpakolaisia.

Ehdokkaan kommentti

On estettävä alueiden eriytymistä eli segregaatiota.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.