Soili Haverinen

Vaalikone 2015 Uudenmaan vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Sosiaaliturvan varassa elämiseen johtavat yleensä muut syyt kuin helppous. Perheen elättäminen sosiaaliturvan varassa on todella haasteellista, vaikka niin joutuisi tekemään vain lyhyen aikaa. On tärkeää, että yhteiskunnassamme on kattava turvaverkko niitä tilanteita varten, kun omat rahkeet eivät riitä. Sen tulisi kuitenkin toimia niin, että siitä pääsee ponnahtamaan taas omille jaloilleen kuin trampoliinista, ettei se lamauta ainaiseksi avun tarvitsijaksi.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Aukiolojen täysi vapauttaminen tipauttaisi pienet kaupan alan yritykset pois markkinoilta, koska ne eivät pystyisi kilpailemaan kaupan jättiläisten kanssa. Tarvitsemme myös pienten yritysten palveluja ja työllistävää vaikutusta.
Olen kyllä miettinyt monet kerrat täpötäydessä marketissa lauantaina klo 18:00, että eikö lauantaiaukiolojen vapauttaminen olisi ollut kiireellisempää kuin sunnuntaiaukiolojen vapauttaminen.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Olisin valmis miettimään tätäkin vaihtoehtoa, jos löydetään sellainen malli, joka ei tule liian kalliiksi, eikä johda ihmisten jäämiseen heitteille, ja jos sosiaalitoimistoista silloin vapautuva työvoimaresurssi voitaisiin aidosti kohdistaa esim. lapsiperheiden kotipalvelun ja muun matalan kynnyksen tuen lisäämiseen.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Joidenkin elämäntilanteeseen sopii paremmin osa-aikainen tai jopa satunnainen työ kuin säännöllinen työaika. Esimerkiksi monet opiskelijat tekevät mielellään töitä vaihtelevasti sen mukaan, kuin opinnot sallivat. Kenenkään ei tulisi kuitenkaan joutua solmimaan ns. nollasopimusta vastentahtoisesti.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Jos nykyistä lyhemmältä ajalta maksettu ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha olisi myös korkeampi, voisi sillä saavuttaa parempaa joustavuutta työmarkkinoille ja sen myötä myös työllisyyden kasvua. Jos kuitenkin työtilanne näyttää niin heikolta kuin tällä hetkellä, ei se välttämättä onnistuisi lisäämään työllisyyttä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Todella vaikea jossitella tätä asiaa. EU:n ja euron vaikutukset maahamme ovat niin moniulotteiset ja toisaalta on mahdotonta arvioida, millainen tilanne maassamme nyt olisi, jos emme olisi liittyneet euroon. Tietysti nyt on helppo viitata esim. Kreikan ja muiden velkamaiden tuomiin ongelmiin, mutta toisaalta on vaikea arvioida, mikä kokonaisvaikutus euron tuomalla valuutan arvon vakaudella, maltillisilla koroilla ym. on ollut.
Euroon kuluminen kylläkin vähentää niitä talouspoliittisia vaihtoehtoja, joita meillä on oman taloutemme elvyttämiseksi ja kilpailukykymme palauttamiseksi.
En olisi halunnut luopua omasta markasta, mutta samalla ymmärrän, ettei eurosta irrottautuminen olisi helppoa ja riskitöntä.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ei ole. Ruuan verotuksen kiristäminen olisi verotuksen painopisteen siirtämistä tasaveron suuntaan. Se iskisi kipeimmin pienituloisiin ja erityisesti lapsiperheisiin, mitä en voisi hyväksyä.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Menojen leikkauksissa on etsittävä ensisijaisesti säästöjä rakenteellisten uudistusten kautta niin, ettei suorittavan tason työntekijöitä, kuten poliiseja, opettajia tai sairaanhoitajia tarvitse vähentää. Hallintoa ja sääntöviidakkoa, joka sitoo viranomaisten resursseja, tulee keventää. Sosiaalityössä painopisteen siirtäminen ennalta ehkäisevään varhaiseen tukeen vähentää kuluja, mutta parantaa palvelua. On siis mahdollista löytää säästöjä jopa parantamalla kansalaisen palveluita. Tästä on useita rohkaisevia esimerkkejä niin lastensuojelusta kuin vanhustenhoidostakin.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapsilisien korotukseen kyllä, verotukseen ei. Lapsilisät tulee palauttaa vähintään sille tasolle, millä ne olivat ennen leikkausta. Verollisena tulona lapsilisä jyrkentäisi tuen saajan ansiotulojen verotuksen progressiota, mikä tarkoittaisi yksinhuoltajille ja monilapsisille perheille kiristyvää verotusta. Nämä perheet tarvitsevat veroraipan sijaan enemmän tukea, koska niissä on suurempi riski lapsiköyhyydelle kuin muissa perheissä.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Suomella voi olla varaa jopa parempiin palveluihin, kunhan SOTE-ratkaisu saadaan tehtyä. Raha ei tuo suoraan parempaa palvelua. Palvelut pitää myös osata organisoida mielekkäästi ja kustannustehokkaasti.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Jollakin aikavälillä kyllä, mutta toisaalta Venäjän tämänhetkinen arvaamattomuus luo epäilyksen varjon tähän asiaan.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Nykyinen poliisien määrä on poliisin rakenneuudistuksen jälkeen sopiva, eikä siitä tule ainakaan tinkiä. Lisää poliisin resursseja voisi kohdistaa ainakin terrorismin, harmaan talouden ja huumerikollisuuden torjuntaan.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Maahanmuuttoa rajoitetaan Suomessa jo, mutta muista syistä. Terrorismin uhkaa ei voida poistaa, vaikka rajat suljettaisiin täysin maahanmuuttajilta, koska esim. merkittävä osa taistelumatkustajista on Suomen kansalaisia.
On hyvä, että maahanmuuttajia otetaan vastaan sen mukaan kuin kotouttamiseen on resursseja. Se on vastuullista ja oikein myös niitä kohtaan, jotka tulevat etsimään Suomesta parempaa tulevaisuutta.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Jos etupiirillä tarkoitetaan samaa kuin II maailmansodassa, se todellakin on uhka. Uhkaan tulee varautua toisaalta pitämällä Venäjään niin hyvät suhteet kuin tässä tilanteessa on mahdollista ja toisaalta huolehtimalla, että rajavalvontaan ja puolustukseen on riittävät resurssit.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Valtion turvallisuus tarkoittaa kansalaisten turvallisuutta. Verkkovalvonta on yksi tehokkaimpia keinoja terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Millään viranomaisella ei ole kiinnostusta eikä resursseja lueskella kansalaisten sähköposteja muusta syystä kuin suojellakseen kansalaisia väkivallalta ja rikollisuudelta. Jos verkkovalvonnan kautta pystytään estämään jonkun aikeet ihmisten surmaamiseen, se todella kannattaa. Tietenkin pitää olla sitten selvät pelisäännöt, kuka valvontaa voi suorittaa ja millä kriteereillä. Ja tälle toiminnalle tulee olla normaaliin tapaan myös laillisuusvalvonta.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Tästä asiasta on jo ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan linjaus viime marraskuulta, että osallistumista koulutukseen muiden Pohjoismaiden ja mm. Saksan kanssa selvitetään. Tämä on mielestäni hyvä asia ja toivon, että se etenee konkreettiseksi avuksi asti.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Surmaaminen ei ole vastaus parantumattomasti sairaan kärsimyksiin vaan parempi saattohoito. Myös parantumattomasti sairaan ihmisen elämä on arvokas. Tämän tulee näkyä siinä, kuinka hänen hoitoonsa suhtaudutaan. Emme ole päättäneet itse siitä, kuinka ja milloin tänne synnymme, eikä meillä tule olla valtaa siihen, kuinka ja milloin täältä lähdemme. Nämä asiat ovat Korkeimman kädessä.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Terveys- ja sosiaalipalvelut tulee tuottaa laadukkaimmalla ja kustannustehokkaimmalla tavalla. Jos julkinen palveluntuottaja pystyy parempaan kuin yksityinen, vastuu tulee antaa sille, jos taas toisin päin, vastuu tulee antaa yksityiselle taholle.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Lapsiperheille tulee olla tarjolla enemmän matalan kynnyksen apua, kuten kotipalvelua. Neuvolassa tulisi tarjota mahdollisuutta myös saada tukea parisuhteen lujittamiseen jo siinä vaiheessa, kun ensimmäistä lasta odotetaan, jotta harvemmat pienten lasten vanhemmat päätyisivät eroon. Vaikeissa kasvatukseen liittyvissä ongelmissa tulisi olla mahdollisuus saada keskusteluapua kotiin. Esim. Vantaalla tällainen tuki on vähentänyt huostaanottojen tarvetta ja tuonut siten myös säästöjä.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Vastuu hoitokustannuksista on jo nyt hyvin pitkälle vanhuksella ja hänen omaisillaan. Jokaisella vanhuksella tulee olla oikeus laadukkaaseen hoitoon varallisuudesta riippumatta.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

On harmillista, että SOTE-uudistus kaatui perustuslakiongelmiin, koska uudistusta olisi todella tarvittu. Jos perustuslaki estää kansalaisten hyvinvoinnin kannalta olennaisia uudistuksia, sitä pitäisi voida muuttaa näiltä osin. Uudistus tarvitaan, jotta sosiaali- ja terveyspalvelut pystytään turvaamaan tasapuolisesti koko maahan.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Ilmastonmuutosta tulee hillitä siirtymällä pois fossiilisista polttoaineista kohti uusiutuvia ja kotimaisia energiamuotoja. Näihin tulee myös kannustaa niin, että teollisuuden kannattaa siirtyä käyttämään ilmastoystävällisesti tuotettua energiaa. Uskon, että tämä olisi teollisuudelle pikemminkin kilpailuvaltti kuin haitta. Suomesta tulisi kehittää ympäristöteknologian viennin kärkimaa.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Kansainvälisten sopimusten mukaan Suomen pitää ottaa vastuu omalle alueelleen tulleista turvapaikanhakijoista. Suomi voi olla mukana EU:n rajaturvallisuusoperaatioissa, kuten on jo ollutkin, joissa myös pelastetaan turvapaikanhakijoita ja laittomia maahanmuuttajia mereltä.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Ei koko Suomi ole nytkään asuttu, mutta pidän tärkeänä, ettei väki enää enempää pakkautuisi etelään. Muun muassa hajauttamalla koulutusta kaikkialle Suomeen ja huolehtimalla terveyspalveluiden kattavuudesta parannetaan haja-asutusalueiden mahdollisuutta pysyä elävinä.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

20 oppilaan maksimiryhmäkoko tulisi hyvin kalliiksi kunnille. Mielestäni on vähemmän kankeaa ja byrokraattista antaa kunnille ryhmäkokojen pienentämiseen korvamerkittyä määrärahaa nykyiseen malliin kuin säätää enimmäiskoko lailla. Ainakin Vantaalla se on toiminut hyvin ja ryhmäkoot ovat pysyneet talouspaineista huolimatta maltillisina.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Mielestäni NATO-jäsenyys on niin merkittävä kysymys, että siitä tulee järjestää tulevan vaalikauden aikana kansanäänestys oli johtopäätös sitten kumpi tahansa. Kansanäänestyksessä äänestäisin jäsenyyden puolesta mutta eduskunnassa kansanäänestyksen mukaisesti.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Eduskunta teki juuri viime vuoden puolella periaatepäätöksen Fennovoiman uudesta voimalasta. Rakennusluvan puolesta ensi kesänä äänestän JAA. Tämän jälkeen uutta lupaa ei tulisi myöntää vaan keskittyä uusituvan energian kehittämiseen.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Nyt ei ole varaa tuloveron alennuksiin. On katsottava täsmäkeinoja työllisyyden lisäämiseen.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Avioliitto on määritelmällisesti naisen ja miehen välinen liitto, joka on yhteiskuntamme perusyksikkö. Tämän määritelmän muuttaminen oli virhe, joka tulee korjata. Uskonnonvapauden takaamiseksi esim. kouluopetuksessa tulee taata, että perheen vakaumusta kunnioitetaan siinä, mitä lapselle opetetaan avioliiton olemuksesta. Lapsen oikeutta äitiin ja isään ei tule heikentää lainsäädännön kautta. Samaa sukupuolta olevien parien oikeudet voidaan turvata muulla lainsäädännöllä.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Valtion liikkeessä alkoholijuomien myynti pysyy paremmassa valvonnassa. Alkoholihaittoja pitäisi pyrkiä vähentämään, eikä lisäämään, ja alkoholijuomien saatavuuden rajoittaminen on yksi niistä keinoista, joilla käyttöä voidaan valtiovallan taholta vähentää.
Alkoholin liikakäytön aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat jo nyt 5-6 mrd.€ vuodessa kun huomioidaan alkoholisairauksien ja -tapaturmien vuoksi aiheutuvat terveydenhoitokulut, tuotannonmenetys ja menetetyt työvuodet.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Kaksikielisyys on osa kulttuuriamme. Ruotsin opetus suomenkielisille ja suomen opetus ruotsinkielisille madaltaa kielimuuria, eikä siitä siksi ole syytä luopua. Esim. Itä-Suomessa voisi kuitenkin harkita ruotsin opiskelun vapaaehtoisuutta ja mahdollisuutta valita venäjän kieli sen sijaan.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

En sanoisi, että pitää, mutta sanoisin, että sitäkin vaihtoehtoa olen valmis harkitsemaan, jos sopiva ja arkea haittaamaton malli löydetään. Ruuhkattomasta työmatkasta voi olla valmis maksamaankin vähän enemmän, jos sillä säästää aikaa.

2. Uudenmaan tiet on kunnostettava ennen kuin uusia ratayhteyksiä itään tai länteen rakennetaan.

3. Suuret kuntaliitokset ovat parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Olen tyytyväinen, että nyt esitetty metropolihallintomalli kaatui, koska se olisi lisännyt hallintoa ja sen myötä kustannuksia. Metropolihallintoa tulisi kehittää kevyemmällä organisaatiolla maakuntahallinnon pohjalta. Pääkaupunkiseudun kuntien liitoksista ei tulisi hyötyä.

4. Uudellamaalla on liikaa pieniä sairaaloita. Hoitoa pitäisi keskittää suurempiin yksiköihin.

Ehdokkaan kommentti

Hoitoa on jo keskitetty suurempiin sairaaloihin. Ensiavun, perusterveydenhoidon ja synnytyssairaaloiden tulee olla lähellä, mutta muun hoidon voi järjestää keskitetymmin.

5. Valtion pitää velvoittaa kunnat ottamaan tasapuolisesti kiintiöpakolaisia.

Ehdokkaan kommentti

Kuntien mahdollisuudet ottaa vastaan ja kotouttaa kiintiöpakolaisia ovat erilaiset. On hyvä edetä vapaaehtoisuuden ja kannustimien kautta.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Ei pidä mennä lupaamaan sellaista, mitä ei voi pitää. Ehdokkaan tulisi tuntea eduskuntatyötä ja oman puolueensa linjauksia sen verran, että tietää, mitä voi luvata ja mitä ei.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä