Pia Kauma

Vaalikone 2015 Uudenmaan vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Ihminen, joka elää sosiaalitukien varassa, joutuu pääsääntöisesti elämään todella säästeliäästi. Ongelmana kuitenkin on, että esimerkiksi osa-aikaisen työn vastaanottaminen ei ole houkuttelevaa, koska silloin voi menettää muita tukia tai verotus voi viedä niin paljon, että työtä ei kannata ottaa vastaan. Viime vuonna aloitettu käytäntö, jonka mukaan ihminen voi tienata 300 euroa menettämättä esimerkiksi asumistukea, on tuottanut hyviä tuloksia. Tällaista kannustavaa sosiaaliturvan ja työn yhdistämistä on kehitettävä edelleen. Suojaosa voisi olla suurempikin kuin tuo 300 euroa. Se hyödyttäisi kaikkia.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Suurelta osin olen aukiolojen vapauttamisen kannalla, koska se lisää asiakkaiden valinnanvapautta. Mutta jos niin tehdään, on huolehdittava pienten liikkeiden mahdollisuuksista vapaapäivään etenkin kauppakeskuksissa. Ei pidä tehdä järjestelmää, jossa pienelle kauppiaalle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin pitää kauppa koko ajan auki, koska kauppakeskuksen ehdot niin edellyttävät. Kukaan ei jaksa tehdä töitä jatkuvasti ja ilman lepoa.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Perusturvan lähtökohta on melkein kaikissa malleissa se, että se maksettaisiin kaikille kansalaisille. En näe mahdollisuutta näin merkittävään sosiaalitukien laajennukseen. Jonkun sekin olisi maksettava eli käytönnössä se tarkoittaisi, että pitää maksaa enemmän veroja tai ottaa vieläkin enemmän velkaa. Sen sijaan kannatan kyllä työn ja sosiaalitukien yhdistämistä ja ihmisten kannustamista töihin tätä kautta.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Minimityöaika olisi kaunis ajatus teoriassa, mutta käytännön kannalta pidän tärkeänä, että näistä asioista voitaisiin sopia työpaikoilla joustavasti. Jos ajatellaan asian toista puolta, niin niinsanotuissa nollatuntisopimuksissa taas vastaavasti on toki se vaara, että sillä sidotaan työntekijä tiettyyn työnantajaan eikä kuitenkaan tarjota riittävästi töitä, jotta niillä selviäisi. Mutta luulen, että laissa määrätty minimityöaika koituisi lopulta kuitenkin työntekijän vahingoksi.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Kun joutuu työttömäksi, on todella hyvä asia, että saa ansiosidonnaista päivärahaa ja voi sen turvin hakea uutta työpaikkaa. Joskus siihen voi mennä todella pitkäkin aika. Näkisin kuitenkin, että ansiosidonnaisen ajan kestoa voisi lyhentää. Se ehkä kannustaisi työtöntä ottamaan vastaan sellaista työtä, joka ei ehkä vastaisi hänen kaikkia toiveitaan, mutta auttaisi kuitenkin pysymään työn syrjässä kiinni. Kun säästöjä on haettava, niin sen vuoksi tämä on ihan varteenotettava vaihtoehto.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Suomi on pieni, avoin talous, joka on viime vuodet saanut karkeasti ottaen 40 prosenttia kansantulosta viennistä. Viennistä suuri osa kohdentuu Eurooppaan ja vieläpä euroalueelle. Yhteinen valuutta on ollut etumme ja on sitä myös jatkossa. Euro on myös pitänyt korot alhaalla. Viime vuosien eurokriisi ja velkaantuneiden maiden auttaminen on kolikon toinen puoli, joka ei ole ollut niin mukava.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Mitään veroja ei ole varaa kiristää, mutta ei varsinkaan ruoan verotusta. Ruoka on meillä nyt jo kutakuinkin kalleinta Euroopassa. Jos ruoan verotusta kiristettäisiin, kärsijöinä olisivat etenkin pienituloiset.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Veroja ei voi enää nostaa eikä velkaantumista lisätä, joten jäljelle jää menojen karsiminen. Menoja on nousukaudella kasvatettu aivan liikaa. Julkisen sektorin tehtäviä on lisätty kuvitellen, että talouskasvu vain jatkuu ja verot kattavat kaiken. Näin ei ole.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapsilisiä ei ole varaa korottaa eikä niitä pidä verottaa. Mitään veroja ei tarvita lisää.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Jos jatkamme, kuten nyt, niin ei ole varaa. Mutta on meillä varaa, jos alamme tuottaa palveluja tehokkaammin ja taloudellisemmin. Nyt meillä menee rahaa siihen, että prosessit eivät toimi sutjakkaasti ja potilasta pompotetaan luukulta toiselle. Yksityinen sektori ja kolmas sektori tarvitaan sparraamaan julkisia toimijoita, jotta saadaan kustannukset ja laatu paremmin kohdalleen.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

En usko, että Suomi pystyisi yksin pärjäämään kriisitilanteessa. Tarvitsisimme apua muilta. EU-maista 22 kuuluu Natoon, joten tuntuu epätodennäköiseltä, että näillä mailla olisi motivaatiota muodostaa EU:sta puolustusliitto. Verkkoturvallisuuden piirissä ja hybersodankäynnin torjumisen hyväksi toki EU-maatkin voivat ryhtyä toimimaan yhdessä.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Suomessa on muihin Pohjoismaihin nähden melko vähän poliiseja asukaslukuun suhteutettuna. Poliisien lukumäärä ei yksin ratkaise kaikkia turvallisuusongelmia, mutta heitä on oltava riittävästi muun muassa esitutkinnan suorittamista varten. Siitä taas olisi hyötyä oikeusprosessien sujuvuuden ja keston lyhentämisen kannalta.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Terrorismi on uhka kaikissa länsimaissa, mutta en näe, että maahanmuuttoa pitää sen takia ryhtyä vähentämään. Sen sijaan esimerkiksi ISIS-järjestön leipiin lähteviltä henkilöiltä pitää evätä pääsy takaisin Suomeen, jos heillä ei ole Suomen kansalaisuutta. Passin pois ottaminen ei ole kovin helppoa nykyisen lainsäädäntömme takia, joten luultavasti tähän tarvitaan muutoksia. Jos joku suunnittelee lähtöä terroristiksi, pitäisi passi saada ottaa pois ainakin määräajaksi.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Se on uhka Suomelle, jos Ukrainan kriisi jatkuu ja laajenee vielä tästä eteenkin päin. Meidän ei pidä olla naiiveja ja sinisilmäisiä Venäjän aikomusten suhteen. Neuvottelusuhteet itänaapuriin on pidettävä koko ajan kunnossa, mutta oman puolustuksemme on oltava ajan tasalla eikä sitä saa ajaa alas, kuten Ukrainassa oli käynyt.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Suomi tai mikä muu maa tahansa pystytään laittamaan polvilleen todella nopeasti tekemällä verkkohyökkäys esimerkiksi sähköverkkoihin ja muihin huoltovarmuuden kannalta tärkeisiin verkkoihin. Vaikka yksityisyydensuoja on tärkeää, se on silti vähemmän tärkeää kuin koko maan toimintakyky ja turvallisuus.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Humanitäärisen avun lisäksi autamme paikallisia asukkaita terrorismin vastaisessa taistelussa ehkä parhaiten kouluttamalla heitä toimimaan terroristeja vastaan. Terrorismi voitetaan vain sillä, että maat ovat yhdessä rintamassa. Suomi voi kantaa kortensa kekoon tällä tavoin, vaikka toki operaatiossa on myös omat riskinsä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Voi olla, että mielipiteeni vielä muuttuu tässä asiassa, mutta tällä hetkellä ajattelen niin, että hyväksyn vain passiivisen eutanasian, en aktiivista.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Julkisen sektorin rinnalle tarvitaan yksityinen ja kolmas sektori. Ne sparraavat kukin toisiaan ja pitävät kustannukset ja laadun kurissa. Kaikkia tarvitaan. Uudessa sote-järjestelmässä erityisten pienten toimijoiden toimintaedellytykset on turvattava. Vastustan julkista terveyspalveluiden monopolia, koska silloin kustannukset karkaavat käsistä eikä laadustakaan ole takeita.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Ensisijaisesti perheillä itsellään on vastuu omasta hyvinvoinnistaan. Mutta silloin kun perheestä on tullut avunpyyntö viranomaiselle, pyyntöön on tartuttava ripeästi eikä etenkään pieniä lapsia saa jättää vanhemmille, jotka eivät heistä pysty huolehtimaan.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Vastustan ehdottomasti sitä, että vanhuksen pitäisi esimerkiksi myydä oma asuntonsa kattaakseen hoitokulut. Yhteiskunta ei voi maksaa kaikkea, mutta tästä on löydettävä ratkaisu, joka on oikeudenmukainen kaikkien, siis sekä köyhien, keskituloisten että parempituloisten kannalta.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Tämä kysymys on tullut esiin sote-uudistuksessa, jossa nämä asiat ovat joutuneet tai ne on asetettu perustuslain kannalta vastakkain. Niitä ei kuitenkaan voi täysin asettaa vastakkain. Uusia järjestelmiä luodessa on katsottava kokonaisuutta: saadaanko esimerkiksi uudessa sote-järjestelmässä aikaan malli, joka takaa nykyistä paremmat ja tehokkaammin tuotetut sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille kansalaisille eri puolilla Suomea ja mitä ne maksavat? Jos palvelut rahoitetaan kunnallisverolla, jonka kunnat keräävät, on kunnilla oltava myös oikeus katsoa rahojen perään, miten ne käytetään. Siitä on pohjimmiltaan kysymys, kun puhutaan kuntien itsehallinnosta tässä yhteydessä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen on tärkeä asia, mutta ei sitä pidä laittaa vastakkain teolllisuuden kanssa. Molemmat asiat on mahdollista toteuttaa, kun annetaan asioille järkevät tavoitteet ja riittävä aikajänne päästä niihin.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Voi olla, että geenimuunneltu ruoka ei ole niin riskaabelia kuin väitetään, mutta suhtaudun siihen vielä toistaiseksi epäilevästi. Asiaa pitää tutkia ja seurata riittävän pitkään, jotta varmistumme sen turvallisuudesta.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

En usko, että lyhyellä aikavälillä ainakaan taloustilanteemme mahdollistaa mitään radikaaleja muutoksia. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa niihin. Esimerkiksi Ruotsihan ottaa paljon suuremman määrän turvapaikanhakijoita ja pakolaisia kuin me myös väkilukuun suhteutettuna. Ruotsilla on tosin myös paremmat taloudelliset edellytykset kuin meillä. Määrät pitää arvioida tilannekohtaisesti. Esimerkiksi Syyrian sota on ollut tästä yksi esimerkki. Pakolaisvirrat ja turvapaikanhakijoiden määrät ovat kasvaneet, ja maiden on myös reagoitava kasvaviin määriin.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Jokaisella on oikeus valita asuinpaikkansa Suomessa aivan vapaasti. Mutta ei pidä olettaa, että kaikille syrjäkylille olisi saatavissa myös kaikki samat palvelut kuin vaikkapa kasvukeskuksissa. Palvelut voivat silloin olla aika kaukana asuinpaikasta.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

En tekisi mitään sitovia määrityksiä ryhmäkokoihin, koska lapset ja nuoret ovat erilaisia. Joissakin paikoissa tarvitaan pienet ryhmät, jotta opetus onnistuu, jossakin voi onnistua suuremmillakin opetusryhmillä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Ensisijaisesti vaaleissa valitut kansanedustajat päättävät Nato-jäsenyydestä. Jos tiukka paikkaa tulee, siitä on voitava päättää nopeastikin. Jos kansanäänestys järjestetään, on ihmisillä oltava riittävä tieto siitä, millainen Nato-sopimus olisi eli mitä Suomi sillä saisi ja mihin se meidät velvottaisi. Nato ei halua jäsenmaita, joiden asukkaat eivät puolla jäsenyyttä, koska silloin poliitikoilla ei olisi mahdollisuuksia esimerkiksi lähettää sotilaita tai kalustoa maihin, johon muut Nato-maat niitä lähettävät. Pitää olla kansalaisten hyväksyntä näille toimille.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Suomen vahvuus on monipuolinen energiatuotanto, ja monipuolisena se pitää pitää myös jatkossa. Tarvitsemme ennen kaikkea puhdasta uusiutuvaa energiaa, kuten biomassalla tuotettua energiaa, mutta myös ydinvoimaa.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Kannatan lämpimästi tuloveron alentamista. Sillä tavoin ihmiset saisivat enemmän rahaa käteen eli heillä olisi rahaa laittaa talouden pyörät pyörimään itse valitsemallaan tavalla: ostamalla tavaroita tai palveluita tai sitten investoimalla.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Kannatin tasa-arvoista avioliittolakia, koska Suomi oli viimeinen Pohjoismaa, jossa sitä ei vielä ollut. Jatkan samalla linjalla, jos minut valitaan uudelleen. Pitää muistaa, että päätöshän on juridinen. Kirkolla ja uskontokunnilla on edelleen valta päättää, vihkivätkö ne näitä pareja vai eivät.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Pitkällä aikavälillä tähän on varmaankin syytä mennä, mutta en näe sitä nyt seuraavan eduskuntakauden asiana. Se, missä Alko sijaitsee, vaikuttaa selvästi myös Alkon läheisyydessä olevien ruokakauppojen myyntiin. Käytönnössä se tarkoittaa, että Alkon sijoittuminen voi lisätä kaupan keskittymistä suurille kaupparyhmille, jos kuntapäättäjät eivät kiinnitä tähän huomiota. Tässä mielessä Alkon myynnin edes osittainen vapauttaminen voisi olla hyvä asia. Kyse on kuitenkin myös sosiaalipoliittisesta päätöksestä enkä tässä mielessä ole vielä valmis tukemaan viinien tai väkevien oluiden tuomista ruokakauppoihin.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Kielten opiskelu täytyy uudistaa, ja kielten opiskelu on voitava tehdä mahdolliseksi jo päiväkoti-ikäisenä. Pakkoruotsi ei oikein ole enää tätä päivää. Kahden marginaalisen pienen kielen eli suomen ja ruotsin opiskelu ei ole myöskään kansainvälisen kaupan ja siihen tarvittavan kielitaidon kannalta järkevää. Käytännössä suomalaiset nuoret osaavat koulusta päästyään suomen lisäksi vain englantia ja ruotsia, kun parempi kombinaatio olisi englannin ohella vaikkapa ranska, saksa, espanja tai venäjä. Suomenruotsalaisuus ja ruotsin kieli ovat kuitenkin tärkeä osa suomalaisuutta. Luulen, että positiivisuus ruotsin kieltä kohtaan kasvaisi, jos sen opiskelu olisi vapaaehtoista.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Autoilijoita ei pidä rokottaa enää yhtään enempää. Ruuhkamaksuista kärsisivät eniten pienituloiset autoilijat. Suurituloisilla olisi mahdollisuus maksaa ne. Mieluummin kehitettään julkista liikennettä, että ihmiset haluavat käyttää sitä. Länsimetron tulo on tästä hyvä esimerkki. Sitä moni jo odottaa, ettei tarvitse mennä henkilöautolla Helsingin keskustaan ja maksaa pysäköinnistä.

2. Uudenmaan tiet on kunnostettava ennen kuin uusia ratayhteyksiä itään tai länteen rakennetaan.

Ehdokkaan kommentti

Maanteiden kunnossapitoon laitetaan suhteessa huomattavasti vähemmän rahaa kuin raiteisiin. Kuitenkin iso osa liikenteestä liikkuu kumipyörillä. Maantiet kuntoon ensin, jotta siellä on turvallista liikkua.

3. Suuret kuntaliitokset ovat parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Ei pakkoliitoksia. Espoota tai muitakaan ympäröiviä kaupunkeja ei saa pakolla liittää Helsinkiin. Tarvitsemme kevyen metropolihallinnon, jotta ympäristöasioista, liikenteestä ja asumisesta ennen kaikkea Metropolikaavasta voidaan sopia yhteisesti.

4. Uudellamaalla on liikaa pieniä sairaaloita. Hoitoa pitäisi keskittää suurempiin yksiköihin.

Ehdokkaan kommentti

Suuret yksiköt eivät ole vastaus kaikkiin ongelmiin. Sairaalat voivat erikoistua siten, että ne pystyvät hoitamaan tehokkaasti niille kohdistetut asiat, myös pienillä sairaaloilla on oma paikkansa.

5. Valtion pitää velvoittaa kunnat ottamaan tasapuolisesti kiintiöpakolaisia.

Ehdokkaan kommentti

Asioista on tietenkin sovittava yhteistyössä valtion ja kuntien kesken, koska joillakin kunnilla on paremmat edellytykset ottaa pakolaisia vastaan kuin joillakin toisilla. Kaikkien on kuitenkin kannettava kortensa kekoon oman kantokykynsä mukaan.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Vaalilupauksista on pidettävä kiinni, mutta pitää miettiä tarkkaan, mistä asioista muodostaa itselleen tai puolueelleen kynnyskysymyksen. Politiikka on kompromissien taidetta. Jos ei mistään jousta, niin ei voi myöskään odottaa saavansa mitään.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä