Pia Lohikoski

Vaalikone 2015 Uudenmaan vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Suomessa sosiaaliturva on monimutkainen ja moni sosiaaliturvaan oikeutettu jättää tukia hakematta. Sosiaaliturvan heikosta tasosta on myös tullut Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitean huomautus Suomelle.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Aukioloaikoja on vapautettu jo riittävästi, eikä moni kauppa edes käytä laajennettuja aukioloaikoja, koska heillä ei riitä asiakkaita.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Monen luukun sosiaaliturvasta on siirryttävä kohti riittävää perustuloa. Vähimmäistavoitteena on yhtenäinen 800 euron perusturva, jolla vähennetään mm. eläkeläisten, työttömien ja opiskelijoiden köyhyyttä.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Kannatan nollatyösopimusten kieltämistä. Työntekijöille on taattava riittävä toimeentulo ja tieto lähiviikkojen työtunneista.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Ongelma Suomessa on työpaikkojen puute. Työttömien määrä avoimiin työpaikkoihin verrattuna on moninkertainen. Ansiosidonnaisen leikkaaminen ei uusia työpaikkoja luo. Sen sijaan se heikentää työttömän asemaa ja lisää kuluja valtiolle sekä kunnille. Voittajana tässä olisivat suuret yritykset, jotka maksavat osan ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Järkevintä olisi investoimalla luoda uusia työpaikkoja ja sitä kautta vähentää työttömyyttä. Siinä voittaisivat kaikki.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Euron keskeisin ongelma on se, ettei se huomioi kaikkia euromaita tasapuolisesti. Muut euromaat ovat saaneet sopeutua Saksan määrittämään talouskuripolitiikkaan, jossa se on palkkoja polkemalla (Hartz-lait ja minimipalkkatyöt) luonut etulyöntiaseman muihin. Samalla se on saanut iskostettua euroryhmään budjettikurin hatusta tempaistuineen velkakattoineen. Juuri oikeiston ajaman surkean talouspolitiikan vuoksi Eurooppa kyntää syvimmässä lamassa pitkiin aikoihin. Jos europolitiikkaa ei muuteta työllistäväksi investointipoltiikaksi on koko järjestelmä järkevä purkaa.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruoan verotus on jo nyt liian korkeata. Ei ole oikein, että pieni- ja keskituloiset maksavat suhteessa enemmän veroja ruoan verotuksen takia, kuin suurituloiset.

Mielestäni koko verotusjärjestelmää pitäisi muuttaa oikeudenmukaisemmaksi siten, että veroja maksettaisiin progressiivisesti tulojen mukaan.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Yksityisen sektorin ongelmia ei voi laittaa julkisen sektorin syyksi. Olennaista on luoda työpaikkoja ja teollisuutta uudistavaa investointipolitiikkaa, jolla saadaan aikaan kasvua.

On kehitettävä verotusta oikeudenmukaisemmaksi niin, että kaikkia veroja verotetaan saman progressiivisen taulukon mukaan.

On myös laitettava harmaa talous kuriin ja estettävä aggressiivinen verosuunnittelu.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapsilisiä on korotettava ja pidettävä huoli, että indeksikorotukset toteutetaan tulevilla vaalikausilla. En kuitenkaan kannata, että lapsilisiä muutetaan verollisiksi.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Nykyiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat osin suppeat, ja niitä pitäisi resurssoida paremmin. Kuntien valtionosuuksia on parannettava.

Yksityisen sektorin ongelmia ei voi laittaa julkisen sektorin ongelmiksi. Julkisen sektorin osuus BKTsta on kasvanut siksi, että yksityisen sektorin osuus on romahtanut laman seurauksena, näin ollen kyse ei ole julkisen sektorin laajuudesta.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Suomen menestystarina on ollut puolueettomuuspolitiikkamme. Se on tuonut meille turvallisuutta ja vakautta, sekä toisaalta antanut mahdollisuuden sovitella ja toimia rauhanneuvottelijana. Suomen ei tule liittyä sotilasliitto Naton jäseneksi, sillä se heikentäisi puolueettomuutta ja veisi maamme osaksi maailman konflikteja ja pahimmillaan toisi konfliktit Suomen maaperälle.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Polisiipalveluista on leikattu, ja poliisiasemia on suljettu. Poliisi on peruspalvelu, joka pitää olla tarvittaessa kansalaisten tavoitettavissa.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Kysymyksenasettelu on omituinen. Maahanmuutolla ja terrorismilla ei ole suoraa asiayhteyttä toisiinsa.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Suomen pitäisi tukea demokratian vahvistumista Lähi-idässä tukemalla kansalaisyhteiskunnan vahvistumista. Ihmisoikeuksien puolustamisen pitää olla yksi suomalaisen ulkopolitiikan kulmakivi.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Ihmisillä pitää olla oikeus ilmaista tahtonsa arvokkaaseen ja hyvään kuolemaan.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Julkiset, laadukkaat palvelut on taattava kaikille, ja siksi niihin on satsattava enemmän resursseja. Ei ole tarpeen kuntalaisten rahoilla tukea voittoatavoittelevaa yksityistä terveys- ja hoivapalvelubisnestä. Tutkimusten mukaan palveluiden yksityistäminen on heikentänyt työntekijöiden oikeuksia ja nostanut palveluiden hintaa, muttei ole parantanut laatua. Useilla paikkakunnilla onkin yksityisiä palveluita otettu takaisin kunnan omaksi toiminnaksi.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Lapsiperheiden on saatava nykyistä helpommin tukea ja apua. On panostettava sekä ennaltaehkäisevään työhön, että lastensuojeluresursseihin.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Pitkäaikaishoidossa jo nyt lähes koko eläke menee hoitomaksuihin. Jokaisella pitää olla oikeus saada hoivapalveluita kunnalta. Niiden maksut tulee porrastaa maksukyvyn mukaan.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

On tärkeää, että teollisuutemme uudistuu huomioiden ympäristön kantokyvyn ja kiihtyvän ilmastonmuutoksen. Uusiutuvaan teknologiaan nojaava teollisuus voi nousta tärkeäksi kansainväliseksi kilpailuvaltiksi, joka luo työtä ja tarjoaa resursseja laajasti yhteiskunnalle. Maailmalla uuden energian vallankumous on jo alkanut. On satsattava tuulivoima- ja aurinkovoimateollisuuteen sekä tiivistettävä kaupunkeja ja parannettava joukkoliikennettä.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Kysymys on muotoiltu epämääräisesti, eikä siinä kerrota mitä suuremmalla vastuunottamisella tarkoitetaan. Mikäli sillä tarkoitetaan osallistumista turvapaikanhakijoiden kustannusten jakamiseen EU:n sisällä tasaisemmin, on mielestäni Suomella velvollisuus siihen. Samoin on järkevää tukea esimerkiksi projekteja joiden tavoitteena on vakauttaa Pohjois-Afrikan maiden tilannetta niin, ettei sieltä tarvitsisi lähteä pakolaisiksi Eurooppaan.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

On tärkeää, että ihmisistä pidetään huolta kaikkialla, mutta kaupungistumiskehitystä on turha yrittää väkisin jarruttaa. On tärkeää vahvistaa eri alueille sopivia elinkeino- ja paikallisia keskuksia. On hyvä turvata myös lapsille ja nuorille opiskelumahdollisuuksia eri puolilla Suomea.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Pienemmät luokkakoot ovat fiksua ennaltaehkäisevää politiikkaa. Ne luovat turvallisemman oppimisympäristön, jossa opettajalla on enemmän aikaa kaikille lapsille.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Suomen menestystarina on ollut puolueettomuuspolitiikkamme. Se on tuonut meille turvallisuutta ja vakautta, sekä toisaalta antanut mahdollisuuden sovitella ja toimia rauhanneuvottelijana. Suomen ei tule liittyä sotilasliitto Naton jäseneksi, sillä se heikentäisi puolueettomuutta ja veisi maamme osaksi maailman konflikteja ja pahimmillaan toisi konfliktit Suomen maaperälle.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Kallista ydinvoiman lisärakentamista on perusteltu teollisuuden tarpeilla. Rakennemuutoksen vuoksi teollisuuden tarvitseman sähkön määrä on vähentynyt selkeästi, eikä uusille ydinvoimaloille ole tarvetta. Suomen tulisi seurata Tanskan, Hollannin ja Iso-Britannian mallia siirtyen uusiutuviin energiamuotoihin, kuten tuuli- ja aurinkovoima, perustuvaan energiatalouteen. Se loisi työpaikkoja, hidastaisi ilmastonmuutosta ja säästäisi rahaa.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Mielestäni on siirryttävä yhtenäiseen verotukseen, jossa kaikkia tuloja verotetaan samassa progressiivisessa verotaulukossa. Tämä malli keventäisi pieni- ja keskituloisten verotusta sekä lisäisi progressiota suurituloisilla. Veroja pitää mielestäni maksaa tulojen mukaan. Pienituloisten verotettavan tulon alarajaa voidaan nostaa, joka parantaa pienituloisten ostovoimaa ja vahvistaa kotimaista kulutuskysyntää.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

En oikeasti äänestäisi tyhjää, vaan ottaisin tarkemmin selvää argumentit puolesta ja vastaan. On syytä miettiä ainakin kansaterveyden, verotulojen ja työllisyyden näkökulmista tätä asiaa.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Ruotsinkielen opiskelu on tärkeää. Uskon kuitenkin, että ruotsinkielen opetusta kehittämällä ja vapaaehtoiselta pohjalta voitaisiin saavuttaa parempia oppimistuloksia kuin pakollisuuden pohjalta.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Ehdokkaan kommentti

Kysymys on epäselvä. Tarkoitetaanko ruuhkamaksuja Helsingin keskustassa vaiko jo esimerkiksi kehä kolmosella? Kannatan ensisijaisesti joukkoliikenteen kehittämistä palvelemaan yhä paremmin metropolialueella asuvia. Ikävä kyllä moni meistä joutuu käyttämään autoa työmatkoilla muun muassa olemattoman poikittaisliikenteen takia.

2. Uudenmaan tiet on kunnostettava ennen kuin uusia ratayhteyksiä itään tai länteen rakennetaan.

Ehdokkaan kommentti

Mielestäni tärkeintä on kehittää metropolialueen joukkoliikennettä yhä toimivammaksi ja luoda uusia ratayhteyksiä (mm. junayhteys Klaukkalaan ja Keski-Uudellemaalle poikittaissuuntainen pikaraitiotie tms. joukkoliikenneyhteys). Toki myös tiestö on pidettävä ajettavassa kunnossa.

3. Suuret kuntaliitokset ovat parempi vaihtoehto kuin itsenäisten kuntien yhteinen metropolihallinto.

Ehdokkaan kommentti

Tarvitaan nykyisiä kuntia laajempaa päätöksentekotasoa mm. maankäytön, asumisen ja liikenteen järjestelyissä, olkoon sen nimi sitten vaikka metropolihallinto tai maakuntahallinto. Lisäksi lähidemokratia on turvattava.

4. Uudellamaalla on liikaa pieniä sairaaloita. Hoitoa pitäisi keskittää suurempiin yksiköihin.

5. Valtion pitää velvoittaa kunnat ottamaan tasapuolisesti kiintiöpakolaisia.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä