Antti Kurvinen Valitaan

Vaalikone 2015 Vaasan vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Työn vastaanottamisen (myös lyhyen "pätkän") pitäisi aina olla kannattavampaa kuin joutenolo sosiaalitukien varassa. Kuitekin työstä saadulla palkalla pitää tulla toimeen.

Kannatan jonkintyyppistä perustuloa, jossa tuen voisi joustavasti yhdistää työhön.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Tämä olisi helppo tapa tukea talouden nousua. Hyvä osa byrokratian purkamista myöskin. Uskon, että 2010-luvulla löytyisi innokkaita työntekijöitä työskentelemään eri päivinä ja kellonaikoina.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Uskon, että perustulo parantaisi sosiaaliturvan kannustavuutta. Se myös vähentäisi sosiaaliturvan hakemisen nöyryyttävyyttä ja "kyykytyksen tunnetta". Kannatan lähtökohtaisesti ns. negatiivista tuloveroa, jossa tuki leikkautuisi joustavasti sosiaaliturvan päälle tienatun palkan mukaisesti.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

En kannata lisää jäykkyyttä ja sääntelyä suomalaisille työmarkkinoille. Nyt pitää saada kaikki potentiaali töihin ja lyhytaikainenkin työ kunniaan joutenolon sijaan.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Tämä on kipeä ja hankala kysymys. Ansiosidonnainen on hyvin tarpeellinen perheellisille ja vaikkapa ison asuntolainan nostaneille. Se suojaa yllättävissä tilanteissa. Ansiosidonnainen tuntuu kuitenkin jonkin verran hidastavan siirtymistä työstä toiseen. Selvittäisin, tulisiko ansiosidonnaista lyhentää tai porrastaa aiemman työuran pituuden mukaan.

Mahdolliset muutokset ansiosidonnaiseen tulee tehdä yhteisymmärryksessä työmarkkinajärjestöjen kanssa (ns. konsensuksella).

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Keskusta oli 1990-luvulla jäkikäteen katsottuna oikeassa siinä, että euro tuottaa taloudellemme ja teollisuudellemme ongelmia. Euro ei toimi, sillä siinä olevien maiden taloudet ja talouspolitiikat ovat liian erilaisia. Omasta valuuttapolitiikasta olisi nyt apua.

En kuitenkaan kannata eroa eurosta. Se olisi tässä tilanteessa ns. hyppy mustaan veteen. Tarpeeton riski yrityksillemme ja asuntovelallisillemme.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruoan verotus iskee pahimmin kaikkein pienituloisiimpiin (opiskelijat, eläkeläiset, työttömät jne.). Se olisi epäoikeudenmukaista. En muutoinkaan kannata ns. kulutusverojen (ALV, ympäristöverot jne.) korottamista enää nykyisestään.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Menojen leikkaaminen jonkin verran on välttämätöntä, että valtiomme ja kuntamme eivät ajaudu "Kreikan tilaan". Mahdolliset leikkaukset on toteutettava oikeudenmukaisesti: heikoimmilta alueilta ja väestöryhmiltä ei saa leikata eniten.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Palvelujen tärkeysjärjestystä tulee miettiä ja valintoja on tehtävä. Kuitenkin uskon, että nykyiset palvelut voidaan turvata, jos sosiaali- ja terveyspuolen toimintoja tehostetaan ja löydetään uusia tehokkaampia ja järkevämpiä malleja.

Kaikki uusi teknologia ja IT pitää ottaa käyttöön. Myös palveluseteli on hyvä malli tehostamaan sote-palveluja.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Nykyinen rauhankumppanuus on hyvä ratkaisu. Näen, että Nato-jäsenyys vain lisäisi painetta ja jännitteitä Pohjois-Euroopassa. Meidän on ylläpidettävä vahvoja ja luottamuksellisia kahdenvälisiä suhteita kaikkiin maailman suurvaltoihin kuten USA:aan, Kiinaan ja Venäjään.

Suomea turvaa parhaiten oma vahva armeija. Syventäisin puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Poliisipalvelut ovat menneet liian kauas maakunnissa. Poliisien osaamiseen pitää muuttuvassa maailmassa panostaa.

Erityisesti tarvitaan talousrikoksiin ja lapsiin kohdistuviin rikoksiin perehtyneitä. Kokeilisin myös enemmän Suomessa ns. kylä- tai korttelipoliiseja. Paikallisia poliiseja, jotka valvoisivat arkipäivän turvallisuutta ja jotka olisivat omassa yhteisössään tuttuja.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Tarvitsemme mielestäni työperäistä ja opiskeluun liittyvää maahanmuuttoa jopa nykyistä enemmän.

Suojelupoliisille ja muulle poliisihallinnolle on annettava riittävästi resursseja valvoa terrorismin uhkaa. Erityishuomio on kiinnitettävä terroristijärjestö Isiksen riveihin lähteneisiin.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Suomen on ylläpidettävä jatkossakin vahvoja ja hyviä kahdenvälisiä suhteita Venäjään. Kannatan ns. Paasikiven-Kekkosen ulkopoliittista linjaa. Minusta tasavallan presidentti Sauli Niinistö on vetänyt hyvää linjaa suhteessa Venäjään.

Meidän on pidettävä huolta, että olemme Venäjän silmissä enemmän hyvä talouskumppani kuin sotilaallinen uhka.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Verkkovalvontaa tarvitaan, mutta sen verukkeella ei saa polkea kansalaisten ihmis- ja perusoikeuksia liikaa. Jatkossakin pitää huolehtia ihmisten yksityisyyden suojasta ja henkilötietojen suojasta.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Asiaa on harkittava tarkasti. Riski tällaisessa koulutuksessa on terrorismin vaaran lisääntyminen Suomelle.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Eutanasiassa on useita eettisiä ongelmia. Rajojen vetäminen on vaikeaa. Maissa, joissa eutanasia on sallittu, on sen käyttöä laajennettu esim. lapsiin ja aletaan olemaan hyvin arveluttavilla alueilla.

Minusta osana sote-uudistusta pitää parantaa saattohoitoa. Kuolemansairaille pitää antaa kaikki mahdollinen kivunlievitys ja kipujen torjuminen elämän loppuhetkillä pitää olla hoitotyön päätavoitteita.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Yksityisiä ja 3-sektorin palveluja ei saa tosin hylätä. Kannatan palvelusetelin nykyistä laajempaa hyödyntämistä.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Puuttumisen on oltava matalan kynnyksen tuen lisäämistä. Ei herkempiä huostaanottoja. Jo nyt moni perhe ei uskalla hakea apua, sillä pelkää leimautumista ja "perheen hajoamista".

Matalan kynnyksen tuessa pitää hyödyntää myös digiä.

Palauttaisin perinteisen kunnallisen kodinhoitaja-järjestelmän. Se on aikanaan ennalta ehkäissyt ongelmia. Kodinhoitoapua on saatava myös tavallisiin perheisiin ilman lastensuojelun asiakkuutta.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Palvelusetelin kautta vapaaehtoista vastuunottoa pitää edistää. Kansalaisia tulee kannustaa ottamaan vakuutuksia vanhuuden turvan varalta.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Nämä kaksi asiaa on mahdollista sovittaa yhteen. Uskon, että paikallisesti ja demokraattisesti järjestetyt palvelut ovat laadukkaampia kuin ylhäältä päin sanellut.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Jälleen kysymys, johon pitää vastata "sekä että". Hyvä ympäristö ja ilmastokatastrofin ehkäiseminen on myös teollisuuden ja yritysten etu.

Uusi, puhdas teknologia avaa mahdollisuuksia älykkääseen ja vihreään talouskasvuun. Uusiutuva energia ja puhdas tekniikka avaavat vientimahdollisuuksia suomalaiselle teollisuudelle.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Tutkimustietoa on tarjolla vielä liian vähän. Suhtaudun GMO-ruokaan maltillisen kriittisesti. Voi olla, että meidän on sallittava geenimuuntelu osittain koko ihmiskunnan ruoan tarpeen turvaamiseksi. Kuitenkin ennen GMO-ruoan vapaata päästämistä markkinoillemme pitää sen turvallisuus ja vaikutukset selvittää nykyistä paremmin.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Nykylinja on hyvä.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Koko Suomen asuttuna pitäminen on välttämätöntä uusiutuvien luonnonvarojemme hyödyntämiseksi. Esimerkiksi metsää ei saada riittävästi hyödynnettyä ellei väkeä asu maakunnissa metsiä hoitamassa.

Minusta ihmisellä on oltava oikeus asua missä päin Suomea haluaa. Menestyneiden ja köyhempien alueiden välisiä eroja on tasattava poliittisin päätöksin. Jokaisen suomalaisen tulee olla tasa-arvoinen asuinpaikasta riippumatta.

Kannatan aktiivista aluepolitiikkaa. Aluepolitiikan pitää lähteä jokaisen kunnan ja maakunnan omien vahvuuksien hyödyntämisestä. Aluepolitiikassa pääpaino on oltava koulutuksen ja yrittäjyyden kahittämisessä.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Minimistä tulee helposti luokkakoon maksimi. Sopiva ryhmäkoko riippuu myös, onko ryhmässä esimerkiksi erityisoppilaita tai maahanmuuttajalapsia. 20 oppilasta tosin on aika hyvä ryhmäkoko.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Jos jäsenyyttä päädytään hakemaan, on järjestettävä.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Mahdolliselle Fennovoiman uudelle yksikölle on nyt jo olemassa lupa ja TVO:n reaktori Olkiluoto 3 on vieläkin kesken. Nyt Suomen on vihdoin satsattava uusiutuvaan energiaan. Tutkimusten mukaan Suomi on todella heikosti houkutteleva investointikohde uusiutuvalle energialle.

Ydinvoimaa tarvitaan vielä vuosikymmeniä energihuoltomme muutoksen aikana, mutta uudet yksiköt sitovat meidät tämän päivän teknologiaan jopa 100 vuodeksi ja hidastavat siirtymistä uusiutuvaan energiaan.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Riippuu käsittelyssä olevista muista verotukseen liittyvistä päätöksistä. Riippuu, mitä uudistuksia / parannuksia sosiaaliturvaan tulisi samassa yhteydessä. Veroja alennetaan / nostetaan Suomen selvitymissuunnitelman kokonaisuuden mukaisesti.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Olisin talvella 2014 äänestänyt lakimuutosta vastaan. Oman omantuntoni mukaan näen avioliiton naisen ja miehen välisenä. Minusta lakiasiassa ei ollut kysymys tasa-arvosta vaan symboliikasta. Syrjintää - johtuu se mistä syystä vain - en hyväksy ja jokaisella on jakamaton ihmisarvo.

Kantani on Keskustan pj:n Juha Sipilän kanta, että asia on nyt loppuun käsitelty. Olisi kansalaisaloite-järjestelmälle kriittistä, jos jo hyväksyttyä ja presidentin vahvistamaa aloitetta ryhdyttäisiin sen toimeenpanossa vesittämään.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Tämä asia kannattaisi vakavasti selvittää. Maaseudun kaupat saisivat tästä piristysruiskeen. Oleellisinta olisi alkoholin kulutuksen ohjaaminen ravintoloihin kotona tapahtuvan "valvomattoman" juomisen sijaan. Myös väkevien viinojen verotusta pitäisi kiristää ja Viron matkustajatuontia saatua hillittyä.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Kysymys on liian yksioikoinen. Minusta kielten opiskelun valinnaisuutta kouluissa pitäisi lisätä. Kuitenkin suomenruotsalaisten kielelliset perusoikeudet on turvattava. Yksi malli voisi olla vaihtoehtoinen ruotsi tai venäjä toiseksi vieraaksi kieleksi. Ruotsin kielen imago on mennyt pilalle ns. pakkoruotsi-käsityksen takia.

Pidän ruotsin kielen opiskelua edelleen hyvin tarpeellisena Suomessa pohjoismaisten yhteyksiemme takia.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Säännöllinen lentoliikenne Vaasan vaalipiirissä pitää keskittää Vaasan lentoasemalle.

Ehdokkaan kommentti

Myös Kruunupyyn (Kokkola) ja Ilmajoen (Seinäjoki) kentillä on oma roolinsa. Vaasan kenttää pitää tukea säännöllisessä reittiliikenteessä, että yhteydet pääkaupunkiin olisivat mahdollisimman monipuoliset.

Esimerkiksi Seinäjoen osalta pitäisi minusta panostaa lomalentoihin ja uusiin kansainvälisiin reitteihin esim. Baltian maihin ja Pietariin.

2. Tuulivoimapuistoja pitäisi sijoittaa myös rannikolle.

Ehdokkaan kommentti

Mikäli asutus ja luonnonarvot saadaan sovitettua yhteen, kyllä. Näen tuulivoimassa paljon potentiaalia ja mahdollisuuksia Lakeudelle ja Suomelle.

Tuulivoimarakentamisessa kylläkin pitää huomioida, ettei se aiheuta kohtuutonta haittaa ihmisille ja esim. maatalouselinkeinoille. Tulevalla vaalikaudella tulisi selkeyttää tuulivoiman suojaetäisyyksiä ihmisten asuntoihin.

3. Vaasan vaalipiirissä tarvitaan lisää kuntaliitoksia.

Ehdokkaan kommentti

Vapaaehtoiset kuntaliitokset voivat joillain osin maakuntiamme tuoda uutta vauhtia alueen kehittämiseen ja turvata palveluja. Kannatan vain vapaaehtoisia, ns. strategisia kuntaliitoksia, joissa kunnat kokoavat voimansa luodakseen jotakin uutta.

Kuntaliitoksia tärkeämpää on vahva elinkeinopolitiikka ja koulutukseen satsaaminen, jotta väestökehitys alueellamme saadaan myönteiseksi ja elinvoimaa vahvistettua.

4. Kaikkien pohjalaiskuntien pitäisi vastaanottaa pakolaisia.

Ehdokkaan kommentti

Tämä asia on jokaisen kunnan itse päätettävissä ja pidän tätä linjausta hyvänä.

5. Maatalouden tukia pitää suunnata entistä suuremmille ja harvemmille tiloille.

Ehdokkaan kommentti

Maatalouden pitää uudistua ja tuottavuuden nousta. Joissain tapauksissa tähän avaimena ovat isommat yksiköt, laajemmat peltopinta-alat ja uusi teknologia.

Kuitenkin myös pienemmille tiloille tulee antaa mahdollisuus harjoittaa maaseutuelinkeinoja. Uskon, että erikoistumisella ja oikeiden tuotantosuuntien valinnoilla myös pienempi tila voi olla kannattava. Esimerkiksi luomuun siirtyminen, lähiruoka-brändit ja ravintola- taikka matkailutoiminnan kytkeminen tilan toimintaan voi olla keino pienemmälle tilalle pärjätä.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Lupauksistahan pitää elämässä yleisesti ottaenkin pitää kiinni!

Tapanani ei ole ollut missään vaaleissa antaa juurikaan lupauksia. Olen asettanut tavoitteita sen sijaan.

Vaalilupauksista pitää pitää kiinni. Kuitenkin joskus on ihan hyvä, että poliitikko vaihtaa kantaansa saatuaan uutta tietoa ja painavia uusi perusteita. Taikka olosuhteet muuttuvat täysin. En kannata "pölkkypäistä" jumiutumista vanhoihin kantoihin. Sellainen päättäjä ei ole tehokas. Toisaalta tuuliviiriksikään ei saa ajautua. Politiikka on tasapainoilua...

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä