Tuomo Liljenbäck

Vaalikone 2015 Varsinais-Suomen vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Ihmisten perustoimeentulosta on pidettävä huolta. Kyllä ihmiset haluavat lähtökohtaisesti tavoitella parempaa toimeentuloa työtä tekemällä, kunhan heille annetaan siihen hyvät edellytykset. Sosiaaliturvan kannustinloukut olisi purettava esimerkiksi siirtymällä perustuloon. Tällä hetkellä suurempi ongelma on kuitenkin se, ettei meillä ole riittävästi töitä tarjolla koulutetuille ihmisille, ja toisaalta tarjolla olevat työt eivät täysin täsmää väestön koulutuksen kanssa yhteen.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Ei rajoiteta liiketoiminnan kannattavuutta keinotekoisesti, vaan annetaan kasvun syntyä siellä missä se on syntyäkseen. Aukioloaikojen vapauttaminen helpottaisi myös erilaista vuorokausirytmiä elävien elämää. Täytyy myös huolehtia siitä, ettei työntekijöitä pakoteta tekemään liian hankalia työvuoroja, ja hankalista työvuoroista tulee maksaa asiallinen korvaus.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Yksi parhaimpia tapoja vähentää byrokratiaa ja helpottaa vähävaraisten asemaa on siirtyminen perustuloon. Perustulo siis keventäisi hallintoa ja tukisi talouskasvua helpottamalla työn vastaanottamista ja parantamalla yrittäjyyden edellytyksiä.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Kun työntekijäkin pystyy myös hyötymään ns. nollasopimuksesta (esim. opiskelijat), eikä se vaikuta negatiivisesti sosiaaliturvaan, ovat nollasopimukset kannatettavia. Nollasopimukset eivät kuitenkaan saa tarkoittaa yrittäjyyden riskien siirtämistä työntekijöille.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Mikäli ansiosidonnaisen kesto todellakin vaikuttaisi työllistymisnopeuteen voisi asiaa harkita. Tai mikäli kaikkien työttömien saamaa peruspäivärahaa vastaavasti korotetaan, ansiosidonnaisen kestoa voisi hieman lyhentää. Näkisin, että ihmiset kyllä ottavat töitä vastaan, mutta ongelmana on pikemminkin puuttuvat työpaikat.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Kaikkien euromaiden taloudet eivät ole olleet sellaisessa tilanteessa, kuin alun perin oli vaadittu. Koska tästä ei pidetty kiinni, on se aiheuttanut myöhemmin ongelmia. Toiset valtiot näyttävät myös pelaavan enemmän omaan kuin yhteiseen pussiin, kuten Saksa, joka ilmeisesti keinotekoisesti ylläpitää kauppataseen ylijäämää. Kokonaisuuden kannalta Suomen talous on kuitenkin hyötynyt eurosta valuutan vakautumisen vuoksi ja kaupankäynnin helpottumisen kautta.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruoan, kuten muidenkin tuotteiden verotuksen pitäisi perustua enemmän niiden aiheuttamaan ympäristörasitukseen. Ruoan kohdalla on kuitenkin huomioitava, että myös terveydelle haitallisempia tuotteita voisi verottaa tiukemmin, varsinkin jos sillä on ohjausvaikutusta kulutustottumuksiin. Tärkeää olisi varmistaa, että myös vähävaraisemmilla on varaa ruokailla monipuolisesti ja terveellisesti.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Julkisen sektorin kustannukset koostuvat pitkälti paljon ihmisiä työllistävästä terveydenhuollosta ja koulutuksesta, joista ei ole syytä karsia. Kaikista lyhytnäköisintä olisi säästää ihmisten hyvinvoinnista. Se johtaa hyvinvointivelkaan, mikä on kansakunnan osalta pitkällä tähtäimellä vakavampaa kuin varallisuusvelka. Koulutus on taas avain tulevaisuuden kasvuun ja menestykseen.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Lapsilisiä ei ole syytä korottaa, ja verottaminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että vähävaraisempia tuettaisiin enemmän. Mielestäni tässä asiassa tuen olisi oltava yhtenäistä, ja vähävaraisia on muutenkin syytä tukea riittävästi eri mekanismein lapsien määrään katsomatta. Länsimaisia ihmisiä ei tulisi erityisesti kannustaa lisääntymään, sillä aiheutamme jo nyt niin valtavan ympäristökuorman.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Meillä ei ole varaa tinkiä kansalaisten hyvinvoinnista, sillä se kostautuu moninkertaisesti tulevaisuudessa. Julkisia palveluita voi kehittää entistä paremmiksi ja vaikuttavammiksi hallintoa ja organisaatiota kehittämällä, jolloin samat asiat saadaan tehtyä entistä tehokkaammin. Ennaltaehkäisyyn panostamalla on mahdollista saada moninkertaiset säästöt. Ongelmana on tietenkin se, ettei säästöt realisoidu välittömästi. Tämä sopii harvinaisen huonosti lyhytjänteisten budjettien suunnitteluun. Asioita pitäisi suunnitella pidemmällä aikajänteellä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Luonnollisesti Suomi saisi Natosta turvaa. Mielestäni Suomen ei kuitenkaan pidä liittyä Naton jäseneksi, jos meidät mukaan huolittaisiinkin.
Suomen tulee keskittyä pohjoismaisen yhteistyön lisäämiseen puolustusasioissa. Lisäksi Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat osoittaneet tarpeen EU:n yhteiselle puolustukselle.
Naton merkittävin jäsenvaltio Yhdysvallat harjoittaa aggressiivista ulkopolitiikkaa, jota Suomen ei pidä olla tukemassa Natoon liittymällä. Suuret sotilasliitot polarisoivat maailmaa, emmekä tarvitse yhtään enempää vastakkainasettelua. Vaikka paikallinen tilanne siis turvallisuuspoliittisesti paranisi, globaali tilanne heikentyisi.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Nykyinen määrä lienee kutakuinkin hyvä. Tulisi pikemminkin miettiä kohdistetaanko poliisin resurssit oikeisiin ja merkittäviin toimintoihin. Alueelliset erot voivat olla joskus liian suuria, joten siihenkin tulisi kiinnittää huomiota. Poliiseja ei tule myöskään kouluttaa yli tarpeen.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Nähdäkseni nämä asiat eivät liity olennaisesti toisiinsa. Suomi tarvitsee osaavia työntekijöitä kansalaisuuteen katsomatta. Osa aloista on sellaisia, joille ei suomalaista työvoimaa riitä. Niilläkin aloilla, joilla kotimaista työvoimaa on tarjolla, on kaikkien työntekijöiden voitava kilpailla työpaikoista vapaasti. Työnantajien on saavat parhaat mahdolliset työntekijät palvelukseensa. Työperäisen maahanmuuton helpottaminen edesauttaa myös Suomen kansainvälistymistä.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Venäjän suunta kohti ihmisoikeusloukkauksia ja autoritarismia on erittäin huolestuttavaa, eikä sotatoimet Ukrainassa ole hyväksyttäviä. Meidän on tuettava Venäjän demokratisoitumista, kehitettävä Euroopan turvallisuusrakenteita ja verkostoiduttava yhä vahvemmin maailmanlaajuisesti oman turvallisuutemme takaamiseksi.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Omiin kansalaisiin kohdistuvat ennaltaehkäisevän tiedustelutoiminnan uhat ovat suurempia kuin ne mahdolliset uhat, joita niillä toimilla pyrittäisiin torjumaan.
Nykyisiä oikeuksia tulee kehittää, mutta varsinaisia lisäoikeuksia ei ole syytä antaa. Tiedustelutoiminnalle tulee olla tuomioistuimen lupa ja toimintaa on valvottava. Kerättyjen tietojen jatkokäsittely ei saa tapahtua salassa, eikä mitään saa tallentaa salaisiin rekistereihin viranomaisen omalla päätöksellä.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Isis on hyvin vastenmielinen uskonnolliseen fundamentalismiin pohjautuva järjestö. Mikäli toimilla on YK:n tuki, voi tällaista apua harkita. Irakin hallinnon vakauttaminen on tärkeää, jotta maa pääsisi vihdoin toipumaan.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Ihmisellä on oltava mahdollisuus hyvän elämän lisäksi hyvään kuolemaan. Siksi eutanasia on sallittava.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Laadukas julkinen terveydenhuolto on perusta, jota yksityiset palvelut voivat täydentää. Yksityisten palveluiden merkitystä ei ole syytä korostaa, sillä meidän on pidettävä huolta heikoimmassa asemassa olevista, joilla ei ole varaa yksityisiin terveyspalveluihin. Meillä ei siis ole varaa päästää julkista terveydenhuoltoa rapautumaan korostamalla yksityisten palveluiden asemaa.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Tilanne on erilainen eri kunnissa, joissakin puututaan ihan liian herkästi ja todella radikaalisti, toisissa täytyy tehdä useita lastensuojeluilmoituksia ennen kuin kukaan puuttuu asiaan. Myös kunnan sisällä eri alueilla lastensuojelun palveluntarjonta ja reagointiherkkyys vaihtelee suuresti. Tästä olisi laadittava valtakunnallinen ohjeistus, mikä on "puuttumista vaativa ongelma", ja myös siitä miten lapsi otetaan huomioon oikealla tavalla siinä tilanteessa. Lisäksi on kyse lastensuojelun palveluvalikon riittämättömyydestä. Esim. perhetyö nykymuotoisena ei palvele kaikkia ja sen rinnalle tarvittaisiin vaikkapa kodinhoitoapua.
Kaiken kaikkiaan ongelmaperheet tarvitsevat enemmän apua ja aikaisemmin, mikä edellyttäisi enemmän resursseja lastensuojeluun, kasvatus- ja perheneuvolaan ym. Viranomaiset ovat jo monin paikoin ahtaalla, eikä vaatimuksia voi lisätä ilman lisäpanostuksia resursseihin ja rakenteellisia muutoksia.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Vanhusten palvelut pitäisi kustantaa pääasiassa verovaroin, sillä ei voi olettaa, että henkilö olisi itse säästänyt erikseen vanhuuttaan varten, eikä sukulaisia voi velvoittaa elättämään toisiaan sen enempää kuin muitakaan.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Kuntien itsemääräämisoikeus tai lukumäärä ei ole tässä oleellisin kysymys, vaan se, miten hallinto ja palvelut järjestetään parhaiten siten, että olemassa olevista resursseista saadaan eniten hyötyä. Tietenkin on myös huomioitava demokraattisen kontrollin säilyminen. Kuntarajat eivät saa olla keinotekoisia hallinnollisia esteitä. Kunnat saavat järjestää esim. terveyskeskuspäivystystä sopimaksi katsomallaan tavalla resurssiensa puitteissa. Sote-uudistuksen tarkoitus kuitenkin vesittyisi täysin, jos kunnille annetaan liikaa mahdollisuuksia toimia yksin alueen muita kuntia huomioimatta.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Ympäristöä ja ilmastoa runsaasti kuormittava teollisuus joutaakin kuolla pois, mikäli se ei kykene uusiutumaan puhtaammaksi. Muuten nämä kaksi asiaa eivät oikeastaan ole edes ristiriidassa keskenään, sillä uusiutuvasta energiasta ja vihreästä teknologiasta on saatavissa kestävää talouskasvua. Kaikki ympäristöä kuluttava talous on pois pitkäjänteisestä kasvusta, sillä se johtaa vain romahdukseen tietyssä pisteessä.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Ravintona GMO:t ovat jo osoittautuneet tutkitusti turvallisiksi. Turvallisuuden osalta ongelmaksi jää GMO:en ja niiden perimän leviäminen pelloilta luontoon. Toistaiseksi mitään merkkejä ekosysteemejä uhkaavasta muuntumisesta ei ole, vaikka GMO:ja on viljelty paljon ja kauan. Ekosysteemeille aiheutuvat ongelmat ovat kuitenkin mahdollisia, vaikka uhkakuvat GMO:en aiheuttamasta ekokatastrofista ovat täysin liioiteltuja. Ne ovat verrattavissa taannoisiin huoliin siitä, että suuri hadronitörmäytin (LHC) pystyisi synnyttämään vakaan mustan aukon tai aiheuttamaan virheellisen tyhjiön purkautumisen.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Meillä on myös mahdollisuus ja varaa auttaa pakolaisia sekä turvapaikanhakijoita, joten kannetaan oma vastuumme.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Koko Suomen asuttaminen ei ole mikään itseisarvo. Kaupunkien tiiviit ydinkeskustat ovat ympäristön kannalta optimaalisin ja pidemmän päälle edullisin tapa järjestää asuminen. Meidän ei tule tehdä syrjäisemmillä seuduilla asumisesta keinotekoisesti halpaa, vaan siellä on käytettävä ratkaisuja, jotka kompensoivat haja-asutuksen kustannukset mm. liikenteen ja kuljetusten osalta, esimerkiksi sähkön pientuotanto uusiutuvilla. Riittävä huoltovarmuus ruoantuotannon osalta on kuitenkin varmistettava.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Koulutukseen on varattava riittävästi resursseja, jotta voimme varmistaa laadukkaan koulutuksen jatkossakin, kaikilla tasoilla. Ei kuitenkaan ole olemassa mitään yleispätevää absoluuttista rajaa sille, mikä olisi paras opetusryhmän koko. Pienemmässä ryhmässä opettaja voi toki keskittyä enemmän yksittäisten oppilaiden tarpeisiin.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

En itse kannata Nato-jäsenyyttä, mikäli sellaisen voisimmekin saada. Mielestäni asiasta olisi silti aiheellista järjestää sitova kansanäänestys.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Suomeen ei kannata rakentaa lisää ydinvoimaa, vaan vähennetään päästöjä kotimaisella uusiutuvalla. Tällä tavalla saamme myös lisää työpaikkoja ja uuden vientivaltin.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Perustulon myötä kaikista vähiten ansaitsevien verotus voisi jonkin verran keventyä.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Suomen tulee jatkaa ylpeästi tasa-arvon tiellä eikä palata ankeaan menneisyyteen.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Suomalainen alkoholikulttuuri on saatava muutettua terveemmäksi, eikä se onnistu viinaa demonisoimalla, mutta toisaalta ei myöskään kännäystä ihannoimalla. Palautetaan normaali suhtautuminen alkoholiin.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Mielestäni kysymys ei ole kovinkaan merkittävä, vaan meidän tulisi kehittää kouluja ja opetussuunnitelmia kokonaisuutena. Koulujemme tulee tarjota oppilaille riittävän kattava yleissivistys sekä harjaannuttaa kriittistä ajattelua nykyistä informaation täyttämää elämänmenoa tukemaan. Unohtamatta tietenkään työelämässä tarvittavia taitoja ja yrittäjyyden edellytyksiä. Lisäksi ruotsin opetussisältöjä tulisi kehittää niin, että opiskelu koetaan entistäkin hyödyllisemmäksi ja kiinnostavammaksi.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Valtatie kahdeksan perusparannus on kiireellisempi hanke kuin Salo-Lohja-Espoo-oikoradan toteuttaminen.

Ehdokkaan kommentti

Oikorata tukee paremmin seudun talouskasvua, mutta erilaisen luonteensa vuoksi nämä kaksi asiaa eivät ole täysin vertailukelpoisia.

2. Varsinais-Suomen kuntien lukumäärää pitää supistaa. Erityisesti keskuskaupunki. Turun elinvoimaisuus on turvattava liitosratkaisuin.

Ehdokkaan kommentti

Turun päätöksenteko ja hallinto olisi ensin laitettava kuntoon, jotta ympäryskuntia houkuttaisi liittyä meihin. Verotulojen ja palveluiden käytön kohtaaminen olisi yleisesti ottaen kyllä kohdattava nykyistä paremmin.

3. Merimetso- ja hyljekantojen rajoittamista tulisi helpottaa esimerkiksi viranomaistoimin.

Ehdokkaan kommentti

Lajien on annettava palautua luonnolliseen tasapainotilaansa.

4. Tuulivoiman rakentamisen esteitä tulee poistaa muun muassa meluvaatimuksia lieventämällä.

Ehdokkaan kommentti

Valitettavasti ei ole olemassa täysin ihanteellista ja haitatonta tapaa tuottaa energiaa. Uusiutuva energia, kuten tuulivoima, on kuitenkin vähiten haitallista.

5. Rajavartiolaitoksen merelliset toiminnot keskitetään työllisyys-, säästö- ja tehostamistoimenpiteenä Turkuun.

Ehdokkaan kommentti

Turku olisi luontevin sijoituspaikka näille toiminnoille.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Ei tule luvata mitään sellaista mistä ei voisi pitää kiinni.
Toki on myös ymmärrettävää vaihtaa mielipidettä jossakin asiassa, jos uusi tieto on osoittanut vanhan näkemyksen selkeästi huonoksi.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä