Sanna Vauranoja

Vaalikone 2015 Varsinais-Suomen vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Vastikkeettoman tuen jakaminen työikäisille ja työkykyisille on mennyt Suomessa liiallisuuksiin. Työn tekemisestä on tehtävä lähtökohta ja tuista viimeinen vaihtoehto.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

Miksi aukioloa rajoitetaan ja synnytetään tietyn kokoisille kaupoille kilpailuetua tai -häviötä. Yritykset tietävät, mitä heidän asiakkaansa tarvitsevat.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Suhtaudun varovaisen myönteisesti perustuloon, kunhan pääosa muista tukimuodoista silloin lakkautettaisiin. Byrokratiaa saataisin vähemmäksi ja työ houkuttelevammaksi kaikissa tilanteissa.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Miksi, jos työtekijälle ja -antajalle sopii jokin muu kuin keskusjohtoisesti määritelty minimi. Työelämä on muuttunut ja pyrkimykset rajoittaa kaikkea joustavuutta työmarkkinoilla estää työntekoa ja työllistymistä.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

250 päivää on riittävä ja lisäksi pykälittäin esim. kolmen kuukauden välein laskeva ansiosidonnaisen taso (80%-60%-50%-40%) kuten esim. Tanskassa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

Turhaa spekulaatiota, me olemme nyt eurossa.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Nyt ei ole syytä kiristää mitään verotusta. Suomessa on Euroopan kallein ruoka edelleen, vaikka hinnat ovat laskeneet.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Menoja on leikattava, mutta kuntien velvotteita on kyettävä myös karsimaan. Tästä esimerkkinä julkinen hammashoito aikusille pois julkiselta. Vähävaraisten hammashoito voidaan hoitaa yksityisellä palvelusetelien avulla. Tasapainoa talouteen saadaan myös tekemällä enemmän töitä, josta syntyy verotuloja.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Juuri sitä laskettiin, miksi nyt korotettaisiin ja verotettaisiin. Byrokratiaa taas lisää? Lapsilisien olemassaolo perustuu nykymuotoisena tulonsiirtoon kaikille lapsiperheille, ei sosiaalietuuteen. On siis päätettävä ensin lapsilisän olemassaolon periaatteista, ennenkuin sitä ryhdytään korjailemaan.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Kukaan meistä ei halua tehdä listoja, ketä jätetään hoitamatta tai auttamatta. Meidän on siis tehtävä pitkälti samoja asioita, mutta uudella tavalla. Uusi tapa edellyttää asioiden ajattelemista uusiksi sekä julkisen ja yksityisen sektorin ennakkoluulotonta tarkastelua palvelun tuottajina.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Natoon olisi jo pitänyt liittyä, tässä tilanteessa se ei vahvistaisi turvallispoliittista asemaamme, jos olisi edes mahdollista. Asiaa pitää tietysti aktiivisesti seurata ja tehdä toimenpiteitä tilanteen muuttuessa. Kannatan puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Hyvä, että poliisien tehtäviä yhteiskunnassa on jo nyt tarkasteltu ja osa siirretty muiden viranomaisten tehtäviksi. Suomessa pitäisi olla myös selkeästi erikseen järjestyksenvalvojat ja poliisit. Nyt poliisien aika menee mm. juoppokuskina toimiessa.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Terrorismin uhkaan liittyen on analysoitava tietysti tulevien henkilöiden taustaa jne. ei kategorisesti sulkea rajoja.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Maailmanpoliittinen tilanne on kuluneen vuoden aikana muuttunut Venäjän toimesta.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Asia ei ole yksiselitteinen, mutta mielestäni turvallisuus on tärkeämpää kuin yksityisyyden suoja oikein toteutettuna. Verkkovalvonnasta omalla kohdalla voisi saada samanlaiset seurantatiedot kuin muistakin viranomaiskyselyistä esim. terveystietojen osalta. Tämä ehkäisisi mahdollisia väärinkäytöksiä. Verkkovalvonnassa on vältettävä ylilyöntejä.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

Suomen on osallistuttava kansainväliseen rauhanturvaamiseen. Terrorismia ei pidä hyväksyä missään olosuhteissa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Suomen tulisi sallia eutanasia, ettei hyvä armokuolema ole mahdollista vain heille, joilla on varaa lähteä ulkomaille kuolemaan. Muiden maiden kokemusten mukaan melko harva eutanasian mahdollisuutta käyttää, tärkeämpää on ehkä sen mahdollisuuden laillinen olemassaolo. Nyt myös omaisia asetetaan mahdottoman tilanteen eteen, kun eutanasia ei ole sallittu.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Molempia tarvitaan. Jos sote-palveluja tuottaisi vain julkinen, kustannusrakenteet vääristyisivät kilpailun ja vertailun puuttuessa. Ruotsissa on hyviä kokemuksia raha seuraa asiakasta -mallista.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Ongelma on siinä, että viranomaisverkko ei toimi tarpeeksi tehokkaasti, kun ongelmia havaitaan. Meillä on esimerkiksi kattava neuvolajärjestelmä, mutta neuvolasta ei käydä perheiden kodeissa. Tarvitaan myös pysyvämpiä työsuhteita lastensuojeluun ja enemmän välittämistä koko yhteiskunnassa ihmisten pompottelun ja vastuun välttelyn sijaan.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Perustason hoiva pitäisi sivistysvaltiossa kyetä tarjoamaan kaikille. Perustason ylittävästä hoivasta, joko kiristämme verotusta tai lisäämme palveluiden käyttäjien vastuuta palvelun kustannuksista. Vielä hoitokustannusvastuuta enemmän, toivoisin, että ympärivuorokautisessa hoidossa omaisten vastuu hoidon avustamisessa kirjattaisiin ylös tai palvelusta erikseen maksettaisiin esimerkiksi kolmannelle sektorille. Tämä lisäisi myös työtä yhteiskunnassamme.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Tottakai, terveydenhuollon tärkeimmät tavoitteet ovat saatavuus, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus, eivät valtakysymykset. Hallintoa lisäämällä hoito ei kuitenkaan parane.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Ympäristösopimusten pitää aina olla globaaleita, Suomi tai Eurooppa eivät yksin pelasta maailmaa. Jos kaikki osapuolet eivät noudata ilmastonmuutoksen hillitsemisemiseen tähtääviä sopimuksia, tuontia näistä maista on rokotettava tulleilla. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja teollisuuden kilpailukykyvstä huolehtiminen voidaan tehdä rinnakkain. Ympäristöinnovaatioilla voidaan myös lisätä kilpailukykyämme.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Mieluiten syön muuntelematonta. Geenimuunneltu ei voi olla vaikuttamatta biodiversiteettiin, eikä vaikutuksista liene yhteisymmärrystä tai edes riittävästi tietoa.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Nykytaso turvapaikanhakijoiden osalta on ok. Ei Suomi voi kaikista EU:ssa olevista ongelmista ottaa kaikkea vastuuta.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Koko Suomi voidaan pitää asuttuna, mutta kaikkialle ei voida tarjota kaikkia palveluita. Syrjäseuduilla asuminen on tietoinen valinta, jolloin palveluita pitää hakea kauempaa.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Rajaaminen tarkoittaa lisää velvoitteita kunnille. Rajaaminen sinänsä voidaan tehdä, mutta koulujen välillä on huimia eroja, vaikka ryhmäkoko olisi suurikin. Raja voisi minusta olla korkeampi tai se koskisi vain alaluokkia.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Suomi äänesti EU:sta ja voimme äänestää myös Natosta, koska asia on Suomelle erittäin merkityksellinen. Kansanäänestyksellä vähenee asiaan spekulointi jälkikäteen, kun kansa on kertonut kantansa.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Suomen energiatuotannon on oltava omavaraista tai omavaraisempaa, eikä riittävän mittavia energiamuotoja vielä ole käytettävissä ydinvoiman tilalla. Osa nykyisistä voimaloista on tulossa elinkaarensa päähän.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Tuloveron alentaminen on sinänsä oikea suunta, mutta elvytystä ei voida nyt tehdä, koska rahaa ei ole. Elvytys tarkoittaisi siis jonkun muun (arvonlisä) veron nostamista tai velanottoa. Kannatan tuloverotuksen laskemista taloustilanteen parantuessa, nyt ei ole siihen varaa.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Lopetetaan jo päätettyjen lakien kanssa tempoilu ja katsotaan eteenpäin.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Kannatan kaupan vapauttamista aukiolojen ja viinien myynnissä, mutta säilyykö Alkon laadukas, kohtuuhintainen viinivalikoima erittäin asiantuntevalla palvelulla ja laajalla palveluverkolla. Huonolaatuisen pöytäviinin myyminen kaupassa ilman palvelua ei ilahduta.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Suomessa on pakko opiskella ainakin kahta vierasta kieltä. Jokainen voi itse päättää, mitä ne ovat. Ruotsin kielen pitää vahvasti olla tarjolla peruskoulusta korkeakouluihin ja väliin jääneitä ruotsin opintoja voi siis täydentää esim. opiskeluaikana. Toinen vaihtoehto on lisätä aidosti kaksikielistä toiminnallista opetusta kouluihin, esimerkiksi kuvaamataitoa tai liikuntaa ruotsiksi. Käytännön kielitaito on nykyratkaisulla heikkoa. Lue lisöää asiasta blogistani: http://www.sannavauranoja.fi/blogi/2015/02/26/50

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Valtatie kahdeksan perusparannus on kiireellisempi hanke kuin Salo-Lohja-Espoo-oikoradan toteuttaminen.

Ehdokkaan kommentti

8-tien jatkaminen Nousiaisista Raumalle liittyy myös satamaverkkokysymykseen, missä teollisuus sijaitsee, entä satamat. Tunnin rata on saatava EU-hankkeiden listalle pian! Molemmat hankkeet ovat siis tärkeitä Varsinais-Suomelle ja Suomelle.

2. Varsinais-Suomen kuntien lukumäärää pitää supistaa. Erityisesti keskuskaupunki. Turun elinvoimaisuus on turvattava liitosratkaisuin.

Ehdokkaan kommentti

Turun elinvoimaa eivät kehyskunnat ratkaise, ellei Turku ole valmis tekemään suuria rakenteellisia ja päätös-/toimintakulttuuriin liittyviä muutoksia. Nämä kun on tehty, kaikki ympäristökunnat halunnevat liittyä Turkuun. Turun seudulla voisi olla myös 3-4 tasavahvempaa kuntaa: itäiset, läntiset ja Turku, jolloin yhteistyö sujuisi helpommin ja esim. kaavoitusta voitaisiin kehittää aidosti yhdessä.

3. Merimetso- ja hyljekantojen rajoittamista tulisi helpottaa esimerkiksi viranomaistoimin.

Ehdokkaan kommentti

En ymmärrä kysymystä, siis rajoittaisivatko viranomaiset kantoja vai myöntäisivätkö lupia kannan rajoittamiseksi?

4. Tuulivoiman rakentamisen esteitä tulee poistaa muun muassa meluvaatimuksia lieventämällä.

Ehdokkaan kommentti

Vaatimuksia lieventämällä tuskin saadaan hyviä ratkaisuja aikaan. Minusta muutaman yksinäisen tuulimyllyn sijaan pitäisi tehdä kunnollisia tuulipuistoja. Suomesta luulisi löytyvät alueita, joissa ne eivät asukkaita häiritse.

5. Rajavartiolaitoksen merelliset toiminnot keskitetään työllisyys-, säästö- ja tehostamistoimenpiteenä Turkuun.

Ehdokkaan kommentti

Rajavartiolaitoksen merellisten toimintojen tukikohdaksi Turku sopii hyvin, mikäli tukikohdan siiainti lännessä ei aiheuta turvallisuusriskejä itänaapurimme suhteen.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Ei kannata luvata mahdottomia tai tyhmyyksiä. Ajat voivat muuttua ja silloin hirttäytyminen näköalattomaan lupaukseen tulee kalliiksi, kuten eläkepäätöksen vetkuttelu (SDP). Yksin ei kansanedustaja kuitenkaan asioista päätä, vaan siellä on 199 muuta.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä