Li Andersson Valitaan

Vaalikone 2015 Varsinais-Suomen vaalipiiri

Vaalikoneen etusivulle
  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

1. Työ

1. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja etuuksista kuten lapsilisästä, sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta.

Ehdokkaan kommentti

Perusturvan suurimmat ongelmat Suomessa on sen riittämätön taso sekä se, että monet toimeentulotukeen oikeutetuista eivät hae etuutta järjestelmän monimutkaisuuden takia. Pitkäaikaistyöttömistä suuri enemmistö haluaisi tehdä töitä, mutta heille sopivaa työpaikkaa ei löydy. Suomessa ei siis ole helppoa elää perusturvan varassa, vaan ne 250 000 suomalaista jotka sen varassa elävät, kituuttavat liian huonoilla tuloilla. Siksi tarvitaan perusturvan tasokorotus, eri etuuksien tasojen yhtenäistämistä ja perusturvan kehittämistä kohti perustuloa.

2. Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Kaupan ja muiden liikkeiden päivittäiset aukioloajat säädetään laissa. Yli sadan neliön suuruiset liikkeet on pidettävä kokonaan suljettuina kirkollisina juhlapäivinä sekä vappuna, itsenäisyyspäivänä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen aukiolosäännöksiin.

Ehdokkaan kommentti

En näe tarpeita muuttaa nykyisiä käytäntöjä, jotka sallivat pienemmille kaupoille poikkeamista laissa säädetyistä aukioloajoista jo nyt. Kauppojen aukioloaikakeskustelussa olennaista on työntekijöiden saama riittävä korvaus yötöistä sekä työntekijöiden turvallisuus, kenenkään ei pitäisi joutua olemaan yksin aamuyöstä töissä. Aukioloaikojen vapauttaminen lisäisi myös niiden yksinyrittäjien työkuormitusta, jotka pitävät toimitilojaan isojen kauppakeskusten yhteydessä. Jo nyt pienet liikkeet, jotka toimivat supermarkettien yhteydessä joutuvat usein vuokrasopimuksissa sitoutumaan tiettyihin aukioloaikoihin. Tämä on raskasta erityisesti yhden ihmisen pyörittämille firmoille.

3. Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille maksettavaa säännöllistä rahaa toimeentuloa varten. Malleja on monia, mutta yhteistä kaikille on, että perustulo olisi omiaan poistamaan kannustinloukkuja, koska työnteko olisi aina kannattava. Tulojen kasvaessa perustulo pienenee verotuksen kautta.

Ehdokkaan kommentti

Perustulon tavoitteena tulee olla nykyisen perusturvan tason parantaminen sekä sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen. Perustulo mahdollistaisi myös nykyistä sujuvammin työnteon, opiskelun ja yrittämisen sekä näiden yhdistämisen.

4. Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika.

Niin kutsutuissa nollasopimuksissa työntekijä ei tiedä etukäteen, kuinka paljon työvuoroja hän seuraavaan työvuorolistaan saa. Viikkotyötunteja voi olla nollasta vaikkapa neljäänkymmeneen. Nollasopimukset tuovat joustoa työnantajalle mutta jättävät työntekijän ilman suojaa.

Ehdokkaan kommentti

Nollatuntityösopimukset on kiellettävä säätämällä osa-aikatyölle viikoittainen vähimmäistyötuntimäärä, josta voi poiketa vain työntekijän toivomuksesta, perustellusta syystä, kuten opiskelu tai lastenhoito. Nollatuntisopimukset ovat johtaneet siihen, että työntekijät ovat menettäneet irtisanomissuojan, pudonneet pois sairauspäivärahojen piiristä ja joutuneet tuloloukkuihin, koska epäedullisesta sopimuksesta irtisanoutuva työntekijä joutuu karenssiin eikä voi hakea työttömyyskorvausta.

5. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 täydeltä työttömyyspäivältä. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus riippuu tulojen suuruudesta. Useimmiten päiväraha on noin 50–70 prosenttia palkasta. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa.

Ehdokkaan kommentti

Ansiosidonnainen työttömyysturva on luotu sitä varten, että työntekijä vapaaehtoisesti voi vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta ja sitä kautta varmistaa sen, että tulotaso ei tipu äkillisesti työttömyyden sattuessa omalle kohdalle. Omaa työkokemusta ja koulutustaustaa vastaavan työn löytämisessä menee joskus vähän pitempikin aika, ja siksi ansiosidonnainen työttömyysturva on perusteltu myös jatkossa. Sen keston lyhentäminen ei synnyttäisi ainuttakaan uutta työpaikkaa, vaan johtaisi työttömien toimeentulon heikkenemiseen.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

2. Talous

1. Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002. Euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä 19 EU-valtiota. Euro on kelluva valuutta, jonka arvon tärkein mittari on sen kurssi USA:n dollariin nähden.

Ehdokkaan kommentti

On tietenkin mahdotonta arvioida tarkkaan, miten Suomi olisi pärjännyt ilman euroa, tilanteessa, jossa yhteisvaluutta jo on ollut käytössä pitkään. Selvää on kuitenkin, että EMU:ssa on isoja rakenteellisia ongelmia, jotka johtavat vääristyneeseen kilpailuun euromaiden välillä sekä riippuvuuteen yksityisiltä pankeilta saadusta lainarahasta. Euroalueella harjoitettu talouskuripolitiikka on pahentanut taantumaa ja aiheuttanut suomalaisen viennin kysynnän hiipumiseen. Euroopan keskuspankin liian rajoitettu mandaatti on johtanut siihen, että euromailla on hyvin rajoitettu finanssipoliittinen keinovalikoima matalasuhdanteissa.

2. Ruoan verotusta on varaa kiristää.

Yleinen arvonlisäkanta on tällä hetkellä 24 %. Ravintola- ja ateriapalveluiden sekä elintarvikkeiden alv on 14 % ja lääkkeiden ja kultturipalveluiden 10 %. Valtiovarainministeriössä on ollut esillä arvonlisäverouudistus, jossa kaikki verokannat yhdenmukaistetaan. Tällöin korkein alv laskee ja esimerkiksi ruoan alv nousee.

Ehdokkaan kommentti

Ruoka on jo nyt erittäin kallista Suomessa ja kuuluu itsestäänselvästi niihin perushyödykkeisiin, jotka me kaikki tarvitsemme. Vasemmistoliitto haluaa alentaa ruuan hintaa alentamalla arvonlisäveroa kohdennetusti niistä veroluokista, johon mm. ruoka kuuluu. Suomalaisten ostovoima on viime aikoina heikentynyt kiristämispolitiikan seurauksena, eli perushyödykkeiden hintojen nostoon ei ole varaa.

3. Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Suomen julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosenttia. Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Ehdokkaan kommentti

Elvytys on paras tapa saada talous tasapainoon ja velkasuhde laskuun. Leikkaamalla taantuman aikana palveluista ja etuuksista ainoastaan vahvistetaan negatiivista kierrettä taloudessa. Menojen leikkaaminen taantumassa johtaa valtion työttömyysmenojen kasvuun ja ihmisten kulutushalukkuuden laskuun, mikä pahentaa taloudellista tilannetta ja vaikuttaa yrittäjien liiketoimintaan negatiivisesti. Tämä on ollut nähtävissä niin Euroopassa kuin Suomessa, jossa julkinen velka on kasvanut työttömyyden rinnalla.

4. Lapsilisiä on korotettava ja laitettava verolle.

Veroton lapsilisä on tänä vuonna 95,75 - 174,27 euroa kuukaudessa, lasten määrästä riippuen. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa kuukaudessa lasta kohden. Jos lapsilisiä korotetaan ja verotetaan, sillä on tuloja tasaava vaikutus.

Ehdokkaan kommentti

Hallituksen päätös leikata lapsilisistä heikensi erityisesti monien lapsiperheiden ostovoimaa. Tätä leikkausta paikkaamaan luotu lapsiverovähennys oli monimutkainen järjestely, josta kaikista pienituloisimmat lapsiperheet eivät hyötyneet. Lapsilisien korotuksille olisi siksi tarvetta. En kuitenkaan kannata niiden verolle panoa, koska se söisi hyödyn korotuksesta. Ylipäätään erilliset verotuskäytännöt sosiaalietuuksien osalta ovat tehneet verotuksestamme monimutkaisen ja myös johtanut siihen, että monien pienituloisen verorasitus on suhteellisesti suurempi kuin mitä ansiotulojen saajilla. Suuremmista tuloista maksetaan joka tapauksessa enemmän veroja, jolloin tulonsiirto verotetaan takaisin yhteiskunnalle sitä kautta.

5. Suomella ei ole varaa nykyisen laajuisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosikustannukset ovat lähes 20 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvaje ja väestörakenteenmuutos asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille uudistamispaineita niin palvelurakenteiden kuin toimintatapojen suhteen.

Ehdokkaan kommentti

Suomen talouden ongelmat eivät ole julkisen sektorin, vaan yksityisen. Maan yksityinen tuotanto on romahtanut, jonka seurauksena maan bruttokansantuote on supistunut kolme vuotta peräkkäin. Tämä, yhdistettynä hallituksen päättämiin leikkauksiin, on johtanut valtion tulojen vähenemiseen ja työttömyysmenojen kasvuun. Talousongelman ratkaisemiseksi tarvitaan uutta työtä, lisää verotuloja ja lisää talouskasvua. Leikkaamalla palveluista saadaan vain lisää työttömyyttä ja terveysongelmia. Siksi nyt tulee panostaa elvyttävään talouspolitiikkaan.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

3. Turvallisuus

1. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Nato on 28 maan puolustusliitto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus. Jokainen jäsen on velvoitettu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Nato ylläpitää kumppanuusverkostoa ja toimeenpanee sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita, joihin myös Suomi osallistuu. Suomi ylläpitää hallitusohjelman mukaan mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ehdokkaan kommentti

Nato-jäsenyydellä olisi negatiivisia vaikutuksia sekä Suomen että EU:n Venäjä-suhteisiin ja se epävakauttaisi entisestään epävakaata turvallisuustilannetta. Se olisi merkittävä muutos Suomen ulkopoliittiseen linjaan, joka nojaa sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja kansanarmeijaan. Liittoutumattomuus on edelleen toimiva ratkaisu. Nato-jäsenyys sitoisi Suomen ulkopoliittisesti Naton etupiiriin esim Yhdysvaltojen ja Turkin rinnalle, jonka ulkopolitiikka ei ole Suomen kanssa yhteneväinen.

2. Suomeen tarvitaan enemmän poliiseja.

Suomessa on arvioitu olevan tänä vuonna noin 7 500 poliisia, joka on noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Eduskunta on katsonut että valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla voidaan säilyttää poliisin operatiivinen toimintakyky vuoden 2014 tasolla. Sisäasiainministeriö on kuitenkin arvioinut, että peruspalveluiden saatavuus tulee laskemaan.

Ehdokkaan kommentti

Hallituksen leikkauspolitiikka on kohdistunut kaikkiin hallinto-aloihin, mukaan lukien oikeus- ja poliisilaitos. Ottaen huomioon, että esimerkiksi vanhuspalvelut, koulutus ja lastensuojelu ovat myös pahasti aliresursoituja tällä hetkellä, en kuitenkaan näe, että nimenomaan poliisin resursseja nyt ensisijaisesti tulisi lisätä. Syrjäseuduilla olisi kuitenkin tärkeää panostaa paikalliseen lainvalvontaan, sillä paikallistuntemus on paras työkalu rikosten ehkäisyssä ja selvityksessä.

3. Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.

Suomeen saapui viime vuonna 3 651 turvapaikanhakijaa, joista 1 346 sai myönteisen päätöksen. Suurin osa tuli Irakista, Somaliasta ja Venäjältä. Suomi vastaanotti viime vuonna myös 1 030 kiintiöpakolaista Syyriasta, Kongon demokraattiseta tasavallasta ja Sudanista.

Ehdokkaan kommentti

Maahanmuutto ja terrorismi ovat kaksi täysin eri asiaa ja on käsittämätöntä, että Yle vaalikoneessaan yhdistää näitä asioita tällä tavalla. Nykyisin Suomeen muutetaan työn, opiskelun, avioliiton tai kansainvälisen suojelutarpeen perusteella ja muutetaan toivottavasti vielä jatkossakin. Terrorismin ja radikalisoitumisen taustalla on muita tekijöitä, joihin tulee puuttua niin ihmisten taloudellista ja yhteiskunnallista tasavertaisuutta edistävällä sosiaalipolitiikalla kuin kansainvälistä oikeutta noudattavalla ulkopolitiikallakin.

4. Venäjän etupiiripolitiikka on uhka Suomelle.

Venäjän tuoreimmassa sotilasdoktriinissa sotilasliitto Nato on määritelty maan suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Venäjän naapurimaista Ukraina on ilmoittanut pyrkivänsä Naton jäseneksi.

Ehdokkaan kommentti

Venäjä on muuttunut Putinin aikakaudella autoritääriseksi valtioksi, jossa ei ole aitoa mielipiteen vapautta. Putin on myös Krimin miehityksen kautta osoittanut olevansa valmis voimapolitiikkaan. En kuitenkaan näe, että Venäjällä tällä hetkellä olisi minkäänlaisia intressejä tai aikomuksia hyökätä Suomeen. Mikäli autoritaarinen poliittinen kehitys jatkuu Venäjällä, muodostaa se ennen kaikkea uhan Venäjän kansalaisille, mutta välillisesti tietenkin myös ympäröivälle valtioille ja koko muulle maailmalle. Paras turva Suomelle on toimia liittoutumattomana maana ja pyrkiä pysymään suurvaltapolitiikan ulkopuolella, oli kyse sitten Venäjästä tai muista suurvalloista.

5. Verkkovalvonnassa valtion turvallisuus on tärkeämpää kuin kansalaisten yksityisyyden suoja.

Puolustusministeriön asettama työryhmä esittää laajaa verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjumiseksi. Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.

Ehdokkaan kommentti

Julkisessa keskustelussa ollut esitys suojelupoliisin ja puolustusvoimien verkkotiedusteluoikeuksien laajentamisesta olisi edellyttänyt perustuslain muuttamista, koska se on kansalaisten yksityisyyden suojan kanssa ristiriidassa. En kannata viranomaisille lisäoikeuksia verkkotiedusteluun tilanteessa, jossa kansalaisten oikeusturva jo tällä hetkellä varsinkin globaalisti toteutuu heikosti. Pikemminkin tulisi vahvistaa ihmisten yksityisyyden suojaa verkossa. Suomesta tulisi rakentaa verkkoturvallisuuden kärkimaa. Tähän päästään vankalla, yksityisyyttä suojaavalla lainsäädännöllä, verkon vahvalla salauksella sekä ottamalla käyttöön avoimen lähdekoodin ohjelmistot laajasti yhteiskunnassa niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla.

6. Suomen on osallistuttava Isisin vastaiseen taisteluun kouluttamalla Irakin hallituksen joukkoja.

Ääri-islamilainen Isis-järjestö (Islamic State in Iraq and Syria) hallitsee suurta osaa Irakista ja Syyriasta. Järjestö seuraa äärimmäistä sharia-lain tulkintaa ja pyrkii perustamaan islamilaisen kalifaatin. USA:n johtama liittouma pyrkii kukistamaan Isisin.

Ehdokkaan kommentti

ISIS on vaarallinen radikaali järjestö, jonka toiminta on uhka niin alueelle kuin koko maailmalle. Ei ole yksiselitteistä tapaa taistella järjestöä vastaan, sillä sen tuki kumpuaa sekä alueen politiikkaan sekaantuneiden länsimaiden, että Lähi-Idän valtioiden tekemistä poliittisista virheistä. Tärkein ja paras tapa tukea taistelua Isistä vastaan olisi tukea Kobanessa ja Kobanen ympäristössä Isistä vastaan taistelevia kurdeja.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

4. Terveys

1. Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.

Suomessa itsemurhan avustaminen on sallittu mutta aktiivinen eutanasia on rikos. Tunnettuja eutanasian laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet professori Jorma Palo, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tunnettuja vastustajia ovat esimerkiksi lääkäri Pekka Reinikainen ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Ehdokkaan kommentti

Tilanteessa, jossa ihminen kärsii sairaudesta, johon ei ole parantumiskeinoa, ja joka tämän seurauksena kärsii kivuista, joihin ei ole kivunlievitystä, pitää mielestäni olla mahdollisuus avustettuun kuolemaan kyseisen henkilön omaan tahtoon perustuen.

2. Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina.

Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee noin 265 000 henkilöä. Kuntien järjestämiä palveluja täydentävät yksityiset terveyspalvelut sekä työnantajien työntekijöilleen järjestämä työterveyshuolto. Nämä huomioiden yksityiset palveluntuottajat tuottavat noin neljäsosan terveyspalveluista. Palvelujen ulkoistaminen on viime aikoina lisääntynyt.

Ehdokkaan kommentti

Palveluiden yksityistäminen johtaa pitkällä tähtäimellä laadun heikkenemiseen tai hintojen nousuun. Yksityistäminen heikentää päättäjien mahdollisuuksia vaikuttaa henkilöstöpolitiikkaan sekä palveluiden laatuun. Moniammatillinen yhteistyö vaikeutuu, jos osa työntekijöistä on kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa ja osa yksityisen yrityksen palkkalistoilla. Sosiaali- ja terveysalalla ongelmana on myös isojen yritysten harjoittama veronkierto, joka tulee veronmaksajille todella kalliiksi.

3. Viranomaisten pitää puuttua lapsiperheiden ongelmiin nykyistä herkemmin.

Lastensuojelun tila nousi julkiseen keskusteluun keväällä 2012, kun 8-vuotias lapsi surmattiin Helsingissä. Lapsi oli lastensuojelun asiakkaana ja hänestä tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Peruspalveluministeri on todennut ongelmalliseksi sen, että perheet eivät saa matalan kynnyksen apua ajoissa.

Ehdokkaan kommentti

Väite on vaikealla tavalla muotoiltu, koska “puuttuminen”-sanasta välittyy kuva ihmisten tahdosta riippumattomasta viranomaistoiminnasta. Tarvitsemme enemmän matalan kynnyksen ja varhaisen vaiheen tukipalveluita, joita olisi nykyistä helpommin saatavissa. On niin yhteiskunnan kuin perheiden ja lasten etujen mukaista, että tarvitsevat perheet saavat apua ongelmiinsa varhaisessa vaiheessa, ennen kuin ongelmat kärjistyvät pahoiksi, ja kalliimpia ja raskaimpia yhteiskunnallisia toimenpiteitä tarvitaan. Perhepalveluissa tulee luopua “ongelmaperheen” ajatuksesta. Universaalit tukimuodot, kuten vaikkapa kaikille tarjolla oleva maksuton perhetuki ehkäisee ongelmia ennen niiden syntymistä ja samalla vähentävät perheeseen kohdistuvaa stressiä.

4. Vanhuksen ja hänen omaistensa vastuuta hoitokustannuksista on lisättävä.

Väki vanhenee ja vanhushuollon kustannukset nousevat. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas on ehdottanut, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä. Vastaava menettely on käytössä useissa Euroopan maissa.

Ehdokkaan kommentti

Kaikille tarvitseville ikäihmisille tulee järjestää hoivapalvelut julkisina palveluina, tuloihin tai varallisuuteen katsomatta. Progressiivisella verotuksella, perintöverotuksella sekä varallisuusveron palauttamisella taataan palveluiden riittävä rahoitus sekä tasa-arvoinen tulonjako.

5. Kansalaisten oikeus terveyspalveluihin on tärkeämpää kuin kuntien itsehallinto.

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Samalla todetaan että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Ehdokkaan kommentti

Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus on tärkeä ja tarpeellinen julkisten peruspalveluiden vahvistamiseksi mutta se tulee kytkeä laajempaan aluehallintouudistukseen. Luomalla valtion ja kuntien välille maakuntahallinto, joka vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä, on mahdollista sekä turvata kaikkien oikeus toimiviin palveluihin että kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Maakuntahallinnolla tulee olla verotusoikeus ja päättäjät valita suorilla kansanvaaleilla.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

5. Tulevaisuus

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pitää asettaa teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

Suomen pitkän tähtäimen tavoite on vähentää päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastotavoitteita määritellään muun muassa uudessa ilmastolaissa. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+82/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Ehdokkaan kommentti

Olisi täysin nurinkurista lähteä lisäämään työllisyyttä tavalla, joka pitkällä aikavälillä heikentää edellytyksiämme luoda uutta kestävää kasvua. Työllisyyden parantaminen ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen näkeminen vastakkaisina tekijöinä edustaa menneiden vuosikymmenten ajattelua. Todellisuudessa näitä tavoitteita on mahdollista yhdistää panostamalla puhtaaseen teknologiaan ja työllistäviin hankkeisiin kuten uusiutuvaan energiaan.

2. Geenimuunneltu ruoka on turvallista ihmiselle ja ympäristölle.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Yleisimmin geenitekniikkaa käytetään soijan ja maissin jalostukseen. Näihin kasveihin siirretään geenejä, jotka saavat aikaan kestävyyden tietylle torjunta-aineelle tai antavat vastustuskyvyn joidenkin tiettyjen tuhohyönteisen toukkia vastaan.

Ehdokkaan kommentti

Geenimuunnellun ruoan vaikutuksista ihmisten terveyteen tarvitaan lisää tutkimusta ja tietoa. Selvää on kuitenkin, että suurten GMO-yritysten patenttikäytännöt ovat saattaneet monen pienviljelijän suuriin vaikeuksiin sekä johtaneet viljelykasvien yksipuolistumiseen.

3. Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista.

Viime vuonna Euroopan unioniin saapui 600 000 turvapaikanhakijaa. Suomen osuus EU-alueen turvapaikanhakijoista oli 0,6 prosenttia. Unionin 28 jäsenmaasta kuusi vastaanottaa lähes 80 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista. Välimerellä hukkui tai katosi viime vuonna yli 2 500 ihmistä pyrkiessään turvaan Eurooppaan laillisten siirtymisväylien puuttuessa.

Ehdokkaan kommentti

Suomi kantaa tällä hetkellä muihin EU-maihin verrattuna todella pientä vastuuta sotaa tai vainoa paenneista ihmisistä. Suomen tulee korottaa omaa pakolaiskiintiötään ja tämän lisäksi EU:n sisällä tulee sopia tasaisemmasta vastuunjaosta turvanpaikanhakijoiden vastaanottamisesta. Tällä hetkellä niin sanottu Dublin-järjestelmä, joka määrää sen, että turvanpaikanhakijan on haettava turvapaikkaa siitä maasta, johon hän ensimmäiseksi saapuu, on johtanut siihen että maat Etelä-Euroopassa joutuvat käsittelemään suurinta osaa turvapaikkahakemuksista.

4. On aika luopua ajatuksesta, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana eniten suhteellista muuttovoittoa ovat keränneet Etelä- ja Keski-Suomi, kun taas nettomuuton tappiot ovat suurimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Väestönkasvu keskittyy tällä hetkellä lähes kokonaan pääkaupunkiseudulle.

Ehdokkaan kommentti

Koko maan pitäminen asuttuna ei ole mikään itseisarvo. Palveluiden toimivuudesta on kuitenkin huolehdittava niissä paikoissa, missä asutusta on. Todellisuus Utsjoella eroaa tietenkin todellisuudesta Helsingissä, ja haja-asutusalueilla pitkät välimatkat ovat itsestäänselvyys. Laadukkaat julkiset palvelut ja hyvä koulutus ovat kuitenkin palveluita, joita jokaiselle Suomessa asuvalle tulee taata.

5. Peruskoulun opetusryhmien koko on rajattava lailla esimerkiksi 20 oppilaaseen.

Laki ei määrittele yleisopetuksessa opetusryhmän kokoa, joten koululuokkien koko voi vaihdella paljon kuntien välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut vuodesta 2010 lähtien valtion erityisavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Tänä vuonna avustus kuitenkin pienenee verrattuna viime vuoteen.

Ehdokkaan kommentti

Opetusryhmien pieninä pitäminen on keskeinen tapa taata jokaiselle oppilaalle mahdollisuus henkilökohtaiseen tukeen oppimiselle, opettavan henkilökunnan jaksaminen sekä työrauhan säilyminen kouluissa. Tällä hetkellä kunnat säästävät opetusryhmien kokoja kasvattamalla resurssien vähenemisen seurauksena. Tarvitaan lakisääteinen yläraja, mutta sen rinnalla valtion myös on varmistettava riittävät resurssit kunnille tämän toteuttamiseksi, muuten säästöt joudutaan hakemaan muualta. Perusopetuksesta säästäminen on kauaskantoisesti tuhoisaa. Suomen yksi harvoista kilpailuvalteista on laadukas, yhtäläinen, tasa-arvoinen koulutus. Tästä on jo jossain määrin luovuttu niin rahoituksen kuin sisällön osalta ja se näkyy nyt jo selvästi mm. Pisa-tuloksissa. Tämä suuntaus on pysäytettävä.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

7. Äänestykset

1. Suomen Nato-jäsenyydestä on järjestettävä kansanäänestys.

Ehdokkaan kommentti

Nato-jäsenyys olisi niin suuri muutos Suomen ulkopoliittiseen linjaan, että siitä tulee kysyä koko kansan mielipidettä suoraan. Erityisen perusteltua tämä on maassa jossa on yleinen asevelvollisuus ja tehdyt ulko- ja turvallisuuspoliittiset ratkaisut näin suoraan koskettavat suurta osaa kansasta.

2. Hyväksytään periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Ehdokkaan kommentti

Rakennusvaihe huomioon ottaen ydinvoima on kallis ja tehoton tapa tuottaa energiaa, ja uraanin louhinta- ja kuljetusprosessin yhteydessä syntyvien päästöjen takia myös ilmastonmuutoksen näkökulmasta huono vaihtoehto. Energiapoliittisesti on kannattavampaa panostaa nopeasti käyttöön otettaviin uusiutuviin energialähteisiin, kuten aurinko- ja tuulivoimaan sekä hajautettuun jätepohjaiseen bioenergiaan.

3. Tuloveroa alennetaan tasaisesti kaikissa tuloluokissa talouden elvyttämiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Tuloverotuksen alentaminen kaikissa tuloluokissa on kallista valtiolle ja huonosti kohdennettua elvytystä. Tuloverotuksen alentaminen kannattaa suunnatta kaikista pienituloisimmille, joiden kohdalla jokainen lisäeuro menee suoraan kotimaiseen kulutukseen. Vasemmistoliitto haluaa, että alle 10 000 euroa vuodessa tienaaville kaikki tulot olisivat kokonaan verottomia. Keskituloisten ostovoimasta vasemmisto haluaa huolehtia pitämällä palkkatasoa riittävän korkeana sekä alentamalla esimerkiksi ruuan, ravintoloiden ja kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien arvonlisäveroa. Suurituloisten verotusta on perusteltua kiristää tuloerojen pienentämiseksi. Veroina kerätyt rahat tuloutuvat kuitenkin palkkojen, sijoitusten, tulonsiirtojen yms. kautta suoraan talouteen. Suurimpiin tuloluokkiin tehdyt veronkevennykset pakenevat helposti ulos maasta joko suorina investointeina ulkomaille tai veroparatiiseihin.

4. Edellisen eduskunnan hyväksymä lainmuutos samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimisesta peruutetaan.

Ehdokkaan kommentti

Kyllä rakkaudelle ja tasavertaisuudelle lain edessä.

5. Mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti ruokakaupassa sallitaan.

Ehdokkaan kommentti

Kannatan Alkon monopolin säilyttämistä, enkä näe tarvetta saada viinejä ruokakauppoihin. Vahvojen oluiden kohdalla olisin mahdollisesti valmis muutoksiin.

6. Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi.

Ehdokkaan kommentti

Haluan että Suomi on kaksikielinen myös tulevaisuudessa, ja pidän epärealistisena, että ruotsin asema toisena virallisena kielenä säilyisi jos toisen kotimaisen pakollisesta opiskelusta luovuttaisiin. Siksi haluan säilyttää toisen kotimaisen pakollisena. Kielen opetusta pitäisi kuitenkin uudistaa ja enemmän painottaa puhumista ja kommunikaatiota pelkän kieliopin sijasta. Toisen kotimaisen kielen opiskelun aikaistaminen on myös kannatettavaa.

  • Ehdokkaan vastaus
  • Puolueen vastaus

8. Alueesi

1. Valtatie kahdeksan perusparannus on kiireellisempi hanke kuin Salo-Lohja-Espoo-oikoradan toteuttaminen.

Ehdokkaan kommentti

Salo-Lohja-Espoo-oikoradan toteuttaminen on keskeinen osa tunnin junayhteyden toteuttamiseksi Turun ja Helsingin välille. Pidän tunnan junayhteyden kaikista keskeisenä hankkeena Varsinais-Suomelle, koska se lisäisi merkittävästi koko maakunnan vetovoimaisuutta paikkana johon muuttaa, jossa opiskella tai johon sijoittaa yrityksenä. Tunnin junayhteys on myös tärkeä aluepoliittinen hanke koko Etelä-Suomelle, koska nopeimmat liikenneyhteydet vaikuttaisi laajasti rakentamiseen ja työllisyyteen koko alueella. Vaikka tunnin junayhteyden toteuttaminen on pitkäaikainen hanke, tulisi jo seuraavan hallituskauden hallitusohjelmaan tai liikennepoliittiseen selontekoon saada kirjauksia suunnittelutöiden alkamisesta. Tämä ei poissulje kasitien parannusta millään tavalla, mutta itse asettaisin tunnin junayhteyden etusijalle tärkeysjärjestyksessä. Kasitielle jo päätetyt parannukset korjaavat pahimmat ongelmat.

2. Varsinais-Suomen kuntien lukumäärää pitää supistaa. Erityisesti keskuskaupunki. Turun elinvoimaisuus on turvattava liitosratkaisuin.

Ehdokkaan kommentti

Kuntaliitoksia olisi tarpeellista toteuttaa Turun seudulla koko seudun, ei vain Turun, elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Tällä hetkellä kuntarajat kaupunkiseudulla johtavat verokilpailuun sekä vaikeuksiin maankäytön ja rakentamisen suunnittelun suhteen. Pidän kuitenkin tärkeänä, että liitoksia toteutetaan ensisijaisesti vapaaehtoisuuden pohjalta ja kuntalaisten mielipidettä kunniottaen. Mahdollisen maakuntamallin vaikutukset tähän täytyy arvioida erikseen. On mahdollista että maakuntataso pystyisi ainakin osittain korjaamaan kuntarajojen mukanaan tuomia ongelmia kaavoituksessa ja kuntien rahoituksessa.

3. Merimetso- ja hyljekantojen rajoittamista tulisi helpottaa esimerkiksi viranomaistoimin.

Ehdokkaan kommentti

Merimetsokanta ylitti kesällä 20 000 pesivää paria. Kannan kasvu on hidastunut 2000-luvun alusta mutta kasvaa edelleen. Merimetso on edelleen suojeltu laji, vaikka kannan kasvu on aiheuttanut vastustusta saaristoalueella. Paras tapa puuttua merimetson kannan kasvuun olisi huolehtia merimetson luonnollisen vihollisen, merikotkan, kannan kasvusta. Sen lisäksi myös erilaisia karkottamiskeinoja on käytetty. Tällaisten keinojen ongelmana on kuitenkin se, että ne saattaa häiritä myös muiden lintujen pesimistä.

4. Tuulivoiman rakentamisen esteitä tulee poistaa muun muassa meluvaatimuksia lieventämällä.

Ehdokkaan kommentti

Tuulivoiman meluvaatimukset ovat olleet yksi keskeinen este tämän energiamuodon yleistymiselle. Tuulivoiman osalta melurajat ovat muuta rakentamista tiukemmat. Jotta Suomi voisi saavuttaa asetetut tavoitteet uusiutuvan energian lisäämisen osalta, on nykyisiin melurajoituksiin saatava muutosta. EU:ssa on tällä hetkellä suunnitteilla yhtenäisten melunmittausmallien käyttöönotto.

5. Rajavartiolaitoksen merelliset toiminnot keskitetään työllisyys-, säästö- ja tehostamistoimenpiteenä Turkuun.

6. Jokeri-kysymys: Vaalilupauksista täytyy pitää kiinni.

Ehdokkaan kommentti

Pidän kyllä ihan demokratiankin kannalta erittäin keskeisenä sitä, että niiden asioiden eteen tehdään töitä, joiden puolesta on vaaleissa kampanjoinut.

<< Takaisin

Muualla Yle.fi:ssä