Touko Aalto Valitaan

Vaalikone Jyväskylä

Vaalilupaukseni

  1. Teen valtuustoaloitteen, jolla palautetaan jokaiselle lapselle täysi päivähoito-oikeus.
  2. Teen parhaani, että sekä lukio- että ammattikoulutuksen rahoitukseen ja järjestämiseen löydetään kestävä ratkaisu.
  3. Edistän resurssiviisasta Jyväskylää, joka kulkee kohti päästöttömyyttä kaikissa ratkaisuissaan.
Äidinkieli
suomi
Miksi juuri sinut kannattaisi valita kunnanvaltuustoon?
Teen töitä vihreämmän Jyväskylän, Keski-Suomen ja koko Suomen eteen niin kaupunginvaltuutettuna kuin myös kansanedustajana. Täydestä sydämestäni. Täydellä tarmolla. Sinnikkäästi ja sisulla. Siksi.
Mitä asioita haluat edistää tai ajaa tulevalla vaalikaudella?
Laadukas päivähoito tulee palauttaa Jyväskylässä kaikkien lasten oikeudeksi. Lukio- ja ammattikoulutuksen asema ja rahoitus tulee turvata kestäväksi. Ensin akuutti rahoituskriisi kuntoon Jyväskylän erillisrahalla, sitten koko toisen asteen koulutuksen järjestäminen kuntayhtymältä Jyväskylän hoidettavaksi. Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen monipuolisempien matalan kynnyksen kulttuuri- ja liikuntapalveluiden kautta. Tarvitsemme konkreettisen Hiilivapaa Jyväskylä -tiekartan.

Linkit

Työ ja koulutus

Työnantaja
julkinen
Ammattiasema
joku muu
Koulutus
korkeakoulututkinto
Kielitaito
suomi
englanti
ruotsi
ranska

Poliittinen toiminta

Poliittisen puolueen jäsen
kyllä
Poliittinen kokemus
toiminta puolueen paikallistasolla tai muissa puolueen luottamustehtävissä
kunnan- tai kaupunginvaltuusto
kuntayhtymä tai maakuntahallinto
kansanedustaja

Vaalirahoitus

Käytän vaaleihin rahaa
3 000 - 5 000 euroa
Ulkopuolisen rahoituksen osuus
1-20 %
Tärkein ulkopuolinen rahoituslähde
yksityiset lahjoitukset
Taloudelliset sidonnaisuudet
Ei ole taloudellisia sidonnaisuuksia.
Vuositulot
70 000-100 000 euroa
Sijoitusten arvo (esim. osakkeet - rahastot)
ei sijoituksia

Perhe ja vapaa-aika

Lapsia
ei
Perheeseeni kuuluu:
Vaimo ja kaksi kissaa
Vapaa-ajalla sydäntäni lähinnä on:
Ystävät. Urheilu. Elokuvat. Musiikki.
Uskonnollinen yhteisö
ei kuulu kirkkoon tai muuhun uskonnolliseen yhteisöön
  • Ehdokkaan vastaus

1 Oppi

1. Nuoret on velvoitettava jatko-opintoihin tai työharjoitteluun suoraan peruskoulun jälkeen.

Ehdokkaan kommentti

Tavoite on tässä oikea, mutta velvoittavuus ja pakko eivät yleensä toimi halutulla tavalla.
Koulutus on tehokkain keino edistää ihmisten työllisyyttä ja auttaa jokaista löytämään oma paikkansa yhteiskunnassa.
Toisen asteen koulutuksen tarkoituksena on antaa valmiudet jatko-opintoihin tai työelämään. Siksi jokaiselle on taattava mahdollisuus jatkaa opintoja peruskoulun jälkeen itselleen sopivalla tavalla.
Alati muuttuvat työmarkkinat lisäävät myös aikuiskoulutuksen tarvetta. Tämä edellyttää riittävästi aloituspaikkoja lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa, monipuolisia koulutuspolkuja ja satsauksia opinto-ohjaukseen ja etsivään nuorisotyöhön.
Kaikille peruskoulun päättäville nuorille on löydyttävä paikka lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa kohtuullisen matkan päässä kotoa.
Erityisesti ammatilliseen koulutukseen kohdistetut kohtuuttomat leikkaukset uhkaavat pudottaa monia nuoria peruskoulun jälkeen tyhjän päälle.
Kunnissa on tehtävä töitä sen eteen, että ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden rahoitus turvataan. Tärkeintä on tukea ja ohjata nuoria jo peruskoulun aikana ja turvata koulutuksen sekä tukipalveluiden resurssit.

2. Kuntien tulee tarjota lasten päivähoidon varhaiskasvatus ilmaiseksi kaikille lapsille.

Ehdokkaan kommentti

Sipilän hallituksen esitys lasten päivähoito-oikeuden rajauksesta oli väärä. Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätös toteuttaa lasten päivähoito-oikeuden rajaus oli väärä.
Päivähoito-oikeuden rajauksen myötä lasten eriarvoisuus, kaltoinkohtelu ja syrjäytyminen lisääntyvät. Rajauksessa tavoitellaan säästöjä, mutta asiantuntijoiden näkemys on, että lakimuutoksen kustannussäästöt ovat kyseenalaisia ja todennäköisempää on, että syrjäytymisen ja lastensuojelun kulut kasvavat.
Ensiksi päivähoidon rajaukset tulee poistaa, sitten selvittää maksuttomaan varhaiskasvatukseen siirtyminen. Maksuton varhaiskasvatus takaa kaikille lapsille oikeuden laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja auttaa naisten työllistymistä.

3. Kouluissa pitää olla vähintään kerran viikossa kasvisruokapäivä.

Ehdokkaan kommentti

Eettiset, ekologiset ja terveydelliset seikat puoltavat tätä. Laadukas kasvisruoka on myös verrattain edullisempaa.

4. Kunnan tulee tukea kulttuuria antamalla tilojaan ilmaiseksi yhdistysten käyttöön.

Ehdokkaan kommentti

Kulttuuri kuuluu kaikille. Julkiset kiinteistöt Jyväskylälle. Yhteisten tilojen käyttöä voidaan monin tavoin tehostaa. Ei ole järkevää seisottaa hyviä kiinteistöjä tyhjillään isoa aikaa päivästä. Etenkin ilta-aikaan.
Pienellä lähinnä ovien sulkemiseen ja valvontaan liittyvillä lisäkustannuksella saataisiin iso hyöty, kun olemassa olevia tiloja voitaisiin käyttää kaikkien jyväskyläläisten harrastuksiin ja yhteistoiminnan tukemiseen entistäkin tehokkaammin.
Valvonta toimii hyvin, kun rekisteröityneet yhdistykset hakevat kaupungilta tiloja käyttöön. Kaikkien yhdistysten yhteys- ja vastuuhenkilöt löytyvät varaustiedoista ja tilojen käyttäjät sekä omistajat luottavat toisiinsa.
Sote-uudistuksen myötä Jyväskylästä vapautuu myös sosiaali- ja terveyspalveluiden käytössä olevia tiloja. Jyväskylälle jää tyhjät tilat, mutta palvelut ja rahat lähtevät. Tämä antaa mahdollisuuden pohtia tilojen käyttöä kokonaan uudella tavalla vapautuneiden tilojen osalta.

5. Koulujen opetusryhmät ovat jo niin isoja, että oppiminen häiriintyy.

Ehdokkaan kommentti

Koulujen opetusryhmät ovat kasvaneet paikoin kestämättömän suuriksi. On olemassa oppiaineita, joissa suurempi ryhmäkoko ei ole itsessään ongelma. Mutta on olemassa paljon aineita, joissa oppilaan oppimisen kannalta kaikkein keskeisintä on yksilöllinen huomiointi ja ohjaus.
Mitä enemmän jonkin asian oppiminen edellyttää opettajan ja oppilaan välistä tiivistä vuoropuhelua, sitä pienempiä ryhmäkokojen tulee olla. Muuten opetus ei toimi. Opettaja ei pysty tekemään työtään haluamallaan ja ammattitaitoaan vastaavalla tavalla ja oppilas ei saa tarvitsemaansa opetusta.
Perusopetuksen ryhmäkokoja on pyritty pienentämään valtion kunnille myöntämällä erityisellä “ryhmäkokorahalla”.
Sipilän hallituksen koulutusleikkaukset vaikuttavat myös peruskoulutukseen. Ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitettua erillisrahoitusta on päätetty leikata 30 miljoonaa euroa. Lisäksi hallitus teki kehittämisrahoitukseen 10 miljoonan euron leikkaukset.
Leikkaukset ryhmäkoko- ja laaturahoituksesta paisuttavat ryhmäkokoja, vähentävät oppilaiden saamaa yksilöllistä huomiointia ja lisäävät keskittymis- ja käytöshäiriöitä.
Toisen asteen koulutuksen tilanne on myös hälyttävä. Viime vaalikaudella tehdyt valtionosuusleikkaukset ovat vaikuttaneet merkittävästi Jyväskylän lukiokoulutuksen resursseihin. Tällä vaalikaudella hallitus leikkaa 190 miljoonaan euroa ammatillisesta koulutuksesta.
Selvitystyöryhmä esitti helmikuussa 2017, että Jyväskylän kaupunki harkitsisi Jyväskylän lukiokoulutuksen rahoittamista niin, että vuoden 2016 opetusresurssin taso voitaisiin säilyttää. Tämä tarkoittaisi vuonna 2017 noin 370 000 euron lisärahaa, vuodelle 2018 noin 820 000 euroa ja vuodesta 2019 alkaen vuosittain 1 275 000 euroa.
Esitetty rahoitus ei turvaa lukiokoulutusta eivätkä lukiokoulutuksen resurssien ja johtamisjärjestelmän kehittäminen riitä. Jyväskylän lukiokoulutuksen suhteellinen asema kymmenen suurimman kaupungin joukossa on heikentynyt vuosina 2009-2016 ja kehitys on vain huonompaan päin.
Jyväskylän erityispiirre muihin kaupunkeihin on, että käytämme vertailukaupungeista vähiten rahaa itse opetukseen, mutta sisäiseen hallintoon eniten.
Esitetty kaupungin tuki on toteutuessaan selkeä parannus vaikeaan tilanteeseen, mutta jäisimme silti vertailukaupunkien hännänhuipuksi.
Jyväskylän tavoitteena ei voi olla vain lukiokoulutuksen pahimpien epäkohtien korjaaminen vaan lukio-opetuksen selkeä parantaminen ja kehittäminen. Rahoituksen on oltava vähintään vertailukaupunkien keskitasoa. Se edellyttää tälle vuodelle 370 000 euron sijaan noin miljoonaa euroa ja tuleville vuosille 1,5-2 miljoonan vuosittaista rahoitusta.
Jos jostain pitää säästää, säästetään seinistä, ei opetuksesta. Lukiolaisten viesti on selkeä: katastrofi on jo käsissä. On vaikeaa suorittaa lukiota kolmen vuodessa, jos tarvittavan kurssimäärän ja riittävän opetuksen saaminen on kiven alla, luokkakoot kasvavat ja esimerkiksi kertauskurssit poistetaan.
Rahoituksen lisäksi koko lukiokoulutuksen järjestäminen 12 kunnan kuntayhtymänä täytyy ajatella uudelleen. Jos kaupunki järjestäisi lukiokoulutuksen itse, hallinnolliset kustannukset olisivat pienemmät ja kuntalaisten valitsemien päättäjien valta suurempi.

  • Ehdokkaan vastaus

2 Hoito

1. Vanhuksilla on oltava oikeus palvelukotipaikkaan, koska nykyinen kotihoito ei ole riittävää.

Ehdokkaan kommentti

Jokaisella vanhuksella tulee olla oikeus tarvittaessa ja vanhuksen niin itse halutessa palvelukotipaikkaan. Pyrkimys lisätä vanhusten kotihoitoa ei voi olla pelkästään säästökeino, vanhuksen hyvä hoito ja vanhuksen palvelutarpeen arvioiminen menevät kaiken edelle.
Asuminen kotona tai kodinomaisessa tilassa on monelle vanhukselle tärkeää ja edistää hänen arkista hyvinvointia.
Kotiintuotavat palvelut eivät voi tarkoittaa vain minuuttiaikataululla tehtäviä pikaisia pyrähdyksiä vaan vanhuksista on pidettävä hyvää huolta, ihmisenä ihmiselle.
Jatkossa vanhustenhoitoa on järkevää kehittää palvelukodin ja kotihoidon välimuodon kaltaiseen suuntaan. Ihminen voi siis asua mahdollisimman pitkään kotonaan ja käydä päivittäin tai viikoittain palvelukeskuksessa hakemassa täydentäviä palveluita kotiin tuotavien palveluiden lisäksi.

2. Nykyisten kuntatyöntekijöiden työpaikat on turvattava sote-uudistuksessa.

Ehdokkaan kommentti

Jyväskylä ei vastaa jatkossa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä eikä tuottamisesta. Sillä ei siis enää ole sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä palkkalistoillaan. Kuntien ja kuntayhtymien sote-työntekijät siirtyvät tulevien maakuntien palkkalistoille liikkeenluovutusperiaatteiden mukaan.
Asia koskee valtakunnallisesti noin 200 000 ihmistä, joten kyseessä ei ole pikkujuttu.
Jyväskylän tulee varmistaa omalta osaltaan, että siltä maakunnalle siirtyvät työntekijät saavat jatkaa entisissä töissään uuden isännän alaisuudessa eikä pakkoyhtiöittämisen myötä henkilöstöä automaattisesti vähennetä. Työt eivät ja palveluiden tarve eivät katoa minnekään vaikka organisaatio ympärillä muuttuu.
Kunnan tulorahoituksesta lähtee soten kokoinen osa pois maakunnalle, joten tämä vaikuttaa kunnan kaikkeen toimintaan. Koko palvelujärjestelmä täytyy arvioida uudestaan. Koko palvelujärjestelmän johtaminen täytyy arvioida uudestaan.
Suorittavasta päästä työntekijöitä ei saa irtisanoa, mutta keski- ja ylemmän johdon tehtäviä voidaan yhdistellä ja vastuualueita miettiä uudestaan.

3. Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuus on tärkeämpää kuin sijainti.

Ehdokkaan kommentti

Sosiaali- ja terveyspalveluiden sijainti on osa palveluiden toimivuutta. Lähipalveluilla tarkoitetaan ennen kaikkea palveluiden saavutettavuutta. Ensin pitää kysyä, miten helposti ihmiset pääsevät palveluiden luo. Jos se on vaikeaa, täytyy kysyä, miten helposti palvelut on tuotavissa ihmisten luo. Kilometrimäärä ei ole ratkaisevin tekijä. Ratkaisevaa on se, miten ihminen pääsee ja pystyy kulkemaan välimatkan kotoaan sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin. Hyvät joukkoliikeyhteydet tekevät pidemmästäkin matkasta helpon. Huonot kulkuyhteydet tekevät lyhyestäkin matkasta vaikean.

4. Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia.

Ehdokkaan kommentti

Kunnallisten terveyspalveluiden ulkoistaminen tai yksityistäminen ei tuo itsessään palveluihin tehokkuutta ja vähennä kustannuksia. Taipumuksena on käydä itse asiassa toisin päin, byrokratia ja kustannukset vain kasvavat yksityistämisen myötä. Etenkin pidemmällä juoksulla.
Yksityinen palveluntarjonta ei ole myöskään itsessään parempaa tai laadukkampaa kuin julkisen sektorin järjestämä palvelu. Suomalainen julkinen terveydenhuolto pärjää kansainvälisissä vertailuissa verrattaen hyvin, ruotsalaisen tutkimusinstuutin Health Consumer Powehousen vertailututkimuksen mukaan erinomaisesti.
On tärkeää erottaa ideologinen ulkoistaminen/yksityistäminen ja käytännönläheisyys toisistaan.
Julkisten palveluiden tehtävä ja tarkoitus on tyystin erilainen kuin yksityisten yritysten. Tämä tulee huomioida, kun arvioidaan erilaisten palveluiden tuotantotapoja. Yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita tarvitaan täydentämään julkisen sektorin palveluita. Päävastuu verovaroin rahoitetuista terveyspalveluista tulee olla julkisella sektorilla. Yritykset ja järjestöt täydentävät sitä.

5. Avohoidon suosiminen mielenterveystyössä luo turvattomuuden tunnetta.

Ehdokkaan kommentti

Avohoidon suosiminen mielenterveystyössä on pääsääntöisesti parasta mahdollista hoitoa yksilön ja koko yhteiskunnan kannalta.
Avohoidon toimivuuden kannalta keskeistä on arvioida ihmisen palveluiden tarpeet ja järjestää tarpeiden edellyttämällä tavalla riittävät tukipalvelut.
Tukipalvelut vaihtelevat vertaistuesta aina tuettuun asumiseen ja kuntouttavaan päivätoimintaan sekä pitävät sisällään usein myös ihmisen toimintakykyä parantavan lääkityksen.
Laitoshoito/psykiatrinen osastohoito on viimeinen vaihtoehto, jos normaali elämä käy mahdottomaksi ihmiselle itselleen sekä hänen läheisilleen ja osastohoito arvioidaan ihmisen hoidon kannalta parhaaksi vaihtoehdoksi sillä hetkellä.
Laitoshoito toimii usein parhaiten, kun sitä pidetään väliaikaisena hoitomuotona ja ihminen pääsee jatkamaan tuettua arkea sekä käymään osastohoidoissa säännöllisin väliajoin jatkuvan osastohoidon sijaan.

  • Ehdokkaan vastaus

3 Raha

1. Kuntaveroa voidaan laskea roimasti, koska suuri osa tehtävistä siirtyy maakuntahallinnolle.

Ehdokkaan kommentti

Kun noin puolet kuntien tehtävistä siirtyy sote-palveluiden myötä kunnilta maakunnille, myös kuntaverotus tulee keventymään tuntuvasti.
Kuinka paljon, se riippuu paljon valtion kunnille myöntämän rahoituksen muutoksista ja sote- ja maakuntalakien lopullisesta muodosta.
Luultavasti Jyväskylän kuntaveroprosentti tulee laskemaan reilulla kymmenyksellä nykyisestä 20 prosentista. Ihmisten kokonaisverotus ei tule uudistuksen myötä paljoa muuttumaan.
Jyväskylän tulorahoitus joudutaan pohtimaan soten jälkeen kokonaan uudestaan ja miettimään, mikä osa menoista katetaan veroilla, mikä velalla ja minkä verran muita rahoituslähteitä on mahdollista sekä järkevää käyttää.
Valtiovalta ei saa astua kunnallisen itsemäärämisoikeuden päälle ja päättää kuntien puolesta veroprosenteista. Se kostautuisi kohoavina lainakustannuksina.

2. Rakentamista on nopeutettava kansalaisten valitusoikeutta rajoittamalla.

Ehdokkaan kommentti

Sipilän hallitus on jo kaventanut kuntalaisten valitusoikeutta kaavoituskysymyksissä uudistetulla maankäyttö- ja rakennuslailla.
Oikeusvaltioon ei sovi se, että kuntalaisten oikeuksia kavennetaan ja samanaikaisesti kuntien ylimmän johdon valtaa kaavoituksesta kasvatetaan. Vaikka tarkoituksena on nopeuttaa kaavaprosesseja ja helpottaa rakentamista, ELY-keskusten ja ympäristöministeriön roolin pienentäminen sekä kuntalaisten valitusoikeuden rajaaminen on väärä tapa oikeusvaltiossa.

3. Yksityisautoilijoita suositaan liikaa kaavoitusratkaisuissa.

Ehdokkaan kommentti

Tämä on ollut pitkä perinne Suomessa. Ikävä kyllä, myös tavallisten kuntalaisten kannalta, jotka maksavat tarpeettomat yksityisautoilun ehdoilla toteutettavat liikenneinvestoinnit ja asuintalojen parkkipaikat.
Jyväskylässä Kaupungin Kankaan rakentaminen, joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä suosivat liikenneratkaisut ja keskusta-alueen kehittäminen kävelykatumaisemmaksi ovat osoituksia siitä, että ajan henki on hiljalleen muuttumassa autojen kaupungista ihmisten kaupungiksi. Asiat muuttuvat hitaasti. Mutta ne muuttuvat.

4. Kunnan pitää tukea yrityksiä tarjoamalla niille halpoja tontteja.

Ehdokkaan kommentti

Kunnat eivät toimia, miten lystää. Niiden toimintaa ohjaa välillisesti valtiotukisäädökset, jotka puolestaan pohjautuvat Euroopan unionin sääntöihin terveen markkinatalouden toteuttamisesta yhteisillä sisämarkkinoilla (ns. kilpailuneutraliteettisäännöt). Noiden sääntöjen tarkoituksena on varmistaa, että kiinteän omaisuuden osto- tai myyntihinnat muodostuvat markkinaehtoisesti eikä hintoja voi vääristellä valikoiden ja kilpailuolosuhteita vääristäen.
Tietenkin kunnat voivat yrittää houkutella yrityksiä alueelleen tarjoamalla kaikille toimijoille hyvät edellytykset yritystoiminnalle, mutta erityiskohtelua kaverin veljen vaimolle tai kumminkaimalle ei voi järjestää. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeita noudattamalla yritystukien osalta pysytään varmoilla vesillä.

5. Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja.

Ehdokkaan kommentti

Haittojen ulkoistaminen ympäristölle ja ihmisille ei ole oikein. Toiminta on kestävää, kun hankkeissa huomioidaan taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys. Kestävä ja fiksu yritystoiminta vähentää ympäristöhaittoja, ei lisää niitä.
Ilmastonmuutoksen torjunnan ja ympäristönsuojelun kustannukset ovat pienemmät kuin ilmastokatastrofin ja ympäristöhaittojen kustannukset. Mitä enemmän päästöjä pitää vähentää, uusiutuvan energian osuutta ja energiatehokuutta kasvattaa, sitä enemmän suomalaiselle osaamiselle, palveluille ja tuotteille on kysyntää. Ilmaston- ja ympäristönsuojelu on työllisyyden ja teollisuuden etu, kun asiat tehdään fiksusti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

  • Ehdokkaan vastaus

4 Arki

1. Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita.

Ehdokkaan kommentti

Jokaisen kunnan tulee kantaa humanitäärinen vastuunsa ja kuntapaikoista on pulaa. Hyvän kotouttamisen kautta kunta saa uusia työntekijöitä ja veronmaksajia. Valtio vastaa turvapaikanhakijoiden kustannuksista. Kunta saa valtiolta korvausta jokaisesta vastaanotetusta henkilöstä 3-4 vuotta.

2. Kirjastojen palveluista voisi periä vuosimaksun.

Ehdokkaan kommentti

Tämä ei sovi ihmisten yhdenvertaiseen kohteluun. Maksut lisäävät vain byrokratiaa ja tuotot ovat pieniä. Haitat ihmisten sivistykselle ja kaikkien ihmisten mahdollisuudelle käyttää kirjastopalveluita ovat merkittävät.

3. Tulorajat kunnan vuokra-asunnoista on poistettava.

Ehdokkaan kommentti

Asuntojen tulorajojen tarkoituksena on varmistaa muiden sosiaalisten seikkojen ja perusteiden ohella, että edullisimmissa vuokra-asunnoissa asuu varmasti pienituloisimmat ihmiset. Tämä on oikein ja näin tulee olla jatkossakin.

4. Kuntani käyttää liikaa rahaa urheilupaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon.

Ehdokkaan kommentti

Jyväskylä ei käytä liikaa rahaa liikuntaan ja urheiluun. Käytämme liikuntaan 144,5 euroa/per asukas vuodessa (Ylen Kuntatutka), mikä on enemmän kuin kunnissa keskimäärin.
Liikunnan edistäminen ja tukeminen on jatkossa entistäkin tärkeämpi kunnan tehtävä. Kaikkein olennaisinta on panostaa ihmisten arkiliikuntaan ja arkiliikuntapaikkoihin.
Jokaisella nuorella tulee olla oikeus harrastaa ja oikeus harrastuksiin. Maksuttomat lähiliikuntapaikat ovat yksi parhaimpia tapoja tavoittaa nuoret ja tarjota mielekästä tekemistä.
Isojen seurojen tukeminen jakaa tunteita, mutta näiden tukien osalta tärkeintä on avoimuus ja tasapuolisuus. Ei pelkästään eri lajien välillä vaan eri harrastusmuotojen välillä. Jyväskylän Sinfonia on yhtä tärkeä osa Jyväskylää kuin JYP.

5. Jokaisen pitää päästä palveluiden äärelle joukkoliikenteellä.

Ehdokkaan kommentti

Ei ole realismia, että jokainen ihminen voisi käyttää aina ja kaikkialla joukkoliikennettä. Kaupunkeja ja kaavoitusta tulee kuitenkin suunnitella niin, että joukkoliikenne olisi helpompi ja sujuvampi vaihtoehto yhä useammalle ihmiselle niin hintojen, reittien kuin aikataulujen osalta. Isojen bussien ohella voidaan hyödyntää yhä enemmän erilaista kutsuliikennepalveluita.

  • Ehdokkaan vastaus

5 Koti

1. Vastuu lukiokoulutuksesta on palautettava koulutuskuntayhtymältä kaupungin hoidettavaksi.

Ehdokkaan kommentti

Maakunnallinen koulutuskuntayhtymämalli on vanhentunut. Kun sivistys- ja koulutuspalveluiden merkitys kasvaa sote-palveluiden siirtyessä maakunnalle, Jyväskylän tulee kantaa suurempaa vastuuta sekä lukio- että ammatillisen koulutuksen järjestämisestä ja resursseista.
Vaikka koulutuskuntayhtymä ei ole pystynyt pitämään kiinni tavoitteistaan, linjaus lukio- ja ammattikoulutuksen järjestämistä saman organisaation alla ei tarvitse hylätä. Jyväskylä voisi järjestää jatkossa lukio- ja ammatillisen koulutuksen itsenäisesti ja näin mahdollistaa opiskelijoille kaikki hyödyt laveammasta kurssitarjonnasta sekä kaksoistutkinnosta.

2. Jyväskylän on luovuttava osittaisistakin päivähoito-oikeuden rajauksista vetovoimaisuutensa säilyttääkseen.

Ehdokkaan kommentti

Marraskuussa 2015 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti Sipilän hallitusohjelman mahdollistamana äänin 34-33 rajoittaa subjektiivista päivähoito-oikeutta.
Jos minut valitaan Jyväskylän kaupunginvaltuustoon, teen valtuustoaloitteen subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen poistamisesta. Pidän tärkeänä, että päivähoitoryhmien aikuisten ja lasten suhdelukua ei nosteta nykyisestä suhdeluvusta (1/7).
Koska varhaiskasvatukseen osallistumisaste on Suomessa Euroopan alimpia, varhaiskasvatukseen tulee satsata erityisesti ja selvittää mahdollisuudet siirtyä täysin maksuttomaan varhaiskasvatukseen kaikille lapsille. Se lisäisi varhaiskasvatuksen houkuttelevuutta ja samalla parantaisi pienten lasten vanhempien tilannetta työelämässä.

3. Vanhuksille on turvattava pääsy kotihoidosta tuetun palveluasumisen piiriin.

Ehdokkaan kommentti

Jokaisella vanhuksella tulee olla oikeus tarvittaessa ja vanhuksen niin itse halutessa palvelukotipaikkaan.
Jatkossa vanhustenhoitoa on järkevää kehittää palvelukodin ja kotihoidon välimuodon kaltaiseen suuntaan. Ihminen voi siis asua mahdollisimman pitkään kotonaan ja käydä päivittäin tai viikoittain palvelukeskuksessa hakemassa täydentäviä palveluita kotiin tuotavien palveluiden lisäksi.
Pyrkimys lisätä vanhusten kotihoitoa ei voi olla pelkästään säästökeino, vanhuksen hyvä hoito ja vanhuksen palvelutarpeen arvioiminen menevät kaiken edelle. Asuminen kotona tai kodinomaisessa tilassa on monelle vanhukselle tärkeää ja edistää hänen arkista hyvinvointia. Kotiintuotavat palvelut eivät voi tarkoittaa vain minuuttiaikataululla tehtäviä pikaisia pyrähdyksiä vaan vanhuksista on pidettävä hyvää huolta, ihmisenä ihmiselle.

4. Konserttisalin rakentaminen on saatava liikkeelle alkavalla valtuustokaudella.

Ehdokkaan kommentti

Konserttisalille on selkeä tarve. Sitä on selvitetty useaan otteeseen vuosikymmenien ajan. Päätös tulevan musiikkisalin sijainnista Paviljongin yhteyteen tehtiin kaupunginvaltuustossa jo v. 2006. Valmista suunnitelmaa esiteltiin kaupunginvaltuustolle seminaarissa 7.3.2016. Olen mukana edistämässä suunnitelman toteutumista.
Musiikkisali on suunniteltu laajalle käyttäjäpohjalle. Vaikka sali tulee olemaan Jyväskylä Sinfonian kotisali, niin se avaa myös monipuoliset mahdollisuudet toteuttaa laajasti musiikkitieteen, -kasvatuksen ja -taiteen yhteistyötä ja mahdollistaa huipputason orkesterivierailut Keski-Suomeen. Isona haasteena on luoda toiminnallinen konsepti, jossa salin käyttöaste tulee olemaan korkea eivätkä käyttökustannukset kohoa liian suuriksi monipuolisen musiikkitarjonnan lisäämiseksi. On tärkeää selvittää tilojen yhteiskäytön mahdollisuudet musiikkialan oppilaitosten JAMK:n, JAO:n ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Musiikkisali osana Paviljongin kokonaisuutta ei ole elitistinen ja harvoille tarkoitettu vaan kaikilla kaupunkilaisilla on oltava mahdollisuuskäyttää sitä.
Musiikkisali on ennen kaikkea kulttuuri-investointi, mutta sen rakentaminen vaikuttaa piristävästi koko kaupungin elinvoimaisuuteen. Tarvitsemme lisää houkuttumia siihen, miksi Jyväskylään kannattaa tulla, investoida, muuttaa asumaan tai perustaa yritys. Musiikkisalin rakentaminen luo tulevaisuuden uskoa, mutta sillä on myös merkittäviä lyhytaikaisia taloudellisia vaikutuksia. Salin rakentaminen jo itsessään työllistää ja vauhdittaa paikallista elinkeinoelämää. Yritykset ja työpaikat tulevat sinne missä on hyvä ja monipuolinen toimintaympäristö.
Kulttuurilla on itseisarvo, mutta näin kalliin hankkeen kohdalla on pakko puhua myös rahasta.
Paviljongin kokonaishankkeen kustannusarvio on lähes 53 miljoonaa, josta musiikkisalin osuus on 35 miljoonaa euroa. Musiikkisalihankkeen toteutuminen edellyttää kaupungin talouden vakauttamista taloussuunnitelman mukaisesti ja riittävää kaupungin ulkopuolista rahoitusta.

5. Avovankilan rakentaminen Jyväskylään on estettävä.

Ehdokkaan kommentti

Savela, Hippoksen alue, Kangas- tai Laajavuori voisivat toimia Tourulaa paremmin avovankilan paikkana, jossa sen asukkaat voivat työskennellä, opiskella ja kuntoutua rauhallisemmin ja monipuolisemmin.
Luotan kuitenkin (Rise, kaupunki, Jykes Kiinteistöt, Senaatti-kiinteistöt) toiminnalliseen ja taloudelliseen kokonaisarvioon siitä, että alue tarjoaa kokonaisuudessaan parhaat lähtökohdat vankien rikoksettomaan elämään kiinnittymiseen. Hyvällä vihersuunnittelulla turvataan alueen luontoarvot.

  • Ehdokkaan vastaus

6 Arvot

1. Ennen ei ollut paremmin - suomalaisen elämäntavan muutokset ovat olleet hyvästä.

Ehdokkaan kommentti

Hektinen elämänrytmi, unenpuute, työuupumus ja arjessa jaksaminen koettelevat suomalaisten terveyttä. Vaikka keskimäärin suomalaiset ovat terveempiä kuin koskaan, terveys- ja hyvinvointierot ovat kasvaneet niin eri ihmisryhmien kuin myös eri alueiden välillä.
Sosiaalisen eriarvoisuuden kasvu ilmenee viime kädessä terveys- ja hyvinvointierojen kasvuna.

2. Tarvitsemme vahvaa johtajuutta, joka voi korjata ongelmat ilman tarvetta kompromisseille.

Ehdokkaan kommentti

Vahva yhteen henkilöön keskittyvä johtajuus ilman päätöksentekoon olennaisesti kuuluvia kompromisseja ei ole ratkaisu. Se on ongelma.
Edustuksellisen demokratian avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen on ratkaisu. Ihmisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen esimerkiksi osallistuvan kaavoituksen ja julkisten kuulemisten kautta on ratkaisu.
Myös poliitikoilla on vastuu tehdä asioita yhä enemmän yhdessä, yli puoluerajojen. Poliitikot voivat osoittaa pitkäjänteisen yhteistyön kautta, että politiikalla voidaan vaikuttaa ja politiikalla voidaan luoda ihmisten arkeen muutosta.

3. Lasten on tärkeämpää olla uteliaita ja itsenäisiä kuin hyvin käyttäytyviä ja tottelevaisia.

Ehdokkaan kommentti

Lasten uteliaisuus ja itsenäisyys eivät ole vastakkaisia asioita hyväkäytöksisyydelle ja tottelevaisuudelle. Tärkeintä on antaa lasten olla sellaisia kuin he ovat, tukea ja rakastaa heitä eri elämänvaiheissa ja opettaa toisten kunnioittamisen merkitys.

4. Pohjimmiltaan elämässä vallitsee resurssi- ja valtakilpailu, jossa ei pärjää ilman taistelua.

Ehdokkaan kommentti

Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen ja sen perusteiden puolustaminen ovat osoitus siitä, että elämä ei ole pelkästään oman edun tavoittelua ja valtataistelua. Se on myös hyvän elämän rakentamista yhteistyöllä, yhteisiä arvoja vaalien.
Demokraattinen päätöksentekojärjestelmä on myös osoitus siitä, että ihmiset haluavat yhteistyötä ja sopimista. Toki kaikilla puolueilla on omat valtatavoitteet, kuten myös monilla yksilöillä, mutta kaikkien sitoutuminen yhteiseen demokraattiseen päätöksentekojärjestelmään on osoitus yhteisten arvojen kunnioittamisesta.

5. Yhteiskunnassamme olisi vähemmän ongelmia, jos ihmisiä kohdeltaisiin tasa-arvoisemmin.

Ehdokkaan kommentti

Kun kunnioitamme toisiamme ja kohtelemme kaikkia tasa-arvoisesti, kaikkien arki on onnellisempaa.

6. Suomessa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet rikkauteen ja onneen.

Ehdokkaan kommentti

Perimä, perhetausta, vakaumus, sukupuoli ja sosioekonomiset taustatekijät vaikuttavat paljon ihmisten mahdollisuuksiin edetä yhteiskunnassa.
Suomi on tasa-arvoisempi tässä suhteessa kuin monet muut maat, mutta uhkana on etenkin terveys- ja hyvinvointierojen kasvaminen ja ihmisten osattomuus.
Tasa-arvoinen avioliittolaki oli askel eteenpäin ihmisten yhdenvertaisuuden ja onnellisuuden edistämisessä, mutta transihmisten pakkosterilisointivaatimus on edelleen räikeä epäkohta oikeusvaltiossa nimeltä Suomi.

Vaalikoneen etusivulle