Roni Kantola

Vaalikone Vantaa

Vaalilupaukseni

  1. Lupaan etsiä uudenlaisia ratkaisuja. Käytän ja vaadin tutkittua tietoa, mutta yhdistän rohkeaan luovuuteen. Tieto muuttaa menetelmiä.
  2. Ajan avoimuutta ja suorempaa demokratiaa päätöksentekoon. Tiedotan ja kuuntelen. Yritän ajaa vuorovaikutusalustojen kehittämistä.
  3. Puolustan huonompiosaisten asemaa ja viihtyisää ympäristöä. Ajan voimakkaasti kaikkien vapautta ja kokonaistoimivuutta, kuten tiiviyttä.
Äidinkieli
suomi
Miksi juuri sinut kannattaisi valita kunnanvaltuustoon?
Tuon uudenlaisia ideoita, keskityn tulevaisuuteen ja hyvinvointiin, perehdyn asioihin tarkemmin ja monipuolisemmin kuin muut, olen vapauden, tehokkuuden ja yhteisen toiminnan kehittämisen kannalla. ♥
Mitä asioita haluat edistää tai ajaa tulevalla vaalikaudella?
Peruspalveluista ei saa säästää, ja kilpailuttaminen on tehtävä hyvin kriteerein. Suorempaan demokratiaan tarvitaan työkaluja, kuten alusta joukkoistamiselle, aina sosiaalisesta spontaanista toiminnasta tilojen varaamiseen, äänestyksiin, monisuuntaiseen työpörssiin, paikkatietopohjaiseen paikkojen kehittämiseen. Oikeus ja vapaus lähiympäristöön, oikeudenmukaisuutta kaavoitukseen, ryhmähankkeet. Tiivis rakentaminen antaa tilaa muulle ja tekee kaupungista mukavan. Julkinen liikenne paremmaksi.

Linkit

Työ ja koulutus

Ammattiasema
opiskelija
Koulutus
ylioppilas
Kielitaito
suomi
ruotsi
englanti

Poliittinen toiminta

Poliittisen puolueen jäsen
kyllä
Poliittinen kokemus
toiminta puolueen paikallistasolla tai muissa puolueen luottamustehtävissä

Vaalirahoitus

Käytän vaaleihin rahaa
alle 500 euroa
Ulkopuolisen rahoituksen osuus
1-20 %
Tärkein ulkopuolinen rahoituslähde
joku muu
Vuositulot
alle 20 000 euroa
Sijoitusten arvo (esim. osakkeet - rahastot)
ei sijoituksia

Perhe ja vapaa-aika

Lapsia
ei
Perheeseeni kuuluu:
Ihana avovaimo
Vapaa-ajalla sydäntäni lähinnä on:
Tiede, taide, välitön vuorovaikutus, asioihin syventyminen. Monenlainen kuvataide, musiikki, kirjoittaminen, suunnittelu ja kehitys ovat heiniäni. Luonto, elukat kuten ihmiset, ilakoiminen. Kaikki.
Uskonnollinen yhteisö
ei kuulu kirkkoon tai muuhun uskonnolliseen yhteisöön
  • Ehdokkaan vastaus

1 Oppi

1. Nuoret on velvoitettava jatko-opintoihin tai työharjoitteluun suoraan peruskoulun jälkeen.

Ehdokkaan kommentti

Velvoittaminen lähinnä rajaa ja heikentää mahdollisuuksia. Sen sijaan ennemmin oikeus opintoihin tai työelämään tai niitä edistäviin asioihin olisi parempi. Perustulo on otettava käyttöön. Mitä tahansa työtä ei voi taata, mutta toisaalta moni työ on melko mahdotonta nykyajan rajoitusten ja alustojen kehittymättömyyden takia.

2. Kuntien tulee tarjota lasten päivähoidon varhaiskasvatus ilmaiseksi kaikille lapsille.

Ehdokkaan kommentti

Se on selvää, että jonkinlaista varhaiskasvatusta on taattava kaikille, sen verran tärkeää se on. Käytännössä se tarkoittaa, että se tulee tehdä viime kädessä tukemalla, vaikka itse päivähoito maksaisikin ja tuki tulisi toista kautta. Kätevämpää olisi muutenkin, jos päivähoito olisi maksutonta. Joskin tulojen mukaan portautetuissa maksuissa on jotakin perää. Lisäksi yksityisiä palveluita on monenlaisia, ja siltä osin maksuttomuus voisi olla hieman ongelmallista. Maksuttomuutta ei tulisi myöskään rajata osa-aikapäivähoitoon. Ensisijaisempaa on palauttaa subjektiivinen oikeus – tai edes mahdollisuus – pidemmäksi. Oikeuksien ja maksujen vaihtelut ovat ongelmallisia ja elämäntilanteetkin muuttuvat, ja jopa veroista rahoittaminen voisi tulla kyseeseen. Mutta laatua maksuttomuus ei saisi huonontaa. Olen siis hieman varauksellinen maksuttomuuden suhteen, vaikka se ihanteelliselta vaikuttaakin.

3. Kouluissa pitää olla vähintään kerran viikossa kasvisruokapäivä.

Ehdokkaan kommentti

Sinänsä olen täysin samaa mieltä, mutta ei se nyt vaarallista ole, jos aina ei ole. Mutta tosiaan, ei lihaa tarvitse aina olla. Kerta viikossa ilman ei voi oikein mitenkään olla pahakaan, ja on vain terveellistä, Suomessa ihmiset kun käyttävät liikaa lihaa. Myös vegaanisia vaihtoehtoja kuten maitoja on hyvä edistää. Ne ovat eettisempiä, yleensä ekologisempia ja periaatteessa niiden pitäisi olla halvempiakin. Luomu tai lähiruoka eivät ole itseisarvoisia, vaikka niiden edistäminen voisi hyvää ollakin. Suomessa on hyvä kouluruokailu ja siitä on pidettävä kiinni ja sitä on edistettävä.

4. Kunnan tulee tukea kulttuuria antamalla tilojaan ilmaiseksi yhdistysten käyttöön.

Ehdokkaan kommentti

Kaikki tila on jossakin määrin yhteistä, kts. yhteismaan ongelma. Eksklusiivisempia oikeuksia voi antaa aina silloin tällöin. Yksi hyvä tapa siihen on markkinatalous, kiinteistövero, vuokra, omistaminenkin, olettaen sen toimivan. Kunnan tilojen käyttöastetta olisi hyvä nostaa monestakin syystä. Tilamaksut ja vuokrat ovat hyväkin asia, mutta ilmaisuuttakin on hyvä suosia. Tilojen jakamisessa täytyy toimia mahdollisimman tasavertaisesti. Tämä tarkoittaa, että yhdistysten lisäksi jopa yksittäiset ihmiset voisivat käyttää tiloja. Tällaiseen toimintaan tarvittaisiin kuitenkin mieluusti yhteisöllistä alustaa, työkalua, jossa joukkoistetusti voitaisiin varata tiloja, maksaakin niistä, äänestää, saada synnytettyä uusiakin tiloja ym. Jonotusperiaate on ihan hyvä, mutta periaatteita voi olla monia, kunhan ei vain eniten maksavalle anneta. Lasten ja nuorten tilat ja vuorot ovat nytkin kuitenkin jokseenkin satunnaisten yhdistysten tai muiden toimijoiden varassa. Yhdistykset ja viranomaispäätös ovat ihan hyvä ratkaisu, mutta tässä asiassa voitaisiin toimia paljon joustavammin, tehokkaammin ja innostavamminkin.

5. Koulujen opetusryhmät ovat jo niin isoja, että oppiminen häiriintyy.

Ehdokkaan kommentti

Tämä ei saa jäädä ikuisuusongelmaksi, vaikka tilanteeseen on myös puututtu. Itse olin aikoinani yli 30 oppilaan luokassa, ja se oli minusta mukavaa, mutta ei välttämättä kaikista. Jaksaminen häiriintyy kuitenkin selkeästi, ihan jo melun takia. Koulunkäyntiavustajia täytyy olla tarpeeksi. Toisaalta uudenlaisia keinoja kuten omatoimisempaa ja etäopetusta lisäämällä voitaisiin saada tilanteeseen osittain parannusta, samalla lisäten yksilöllisempää oppimista ja valinnanvaraa. Omatoimisemmalla opetuksella en tarkoita kuitenkaan opetuksen vähentämistä, mistä erityisesti köyhempien lapset kärsisivät, vaan sellaisen järjestäminen vaatii hyviä menetelmiä. Opetuksen tavat ovat ensisijaisesti oman opettajan päätettävissä. Tarvitaan kuitenkin helpompia lisäkeinoja sekä opettajien että oppilaiden käyttöön kaikkialla.
----
Käytännössä kuitenkin erityisesti alakouluissa on keskityttävä tarpeeksi pieniin luokkakokoihin. Päiväkodeissa tilanne on ehkä vielä pahempi, jopa vaikka hoitajia olisi tarpeeksi, vaikka sekään ei toteudu. Niin, ja tässä oli aasinsilta, päiväkotihan on osa "varhaiskasvatusta", mutta käsitepeli on vähän turhaa.
----
Mielestäni tulisi kuitenkin varmistaa, että ryhmäkokoihin saadaan tarvittaessa helposti pienennystä. Nythän suurinta ryhmäkokoa ei ole määritelty, mutta yli 25 oppilaan ryhmien pienentämiseen on voitu hakea avustusta.
---
Tutkimusten mukaan oppimistulokset paranevat luokkakoon ollessa esim. 15 verrattuna nykyiseen keskiarvoon 20:een. Suuremmissakin ryhmissä on etunsa, mutta väliaikaisesti, ja pienempiä ryhmiä voidaan myös vaihdella. Eli luokkakokojen pienentäminen on edelleen hyvä tavoite.

  • Ehdokkaan vastaus

2 Hoito

1. Vanhuksilla on oltava oikeus palvelukotipaikkaan, koska nykyinen kotihoito ei ole riittävää.

Ehdokkaan kommentti

Tärkeintä on, että hoitoa on. Jonkinlainen kotihoito ja monenlaiset yhdistelmät voivat olla hyviä. Vanhusten palveluissa on hyvä pyrkiä tehokkuuteen, mutta siten, että kriteerinä on hyvinvointi. Nykyinen kotihoito ei todellakaan ole tarpeeksi toimivaa. Lähtisin kehittämään yhteisöllisiä välimuotoja. Tähänkin auttaisi suorempi demokratia, jossa jopa omaa rahaa voitaisiin kanavoida helpommin joukkoistamisalustan, työkalun kautta. Kaiken hoitotyön ei tarvitse olla edes itse ihmisen tekemää perinteisesti; siihenkin saadaan paremmin resursseja, jos osa työstä olisi automatisoidumpaa. Myös paikallinen keskittyminen on tärkeää, vaikka aluedemografian olisikin hyvä olla monipuolinen. Ne eivät sulje toisiaan pois. Esimerkiksi ryhmärakennushankkeet ja muu autonomia, ja olennaisilta osilta tiiviimmin rakennettu, ihmisen mittakaavainen ympäristö olisivat hyvä lisä.

2. Nykyisten kuntatyöntekijöiden työpaikat on turvattava sote-uudistuksessa.

Ehdokkaan kommentti

Ei pitkässä irtisanomissuojassa ole oikein järkeä. Ei ihmisen pitäisi joutua puille paljaille, sitä varten pitäisi olla perustulo. Jos työn säilyttäminen tuhlaa resursseja, tai jos työnkuva muuttuu, olkoon niin. Varsinkin kuntien on pidettävä taloutensa kurissa, jotta tärkeimmät tehtävät hoituvat. Toisaalta pitkään jossakin työssä ollut voi olla tarpeellinen edelleen, eivätkä leikkaukset välttämättä ole taloudellisesti tai muuten perusteltuja. Hallinnon ja palvelun uudistuksissa ei välttämättä huomioida tarpeeksi sujuvaa siirtymää, tietojen ja hyvien käytäntöjen säilymistä.

3. Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuus on tärkeämpää kuin sijainti.

Ehdokkaan kommentti

Sijaintikin on osa toimivuutta. Jonkinlaista keskittämistä tarvitaan kuitenkin, ja se on nyt riittävää. Sijaintien pitäisi kuitenkin olla helposti saavutettavia julkisin liikennevälinein, ja esteettömästi. Kevyempiäkin sosiaali- ja terveyspalveluita on perusteltua pitää ja jopa luoda lisää esimerkiksi vanhustenpalveluissa. Sen sijaan terveyskeskusten olisi hyvä olla olennaisilta osilta riittävät. Kaupunkilaisen ei tule joutua ravaamaan paikasta toiseen etsiessään oikeaa palvelua. Julkisilla liikennevälineillä tarkoitan myös mieluusti maksutonta tai edullista kuljetuspalvelua. Nyt taksimatkoja ja minibusseja on liian vähän käytettävissä. Jos julkinen liikenne saisi muuten elinvoimaisuutta ja saataisiin autonomisia kulkuneuvoja käyttöön, myös hankalammista paikoista siirtyminen helpottuisi. Erityispalveluna tietenkin tulisi säilyttää kuljettajalliset palvelut.

4. Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia.

Ehdokkaan kommentti

Yksityistäminen ei ole automaattisesti hyvä asia, hyötyjä tai säästöjä ei tule välttämättä kuin puolessa tapauksista, ja hyödyn mittaaminen voi olla vaikeaa. Palveluita ostetaan aina myös jossakin määrin yksityiseltä puolelta, ja jaottelu voi olla turhaa. Sujuvuuden, yhtenäisyyden ja oikeudenmukaisuuden takia julkinen terveyspalvelu on kuitenkin parempi. Terveyspalvelut ovat kuitenkin joka tapauksessa hyvin säänneltyjä, mutta sääntelyssä on oltava aina pidettävä kriteerinä myös se, että kaikki saavat varmasti terveyspalveluita. Ulkoistaminen ja kilpailutukset on hoidettava hyvin. Esim. vanhusten ja vammaisten palvelut ovat liian muuttuvaisia. Kustannussäästöt ja tehokkuus voitaisiin muutenkin saavuttaa paremmalla suunnittelulla ja uudenlaisilla menetelmillä, ja se voi olla nopeampaa ja toimivampaa kuin "näkymätön käsi". Laaduntarkkailu, avoimuus ja läpinäkyvyys ja kaupunkilaisten osallistuminen prosesseihin on kuitenkin taattava jokseenkin joka vaiheessa.
---
Yksityistäminen voi kyllä tasata ruuhkahuippuja, mutta muuten kunnan tulisi pystyä hoitamaan terveyspalvelut. Yksityistäminen voi myös lisätä palveluvalikoimaa, mutta toisaalta ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa niiden suhteen. Jotkut osat terveyspalveluissa on helpommin yksityistettävissä kuin toiset. Palvelutaso ei saa kuitenkaan laskea ja hinnat nousta. Tätä ei voida taata kunnolla, jos yksityistämistä jatketaan liian pitkälle. Yksityisiä terveyspalveluja on joka tapauksessa ja niin on hyväkin. Yritysten tehtävänä on kuitenkin tehdä voittoa, eikä se sovi laajamittaisesti terveyspalveluihin.
---
Terveyskeskusmaksut täytyy pitää pieninä tai jopa poistaa.
---
Palvelusetelit saattaisivat olla hyvä keino kilpailutukseen ja valinnanvapautta tuomaan. Nythän ne ovat sote-uudistuksen myötä tulossakin, mutta asiaan liittyy monia ongelmia. Palveluita hoitaisivat sote-keskukset, jotka voisivat olla yksityisiä tai julkisia, mutta pienemmät yritykset luultavasti kärsisivät tästä, sitä myötä ehkä asiakaskin.

5. Avohoidon suosiminen mielenterveystyössä luo turvattomuuden tunnetta.

Ehdokkaan kommentti

Turvattomuuden tunne ei ole vielä hyvä argumentti. Pelko voi olla irrationaalista ja johtaa usein huonoihin päätöksiin. Totta kai täällä on kaikenlaista porukkaa, ja ihmiset ovat muutenkin usein hieman pelottavia, jopa vaikka kyse olisi vain erilaisuudesta. Laitoshoito eli kansankielisesti suljettu hoito on totta kai joskus perusteltua, mutta avohoidosta voi tulla suurempia hyötyjä, se on kestävämpää ja perustellusti laissa ensisijainen vaihtoehto.

  • Ehdokkaan vastaus

3 Raha

1. Kuntaveroa voidaan laskea roimasti, koska suuri osa tehtävistä siirtyy maakuntahallinnolle.

Ehdokkaan kommentti

Intuitiivisesti ajattelisi, että tuskin sitä roimasti voidaan laskea, vaikka verojen tasaantuminen kuntien välillä voisi olla hyvä asia. Onneksi erillistä maakuntaverotusta ei ole tulossa. Rahoituksen kulkeminen valtion kautta maakunnalle ja sitä kautta kuntien palveluihin voi olla kuitenkin ongelmallista. Kokonaisveroprosentti saattaa noustakin. Kunnallisvero laskenee kuitenkin noin puolella. Uudistus parhaimmillaan selkeyttää verotusta ja keventää huonoiten pärjäävien kuntien taakkaa. Maakuntahallinnon toimivuus ei välttämättä kuitenkaan edes ole yhtä hyvä kuin kunnan. Alueellisten etujen ajaminen voi olla melko jämähdyttävääkin, mikä tietenkin koskee lähes mitä tahansa tasoa. Piraattipuolue on kuitenkin ajanut metropolihallintoa, mihin suuntaan maakuntauudistus on nyt menossa. Silti maakuntahallinnon synnyttäminen ja melko suuren osan kunnan tehtävistä siirtäminen sille on suuri ja jopa vaarallinen prosessi. Maakuntahallinto tuo kuitenin onneksi myös uusia työkaluja ja yhteistyötä.

2. Rakentamista on nopeutettava kansalaisten valitusoikeutta rajoittamalla.

Ehdokkaan kommentti

Valitusoikeuden rajoittaminen ei oikein ole mahdollista. Sen sijaan osallistumista lisäämällä voitaisiin saada huomio yhteiseen kehittämiseen. Suomessahan on perinteisesti vaikutettu asioihin lähinnä lillukanvarsiin tarttumalla valittamalla. Rakentamista voidaan kuitenkin helpottaa ja nopeuttaa muilla tavoilla. Osallistumisen kanavia pitäisi olla nykyistä kattavammin jokaisella tasolla.

3. Yksityisautoilijoita suositaan liikaa kaavoitusratkaisuissa.

Ehdokkaan kommentti

Kaavoituksessa on ollut jo pitkään ongelmana autopaikkavaatimus, yleensä vajaa 1 autopaikka per asunto. Sitä ei todellakaan tarvita kaikkialle. Autopaikkojen maksaminenkin on tietenkin ongelmallista. Jos ne tulevat vain autoilijoiden kustannettavaksi, ei köyhemmillä välttämättä ole varaa autoiluun. Toisaalta parkkihallit ja vertikaalinen laajentuminen on tilan kannalta hyvä, mutta maksaa enemmän. Tulevaisuudessa autonomiset autot tulevat kuitenkin toivottavasti käyttöön, ja joukkoliikennekin on toimivampaa. Tällöin autoja ei tarvitse omistaa itse, eikä autopaikkoja tarvita yhtä paljon. Tilaa jää muulle rakentamiselle, viheralueille tai muulle maankäytölle. Jaa miten nämä sananmukaiset autot sitten toimivat? Ne tulevat aina lähistöltä itsestään, jonka jälkeen niitä voi vaikka itse ajaa. Käyttäjäkuntaa tarvitaan kuitenkin tarpeeksi, minkä takia olisi olennaista myös helpottaa käyttöönottoa monellakin tavalla, esimerkiksi luomalla käteviä työkaluja ja parantamalla joukkorahoituslakia. Myös kunta voi olla osallisena, mutta ei sen tarvitse oikeastaan resursseja käyttää. Kaavoituksessa kuitenkin olisi hyvä huomioida, että autopaikkoja ei ehkä tarvita niin paljon, ja mikä on niiden osuus viihtyisyydelle.
---
Teiden osalta yksityisautoilun suosimista näkyy tietenkin myös, mutta teiden pitäminen kunnossa ja vetävinää on kuitenkin tärkeää. Kuitenkin tärkeät kävelykeskustat ja asuinalueet voisivat ihan hyvin olla ilman teitä, varsinkin ilman suurempia teitä, jotka häiritsevät tilan viemiselläään, melulla, turvattomuudella ja ehkä ennen kaikkea ovat usein hankalia alueita jakavia elementtejä.

4. Kunnan pitää tukea yrityksiä tarjoamalla niille halpoja tontteja.

Ehdokkaan kommentti

Ei, jos se on muilta pois, ja jos muut eivät saa samanlaista tukea. Nyt tonttipolitiikka on ollut usein suuryrityksiä suosivaa, ja vuokraaminen on parempi kuin myyminen. Sen sijaan kuntalaistoiminnan ja yritystoiminnan ero voi olla pieni. Pienyritysten, yksittäisten kuntalaisten ja järjestöjen olisi hyvä saada tarpeeksi halpoja tai joskus jopa ilmaisia tiloja käyttöönsä. Tila on kuitenkin lähtökohtaisesti "yhteismaata". Yhteistoiminta voi lisätä toimeliaisuutta paljonkin, ja siinä täytyisi tietenkin pitää kiinni tasapuolisuuden periaatteesta. Eli esimerkiksi kaikilla olisi oikeus paikalliseen markkinapaikkaan tietyksi ajaksi, mutta sen oikeuden voisi myös delegoida toiselle toimijalle. Kun taas puhutaan maan rakentamisesta, tulisi edistää myös ryhmärakentamista ja muita yhteistyötä. Ei siis tehdä niin kuin nyt, että annetaan jokin alue yhdelle yhtiölle kilpailulla, jolla käytännössä rajataankin muut toimijat ulkopuolelle.

5. Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja.

Ehdokkaan kommentti

Varsinkin kaupungissa ympäristö on kortilla, ja siitä tulee huolehtia paremmin. Sitten on tietenkin muu ekotehokkuus kuten hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, josta on tietenkin vähän pakkokin siellä täällä olla pitämättä täysillä kiinni. Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys on tärkeää. Puhe työpaikkojen luomisesta on kuitenkin usein harhaanjohtamista, ympäristön kustannuksella. Työ ei ole myöskään itseisarvo, ja esimerkiksi automatisoiminen on usein ekotehokasta, jolloin työpaikkojen säilyttäminen kynsin hampain olisi typerää. Tärkeää olisi pitää huoli siitä, että tehokkuuden lisääntymisen hedelmät ovat kaikkien käytettävissä.

  • Ehdokkaan vastaus

4 Arki

1. Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita.

Ehdokkaan kommentti

Tuleeko Vantaan ottaa vastaan muualta Suomesta tänne muuttaneita? Kyllä. Saman vastauksen pitäisi koskea kaikkia. Turvapaikka on kuitenkin jo saatu, ja vastuutakin tulee jakaa, tosin mielestäni kuntia ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan, vaan mahdollisten kustannusten kanssa mentäisiin valtion rahoilla. Kuitenkin Vantaalla on tilaa, ja asuntojen rakentamisessa voitaisiin olla tehokkaampia ja vapaampiakin. Nyt täydennysrakentamistakaan ei oikein tehdä. Siihen tarvitaan ryhmärakentamista, joukkorahoitusta, lähidemokratiaa jne. Turvapaikanhakijat ovat keskimääriin toimeliasta porukkaa. He haluavat töihin, he varmasti myös rakentaisivat itselleen asunnotkin, ja muille. Mitä taas tulee kulttuurieroihin, niin ei niillä lopulta oikein ole väliä, ja selkeästi suurempi uhka on kaikenlainen lisääntynyt öyhötys. Ihmisellä tulisi olla vapaus valita paikkansa, eikä syntyperällä pitäisi olla väliä. Jos nyt kuitenkin alettaisiin valikoida ihmisiä, niin ennemmin moni möyhkääjäsuomalainen joutaisi pois. Sosiaaliturva on sitten tietenkin eri asia kuin vapaus elää markkinatalouden mukaan, mutta käytännössä se pitää kuitenkin kaikilla olla. Turhat rajoitukset ja rakenteellinen syrjintä vain haittaavat. Maailman monikulttuuristuessa olisi kuitenkin tärkeää kehittää uudenlaisia yhteisöllisiä mahdollisuuksia. Ensisijaisesti kuitenkin kaikkien yhdenvertaista hyvinvointia ja laillisuusperiaatteita.

2. Kirjastojen palveluista voisi periä vuosimaksun.

Ehdokkaan kommentti

Piraattipuolueen tärkeimpiä arvoja on avoin tieto ja sivistys.

3. Tulorajat kunnan vuokra-asunnoista on poistettava.

Ehdokkaan kommentti

Asukasvalinnassa on tärkeintä, että kaikki saavat asunnon. Siihen voi olla monia menetelmiä. Pienituloisemmilla täytyy olla ensisijainen oikeus halpoihin asuntoihin. Jos tulot kuitenkin nousevat, ei kai olisi mahdotonta, että vuokraakin voitaisiin nostaa, jolloin ei olisi pakko muuttaa pois. Tulorajat ovat myös hankaloittava tekijä, ja voivat olla alueellisen eriytymisen kannalta ongelmallisia, jos vuokra-asunnot ovat erillään. Tuloilla on kuitenkin hyvä olla jonkinlaista merkitystä, miten asia sitten hoidetaankaan. Oma asiansa on sitten se, miten tuet voivat itse asiassa nostaa asuntojen hintoja.

4. Kuntani käyttää liikaa rahaa urheilupaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon.

Ehdokkaan kommentti

Liikuntatiloja voisi olla paremmin ja monipuolisemmin käytössä. Sisätilojen varausten ja omatoimisen käytön tulisi olla helppoa ja edullista. Kaikkeen ylläpitoon ja hienouksiin ei tarvitse kuitenkaan panna niin paljon resursseja, elleivät ihmiset erityisesti halua. Joukkoistamismenetelmiä pitäisi saada moneenkin asiaan liittyen, niin tilojen joustavaan käyttöön ja yhteisöllisyyteen kuin vaikkapa vapaaehtoiseen ylläpitoon, joukkorahoittamiseen, työn tarjoamiseen jne.

5. Jokaisen pitää päästä palveluiden äärelle joukkoliikenteellä.

Ehdokkaan kommentti

Julkinen liikenne pitäisi saada kaikkialle. Nykyiset lisäpalvelut ovat turhan kalliita ja rajattuja. Varsinaisen joukkoliikenteen osalta usein riittää, että etäisyys pysäkille on n. puolisen kilometriä. Bussivuoroja olisi hyvä lisätä jonkin verran. Asumis- ja erityisesti palvelukeskittymiä olisi hyvä saada joukkoliikenteen solmukohtiin, erityisesti ratojen varsille. Ratikkaa tai metroa ei tosin Vantaalle ilmeisesti kannata rakentaa, niiden ylläpitokustannuksetkin ovat sen verran suuret. Autonomiset autot eivät helpota ruuhkaa, mutta voisivat olla joiltakin osin optimaalisia. Välimuotoisia ratkaisuja olisi hyvä olla, eli myös pienempiä busseja ja kuskittomia ratkaisuja. Kuskeja tarvitaan tietenkin muuhunkin kuin ajamiseen.

  • Ehdokkaan vastaus

5 Koti

1. Vantaan talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma toimii ja sitä tulee jatkaa vähintään samassa mittakaavassa.

Ehdokkaan kommentti

Vantaan talouden tasapainottamis- ja velkaohjelmaa (TVO) on hyvä jatkaa. Sen toimivuus ja keinovalikoima ei välttämättä ole paras mahdollinen, mutta rakenteiden arvioimisen olisikin hyvä olla jatkuvaa. Samoin ohjelman toimivuutta tulee arvioida. Monet investoinnit voivat olla pidemmällä tähtäimellä hyviä. Vaikka Vantaalla on hyvin paljon lainaa, ei se kuitenkaan lopulta ole asukasta kohden mitenkään mahdoton. Lainaa on hyvä olla jonkin verran, jos siihen on varaa. Tilanne ei kuitenkaan ole pidemmän päälle kestävä, vaan sisältää riskitekijöitä. Maakuntahallinto voi helpottaa Vantaan tilannetta, jos verorahoitus lisääntyy.

2. Aviapoliksen kehittämisen sijaan Vantaan pitäisi keskittyä voimakkaammin asuintaajamien kehittämiseen.

Ehdokkaan kommentti

Kysymys on hieman outo. Kyllä asuintaajamienkin kehittämisessä on tärkeää yksittäisten keskusten kehittäminen. Perinteinen asuintaajama voi hajauttaa liikaa yhdyskuntarakennetta. Monikeskuksisuus on monelta kannalta parempi vaihtoehto. Kuitenkin jo Aviapolis on ongelmallinen mm. aluetta halkovan Kehä III:n takia. Alueiden kehittämisessä yksityiset toimijat voisivat kuitenkin maksaa suuremmankin osan, ja esimerkiksi joukkoistettu kehittäminen olisi tärkeää. Eikä kaupungin toisaalta tarvitse myydä tontteja, se on pidemmällä aikavälillä ongelmallista, koska yksityisessa omistuksessa olevia alueita on paljon vaikeampi kehittää julkiselta puolelta.

3. Vantaan, Helsingin ja Espoon tulisi yhdistyä.

Ehdokkaan kommentti

Piraattipuolue on kannattanut jotakin tällaista, metropolihallintoa. Mennään nyt sitten kuitenkin maakuntahallinnolla, joka on tulossa ensi vuonna.

4. Vieraiden kielten opiskelusta on Vantaan kouluissa tehty vähimmäiskokovaatimuksilla liian vaikeaa.

Ehdokkaan kommentti

On myös etäopetusmahdollisuuksia ja muita menetelmiä.

5. Kaupungin pitäisi ottaa täysi vastuu Silkkitehtaan kunnostuksesta ja saattaa alue paraatikuntoon.

Ehdokkaan kommentti

Jos kunnostus on järkevää, sitä kannattaa tehdä. Vastuu olisi hyvä olla niillä, jotka haluavat Silkkitehtaan tiloja käyttää. Käytännössä tilat ovat kuitenkin melko hankalia ja kalliita kunnostaa. Tähänkin olisi hyvänä lisänä joukkorahoitus, toisaalta tilojen vapaampi käyttö muuten, se ei välttämättä edes maksa. Paraatikuntoon laittamiseen en pistäisi kaupungin rahoja. Sellainen voi olla jopa häiritsevää käytön kannalta. Toisaalta lisäinvestoinnilla voidaan saada paljon hyötyäkin, varsinkin jos luotaisiin jotakin hieman uudenlaista, jolle olisi kysyntääkin. Tässä tapauksessa hyödyt eivät kuitenkaan ole ollenkaan selviä kustannuksiin nähden. En toisaalta ajaisi purkamistakaan.

  • Ehdokkaan vastaus

6 Arvot

1. Ennen ei ollut paremmin - suomalaisen elämäntavan muutokset ovat olleet hyvästä.

Ehdokkaan kommentti

Hyvin monilla mittareilla nykyään menee paremmin. Ei kuitenkaan kaikilla. Valistus ja hyvinvointi ovat vähentäneet kasvanutta epäterveellisten elämäntapojen kehitystä. Lisää kuitenkin tarvittaisiin, ja vaikka nykyään ihmiset ovat monilla uusilla tavoilla sosiaalisia, niin näkisin mieluusti enemmän yhteistä toimeliaisuutta naapurustossa. Siihen voisi uudenlaiset työkalutkin auttaa. Esimerkiksi spontaanin tapahtuman saisi helposti järjestettyä lähitilaan niin, että lähellä asuvat tai tietyn kohderyhmän ihmiset saisivat siitä tiedon. Tämä paikkatietopohjainen sovellus, jossa anonymiteetti yhdistyy vahvaan tunnistautumiseen voisi olla monessa muussakin käytössä, kuten esimerkiksi joukkoistettuna työpörssinä ja lähidemokratiassa. Esimerkiksi tärkeänä pidetty viheralue tai muu paikka saisi huomiota ja sen suojeluarvo lisääntyisi, ongelmakohdat kuten vaikkapa reiät tiessä tai liian harmaat seinät voisivat nekin mennä muille ihmisille tai toimeenpaneville tahoille tiedoksi. Naapurustossa olisi helppo lainata asioita, käyttää ja suunnitella yhdessä kaikenlaista. Totta kai kaikenlaisia tällaisia palveluita on, mutta ei kunnollisina, eikä mitenkään julkishallinnollisiin asioihin yhdistettynä. Tähänkin tarvitaan jonkin verran yhtenäiskulttuuria ja käyttäjäpohjaa, jotta moninaisuus voisi kukoistaa. Jos taas haluaa olla mukana päätöksenteossa, mutta ei itse jaksa, voi päätöksentekoa delegoida, kanavoida muille, tavallaan edustajille. Vaan yksityisessä myönteisessä elämäntapamuutoksessa tuollainen työkalu olisi hieno. Vantaalla on nyt jo todella alhainen äänestysprosentti, se on laskenut. Ennen oli ehkä siis tuoltakin osin paremmin. Ja kyllä, älylliset ja abstraktit asiat ovat elämäntapa-asioita myös. Jos taas katsotaan lähemmin fyysisiä asioita, niin esimerkiksi lihansyönti ja liikkumattomuus ovat liiallista. Tällaisissa asioissa on tärkeää tuoda helppoja, edullisia ja hyviä vaihtoehtoja esille. Kuntakin voi olla jossakin määrin osallisena sellaiseen. Varsinkin jos se tehdään joukkoistetummin eikä edes verovaroilla.

2. Tarvitsemme vahvaa johtajuutta, joka voi korjata ongelmat ilman tarvetta kompromisseille.

Ehdokkaan kommentti

Vahvalla johtajuudella voi olla sijansa. Päätöksentekoa pidetään usein jähmeänä, ja kompromissit voivat olla sellaisia, ettei kukaan oikein hyödy. Usein kompromissit johtuvat vahvasta eturyhmäajattelusta. Kyseessä voi olla esimerkiksi NIMBY-ilmiö (not in my backyard, eli "ei minun takapihalleni"), jossa ajetaan vain oman alueen etua ja omista näkökulmista. Tulevassa maakuntahallinnossa tähän ongelmaan ei ehkä ole tulossa kovin hyvää ratkaisua, mutta toivottavasti tilanne vähän paranee, nytkin kuntien ylittävää päätöksentekoa on siis ollut monessa hallintohimmelissä. Varsinaista vahvaa johtamista tuskin kuitenkaan tarvitaan. Sen sijaan vahvoja näkemyksiä tarvitaan, meemejä, optimointeja, jotka voivat levitä.
Vahva ja hyvä johtaminen ei muutenkaan voisi olla sanelua.
Vahvan johtamisen kannalla ovat myös monet autoritäärisyyden kannattajat, esimerkiksi epävarmassa maailmantilanteessa fasistisemmat kannat ja jopa diktaattorien kaipuu voi lisääntyä. Sellaiseen hullutukseen ei tarvitse mennä mukaan.
Johtajia kuitenkin tarvitaan, ja tärkeimpiä ominaisuuksia heillä onkin kuuntelu ja yhteensovittelu; sellaisen kompromissin tekeminen, joka ei ole vain summaamista, ellei se sitten ole juuri paras ratkaisu. Kunnallisessa päätöksenteossa tarvitaan esimerkiksi kaavoituksen ammattilaisia. Yksi esimerkki kompromissien ongelmallisuudesta on monikeskuksisuuden tavoite. Se voi tarkoittaa monelle eri asiaa. Monikeskuksinen kokonaisuus vaatii jonkinlaista priorisointia. Koko aluetta ei voi tasaisesti kehittää tai tiivistää. Jokaisella paikalla voi olla omat hienoutensa kuitenkin. En siis tarkoita vain budjettiresurssien priorisointia, vaan ylipäätään rohkeutta ja näkemystä kokonaisuuden suunnitteluun.

3. Lasten on tärkeämpää olla uteliaita ja itsenäisiä kuin hyvin käyttäytyviä ja tottelevaisia.

Ehdokkaan kommentti

Hyvää käyttäytymistä ja jopa tottelevaisuutta tarvitaan tietenkin. Lapselle täytyy asettaa rajoja, jotka suojelevat häntä, ja samalla opettavat maailmasta. Kurittaminen ja muu vastaava on kuitenkin todistettu vain haittaavaksi tekijäksi. Samoin vastoin yleistä luuloa, lapset käyttäytyvät kouluissa nykyään paremmin kuin ennen. Nyt on tärkeämpi keskittyä vapauksiin, mahdollisuuksiin, kehittämiseen. Auktoriteettiuskoisuus on ehkä tärkeä tekijä lähinnä varhaisen kehityksen ja toisaalta laillisuuden ym. kannalta, ylipäätään toisen ihmisen kunnioitus. Myöhemmällä tasolla vapaus tuo vastuuta ja kunnioitusta ja luottamusta. Sama koskee esimerkiksi tiedettä, joka perustuu tietenkin luottamukseen, mutta siihen, että jokainen on arvioitavissa, ei siis ole mitään yksittäistä tahoa, jota totella. Käyttäytymisen moninaisuuskin on tärkeää.

4. Pohjimmiltaan elämässä vallitsee resurssi- ja valtakilpailu, jossa ei pärjää ilman taistelua.

Ehdokkaan kommentti

Näinhän se vaikuttaisi usein olevan (havainto), mutta se ei tarkoita, että se olisi minun tavoitteeni (arvo). Kilpailussa ja sen tunnistamisessa on hyviäkin puolia. On esimerkiksi otettava huomioon, ettei kukaan saa omia jotakin aluetta. Toisaalta hyvällä kilpailulla voi lisätä sen todennäköisyyttä, että eri intressejä tulee otettua yhteensopivasti huomioon. Kompromisseilla kun saa paremmin kannattajapohjaa. Tällainen utilitarismi ei tietenkään aina riitä, vaan tarvitaan prioritarismia, eniten kärsivien ja myös vähemmistön huomioimista siltä osin, kun enemmistöpohjainen kilpailu tai näkymätön käsi ei riitä.

5. Yhteiskunnassamme olisi vähemmän ongelmia, jos ihmisiä kohdeltaisiin tasa-arvoisemmin.

Ehdokkaan kommentti

Piraattipuolueen politiikka perustuu pitkälti tähän. Tasa-arvo ei tarkoita mitä tahansa tasapäistämistä, vaan yhdenvertaisuutta, vapautta, kansalaisoikeuksia ym.

6. Suomessa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet rikkauteen ja onneen.

Ehdokkaan kommentti

Tämäkin on aika lailla tutkittu fakta, että ei ole. Yksittäisessä tapauksessa tietenkin mahdollisuuksia saattaa olla. Se, että asioita tasataan ei vielä tarkoita, että se edes riittäisi, ja menetelmiä on monia; eikä se tarkoita, etteikö markkinataloutta, yritteliäisyyttä, työteliäisyyttä pitäisi edelleen kannattaa. Nyt yhteiskunta itse asiassa jopa erikseen tukee niitä tahoja, joilla menee hyvin. Monien mahdollisuudet ovat myös sääntöjen puitteissa rajoitettuja. Perustulo ja suorempi demokratia ja markkinatalous olisivat hyvä lisä. Muuten Suomi on yhtäläisten mahdollisuuksien kannalta pitkälti maailman huippua, vaikka tuloerot täällä kasvavatkin nopeammin kuin monessa muussa paikassa, ja vaikka hyvin paljon on parannettavaa. Ja siis tämä tarkoittaa myös taloudellisia toimintamahdollisuuksia, uralla etenemistä ja yhteiskuntaluokasta toiseen siirtymistä, nekin ovat tutkitusti tässä jossakin määrin monia muita sosialistisemmassa maassa paremmat.

Vaalikoneen etusivulle