Tulospalvelu on auki

Paavo Väyrynen

Paavo Väyrynen videon esikatselu
  • Jos olisin presidentti, toivottaisin uudenvuoden puheessa kansalle Jumalan siunausta.

    : Kyllä. Kristinusko on osa suomalaista kulttuuria, jolla on yhä edelleen tärkeä paikka suomalaisten elämässä.
  • Suomi muuttuu paremmaksi paikaksi asua kun tänne muuttaa ihmisiä muista maista.

    : Jokseenkin eri mieltä. Kansainväliset yhteydet ja vuorovaikutus ovat hyödyllisiä Suomelle. On luonnollista, että suomalaisia muuttaa ulkomaille ja ulkomaalaisia muuttaa Suomeen. Muuttoliikkeen tulisi olla tasapainoista ja hallittua. Suomi on historiallisestikin monikielinen ja -kulttuurinen. Ulkopuoliset vaikutteet eivät saa kuitenkaan tarkoittaa sitä, että maahamme syntyy monia rinnakkaisia yhteisöjä, joilla on omat keskenään yhteen sopimattomat tapakulttuurinsa ja oikeuskäsityksensä. Valtiovallan ja lakien tulee Suomessa koskea kaikkia yhtäläisesti. Suomen tulee pyrkiä säilyttämään omaleimainen kansallinen kulttuurinsa. Sen avulla voimme myös antaa oman panoksemme kulttuurien kansainväliseen vuorovaikutukseen.
  • Suomi on nuorille vaikeampi paikka pärjätä kuin heidän vanhemmilleen.

    : Jokseenkin samaa mieltä. Nykynuorten lähtökohdat ovat monessa suhteessa paremmat kuin aikaisempien sukupolvien. Toisaalta olosuhteet ovat vaikeammat muun muassa sen vuoksi, että työllistyminen on usein vaikeaa ja työsuhteet ovat epävarmempia. Vaikeudet johtuvat suurelta osin siitä, että Suomi on kuulunut euroalueeseen ja taloutemme on viimeksi kuluneen vuosikymmenen ajan jopa supistunut, kun Ruotsin on samaan aikaan kasvanut noin neljänneksellä.
  • Suomen on peruttava kehitysyhteistyörahoihin tehdyt leikkaukset.

    : Täysin samaa mieltä. Suomen on osallistuttava aktiivisesti maailmanlaajuiseen kestävää kehitystä edistävään ihmiskuntapolitiikkaan, mikä on avain myös omaan hyvinvointiimme. Tämä on tärkeää myös sen vuoksi, että voisimme ehkäistä muuttovirtoja kehittyvistä maista Eurooppaan.
  • Jos Suomessa järjestettäisiin kansanäänestys EU-jäsenyydestä, miten äänestäisit

    : Vastaan. Kysymys on teoreettinen, sillä juuri nyt äänestyksen järjestäminen ei ole ajankohtaista. Jos unionia ryhdytään toden teolla muuttamaan liittovaltioksi ja jos Suomesta uhkaa tulla sen osavaltio, Suomen tulee siitä erota. Kiireellisempi kysymys on Suomen irrottautuminen euroalueesta. Vastustin Suomen EU-jäsenyyttä jo 1994, jolloin Suomen ja Ruotsin olisi ollut parempi jäädä Norjan tapaan EU:n ulkopuolelle Euroopan talousalueen jäseneksi. Silloin olisimme voineet muodostaa yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa Pohjolan yhteisön. Tämä mahdollisuus saattaa vieläkin avautua, jos Tanska ja Ruotsi eroavan EU:sta, mikä saattaa olla mahdollista joskus tulevaisuudessa.
  • Yhdysvaltain poliittinen kehitys huolestuttaa minua.

    : Täysin samaa mieltä. Maan kahtiajako on syventynyt ja sisäpolitiikan taistelu vaikuttaa ratkaisevalla tavalla myös ulkopolitiikkaan. Muun muassa suhteiden parantaminen Venäjään on tästä syystä hyvin vaikeaa.
  • Suomen on ensisijaisesti hoidettava suhteensa Venäjään kahden kesken, ei EU:n kautta.

    : Täysin samaa mieltä. Jokaisella EU:n jäsenmaalla on kansallinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, jota EU:n yhteinen politiikka täydentää. Suomen ulkopolitiikan johtaminen on tasavallan presidentin tärkein tehtävä. Tässä työssä korostuu suhteiden ylläpito ennen muuta itäiseen suurvaltanaapuriimme, mutta myös kaikkiin muihin naapurivaltioihin.
  • Presidentin on nostettava esille ihmisoikeudet vaikka se haittaisi taloussuhteita.

    : Ohitettu. En näe ristiriitaa näiden kahden välillä. Ihmisoikeuksia voidaan edistää siten, että taloussuhteet eivät vaarannu.
  • Suomen pitää allekirjoittaa uusi YK:n ydinasekieltosopimus.

    : Jokseenkin eri mieltä. Ydinaseiden ja ydinasekokeiden kieltävä kansainvälinen sopimus ei johda tulokseen, kun ydinasevallat eivät ole mukana. Nyt on keskityttävä ehkäisemään ydinaseiden leviämistä.
  • Suomen on torjuttava ilmastonmuutosta vaikka siitä olisi taloudelle haittaa.

    : Jokseenkin samaa mieltä. Joissakin suhteessa haittaa saattaa olla, mutta taitavasti toimien voimme yhdistää toisiinsa taloudellisen ja ympäristöllisen kestävyyden.
  • Suomen on kannettava vastuuta pakolaiskriisistä ottamalla nykyistä enemmän pakolaisia.

    : Täysin eri mieltä. Suomella on ollut suhteellisesti laskien yksi EU:n ja koko maailman suurimmista pakolaiskiintiöistä sillä perusteella, että turvapaikanhakijoiden määrä on ollut alhainen. Nyt kun tilanne on muuttunut, Suomella on perusteet pienentää kiintiötään.
  • Rajavalvonta on palautettava EU-maiden välille.

    : Täysin samaa mieltä. Schengen-järjestelmä ei ole toiminut lähinnä sen vuoksi, että siihen kuuluvat maat eivät voi luottaa toisiinsa siinä, että alueelle saapuvat turvapaikanhakijat rekisteröitäisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tälläkin hetkellä usealla Schengen-maalla, kuten Ruotsilla, Norjalla, Tanskalla, Saksalla ja Itävallalla, on voimassa sisäiset rajatarkastukset. Osittaisesta rajavalvonnasta tulisi tehdä pysyvä asiaintila Euroopassa. Tämä on tarpeen myös terrorismin ja kansainvälisen rikollisuuden ehkäisemiseksi.
  • Rikoksesta tuomittujen armahtaminen on poistettava presidentin tehtävistä.

    : Täysin eri mieltä. Nykyinen käytäntö presidentin armahdusoikeudesta on toimiva.
  • Presidentin vallan karsimista on edelleen jatkettava.

    : Täysin eri mieltä. En kannata valtaoikeuksien karsimista, mutta ainakin käytäntöjen kautta valtaoikeuksia olisi syytä päinvastoin vahvistaa. Tämä koskee muun muassa hallituksen muodostamista. Vuonna 2011 tasavallan presidentin olisi tullut vaikuttaa siihen, että kaikki vaihtoehdot olisi tutkittu. On ilmeistä, että tuolloin olisi voitu muodostaa SDP:n johdolla hallitus yhdessä Keskustan ja Perussuomalaisten kanssa. Se olisi ollut maan kannalta parempi kuin pihtisynnytyksellä aikaansaatu kokoomusjohtoinen koalitio. Esimerkki sopimattomasta tasavallan presidentin toiminnasta on viime kesältä, jolloin Sauli Niinistö puuttui suoraan kesäkuun hallituskriisiin ja myötävaikutti perussuomalaisten hajoamiseen. Tämä vahvisti Kokoomuksen ylivaltaa hallituspolitiikassa.
  • Vaatimus presidentin suomalaisesta syntyperästä pitää poistaa.

    : Ei. Nykyinen säännös on säilytettävä.
  • Presidentille pitää palauttaa oikeus hajottaa eduskunta.

    : Jokseenkin samaa mieltä. Presidentin asemaa eduskunnan hajottamisesta päätettäessä tulisi vahvistaa. Tämä voisi ehkä toteutua perustuslain kirjainta muuttamatta.
  • Venäjä on uhka Suomen turvallisuudelle.

    : Täysin eri mieltä. Suomeen ei kohdistu mitään erillistä sotilaallista uhkaa. Turvallisuutemme voisi vaarantua vain laajemman sotilaallisen selkkauksen yhteydessä. Meidän on tehtävä kaikki mahdollinen sellaisen ehkäisemiseksi. Parhaiten voimme edistää tätä säilyttämällä asemamme sotilaallisesti liittoutumattomana, puolueettomana maana.
  • Viranomaisille on annettava oikeus lukea kansalaisten yksityisiä viestejä terrorismin torjumiseksi.

    : Täysin eri mieltä. Suomen itsenäisen rajavalvonnan palauttaminen on tiedustelulainsäädännön kiristämistä tärkeämpää terrorismin ehkäisemiseksi. Ovien avaaminen ”isoveli valvoo” -yhteiskunnalle on suuri vaara kansalaisvapauksillemme. Sillä ei myöskään saavutettaisi uudistuksen julkilausuttuja tavoitteita, sillä aikaisempien Euroopan terrori-iskujen tekijät ovat poikkeuksetta olleet jo entuudestaan viranomaisten tiedossa.
  • Suomen pitää hakea Nato-jäsenyyttä.

    : Täysin eri mieltä. Suomen tulee säilyttää asemansa sotilaallisesti liittoutumattomana, puolueettomana maana. En kannata myöskään EU:n kehittämistä sotilasliitoksi, joka olisi Naton eurooppalainen pilari.
  • Ase- tai siviilipalveluksen pitää olla pakollinen sekä miehille että naisille.

    : Jokseenkin eri mieltä. Nykyinen malli vain miehiä koskevasta asevelvollisuudesta on toimiva. Vapaaehtoisuuteen perustuva naisten asepalvelus täydentää sitä hyvin. Kansalaispalveluun kriisitilanteissa valmentaa kansalaisten – sekä naisten että miesten – työssään kehittämä erikoisammattiosaaminen.
  • Lakia rikkova kansalaistottelemattomuus on hyväksyttävää, jos siihen ei liity väkivaltaa.

    : Ei. Lakeja on noudatettava. Poikkeustapauksissa lainsäädännössä olevia epäkohtia on voitava tuoda esiin myös käytännön toiminnalla.
  • Tuloerot ovat Suomessa liian suuret.

    : Täysin samaa mieltä. Globalisaation seurauksena tuloerot ovat Suomessakin aivan liian suuret. Tilanne on samankaltainen kuin Yhdysvalloissa, missä on jo pitkään puhuttu ”työssä käyvistä köyhistä”. Palkallakaan ei tahdo oikein tulla toimeen.
  • Ruotsin kielen opiskelu peruskoulussa on muutettava vapaaehtoiseksi.

    : Ohitettu. Asiaa on harkittava alueellisten kokeilujen valossa.
  • Ehdokasnro

    7

  • Ikä

    71

  • Puolue

    Valitsijayhdistys

  • Perheeseeni kuuluu

    Vaimoni Vuokko, kolme lasta ja kuusi lastenlasta.

  • Lapset

    Kyllä

  • Riippumatta siitä kuulutko johonkin uskonnolliseen yhteisöön, kuinka uskonnollinen mielestäsi olet?

    6 (0 - en lainkaan uskonnollinen, 10 - erittäin uskonnollinen)

  • Uskonnollinen yhteisö

    evankelis-luterilainen kirkko

  • Koulutus

    Korkeakoulututkinto

  • Kokemus

    • Olen toiminut ministerinä, kansanedustajana, Euroopan parlamentin jäsenenä, kunnan- ja kaupunginvaltuutettuna sekä puolueen puheenjohtajana.
  • Kielitaito

    • suomi
    • ruotsi
    • englanti
  • Asunut ulkomailla

    15 vuotta osittain Belgiassa ja Ranskassa.

  • Vapaa-ajalla sydäntäni lähinnä on

    Lukeminen.
  • Mihin kohtaan sijoitat itsesi asteikolla nollasta kymmeneen, kun nolla tarkoittaa poliittista vasemmistoa ja kymmenen poliittista oikeistoa?

    5

  • Kerro tärkeysjärjestyksessä kolme asiaa, jotka mielestäsi uhkaavat Suomea eniten

    Kansallisen itsenäisyyden menetys, demokratian kriisi ja yhteiskunnallinen syrjäytyminen.

  • Vaalilupaukset

    • Suomi pysyy sotilaallisesti liittoutumattomana, puolueettomana maana.
    • Suomen itsenäisyyttä ei kavenneta, vaan se vahvistuu.
    • Kestävää kehitystä toteutetaan sekä kansainvälisesti että Suomessa.
  • Mikä on tärkein poliittinen saavutuksesi?

    Keskustan palauttaminen suureksi puolueeksi.
  • Miksi sinua pitäisi äänestää?

    Takaan puolueettomuuden ja sotilaallisen liittoutumattomuuden jatkumisen Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisena perustana.

  • Käytän vaaleihin rahaa

    80 000-100 000€

  • Vuositulot

    yli 100 000€

  • Ulkopuolisen rahoituksen osuus

    0%

  • Sijoitusten arvo (esim. osakkeet - rahastot)

    Ei sijoituksia

  • Taloudelliset sidonnaisuudet

    Pohjanranta Oy

  • Tärkein ulkopuolinen rahoituslähde

    Yksityiset lahjoitukset

  • Linkkejä

Auta meitä kehittämään vaalikonetta ja täytä lyhyt palautekysely

Palautekysely

Haluatko osallistua Tampereen yliopiston tutkimukseen vaalikoneiden käytöstä? Vastaa noin viiden minuutin kyselyyn vaalikoneen käytön jälkeen. Vastanneiden kesken arvotaan kaksi älypuhelinta.

Osallistu kyselytutkimukseen