Tulospalvelu on auki

Tuula Haatainen

Tuula Haatainen videon esikatselu
  • Jos olisin presidentti, toivottaisin uudenvuoden puheessa kansalle Jumalan siunausta.

    : Ei. En itse koe, että tunnustuksellinen siunauksen toivottaminen sopii minun suuhuni.
  • Suomi muuttuu paremmaksi paikaksi asua kun tänne muuttaa ihmisiä muista maista.

    : Jokseenkin samaa mieltä. Suomi on avoin yhteiskunta, jolla on kykyä hyödyntää ihmisten moninaisuutta voimavarana. Toisaalta ihmiset ovat pohjimmiltaan varsin samanlaisia kaikkialla maailmassa ja siksi ei voida automaattisesti sanoa, että maahanmuutto automaattisesti tekisi Suomesta paremman tai huonomman paikan. Kaikissa maissa ja kansoissa on myös hyvin monenlaisia ihmisiä ja ihmiset muuttavat maahan moninaisista syitä. Se miten maahanmuutto Suomessa vaikuttaa, riippuu siis siitä, millaisia ihmisiä tänne tulee ja miten he kotoutuvat.
  • Suomi on nuorille vaikeampi paikka pärjätä kuin heidän vanhemmilleen.

    : Jokseenkin samaa mieltä. On hankala verrata nykyisten nuorten haasteita ja vanhempien ikäpolvien haasteita toisiinsa. Nuorille maailma näyttäytyy epävarmempana kuin heidän vanhemmilleen. Pärjääminen ja menestyminen ovat sekä historiassa että tänä päivänä kovin epätasaisesti jakautuneet ihmisten välillä. Siksi yhteiskunnalliselle eriarvoistumiskehitykselle täytyy laittaa stoppi.
  • Suomen on peruttava kehitysyhteistyörahoihin tehdyt leikkaukset.

    : Täysin samaa mieltä. Suomi on sekä EU:ssa että YK:ssa sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyön määrärahoja 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Tällä hallituskaudella kehitysyhteistyöhön tehdyt rajut leikkaukset ovat ristiriidassa sitoumuksemme kanssa. Suomi ei voi käpertyä sisäänpäin, vaan meillä on oltava valmiuksia sitoutua esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen agendan sekä Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoon, syventyvään yhteistyöhön sekä uusien ja jo tehtyjen kansainvälisten sopimusten toteuttamiseen. Leikkaukset ovat kotimaassa ajaneet monet kehitysyhteistyötä tekevät kansalaisjärjestöt ahdinkoon.
  • Jos Suomessa järjestettäisiin kansanäänestys EU-jäsenyydestä, miten äänestäisit

    : Puolesta. EU-jäsenyys on Suomelle perustavanlaatuinen valinta, josta on järjestetty kansanäänestys, enkä näe tarvetta uuden kansanäänestyksen järjestämiselle. Suomen etu globaalissa järjestelmässä on monenkeskinen, sääntöperustainen yhteistyö. Luontaisin tällaisen yhteistyön muoto Suomelle on toimia osana Euroopan unionia. Huolimatta EU:ta lähiaikoina koskettaneista pitkäkestoisistakin kriiseistä, EU on myös onnistunut monella alueella. Se on ihmiskunnan merkittävimpiä rauhanprojekteja ja Euroopan vakauden ylläpitäjä. EU-alue muodostaa edelleen maailman suurimman sisämarkkina-alueen, ja se on viime vuosina osoittanut vahvaa johtajuutta muun muassa kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Yhteistyötä ollaan tiivistämässä monella politiikan alla, muun muassa turvallisuuspolitiikassa ja puolustusyhteistyössä. Tässä työssä Suomen tulee olla aktiivisesti mukana.
  • Yhdysvaltain poliittinen kehitys huolestuttaa minua.

    : Jokseenkin samaa mieltä. USA:n poliittinen epävakaus sekä uusi lyhytnäköisesti omaa etua korostuneesti ajava linja vaikuttavat koko maailmaan. Vetäytyminen Pariisin ilmastosopimuksesta sekä heikentynyt sitoutuminen kansainväliseen yhteistyöhön vaikeuttaa globaalien ongelmien ratkaisemista. USA:n kansainvälisen johtajuuden heikentyessä EU:n on otettava nykyistä vahvemmin globaali johtajuus haltuunsa.
  • Suomen on ensisijaisesti hoidettava suhteensa Venäjään kahden kesken, ei EU:n kautta.

    : Täysin eri mieltä. Suomi on sitoutunut EU:n yhteiseen ulkopoliittiseen linjaan. On myös ennen kaikkea Suomen etu, että isoja kysymyksiä voidaan hoitaa yhteisesti koko EU:n painoarvolla. Suomella on enemmän vaikutusvaltaa Venäjään osana Euroopan unionia ja toimiessaan sillanrakentajan idän ja lännen välillä.
  • Presidentin on nostettava esille ihmisoikeudet vaikka se haittaisi taloussuhteita.

    : Täysin samaa mieltä. Ihmisoikeudet eivät ole kauppatavaraa. Presidentillä on oltava rohkeutta asettua arvojohtajaksi silloinkin, kun arvoista kiinni pitäminen ei aina palvele suoria taloudellisia etuja. Jos presidentti ei näitä asioita nosta esiin, niin kuka sen tekee?
  • Suomen pitää allekirjoittaa uusi YK:n ydinasekieltosopimus.

    : Täysin samaa mieltä. Maailmassa on 15 000 ydinkärkeä. Niin kauan kuin tämä valtava joukkotuhoaseiden arsenaali on olemassa, on myös riski, että sitä käytetään. Huomioiden ydinaseiden suuri määrä ja se, että niitä on myös joillain suhteellisen epävakailla valtioilla, on olemassa riski niiden päätymisestä esimerkiksi terroristijärjestöjen käsiin. Mielestäni Suomen tulisi allekirjoittaa ydinaseet kieltävä sopimus. Suomen ja Ruotsin olisi alusta alkaen tullut koordinoida tätä sopimusta koskevasta toimensa yhdessä, jolloin yhteisesiintyminen olisi antanut meille yhdessä suuremman painoarvon neuvotteluissa ja tukenut pyrkimyksiä sopimukseen jääneiden heikkouksien korjaamiseen. Ydinsulkusopimus ei ole kokonaan onnistunut estämään ydinaseiden leviämistä ja siksi tarvitaan uutta sopimusta, joka lisää painetta myös nykyisille ydinasevalloille. Ydinasekieltosopimus ja ydinsulkusopimus täydentävät toisiaan. Olemalla mukana ydinaseiden täyskieltoon tähtäävässä prosessissa Suomi tekee myös selväksi, ettei se laske turvallisuuttaan kenenkään ydinaseiden varaan.
  • Suomen on torjuttava ilmastonmuutosta vaikka siitä olisi taloudelle haittaa.

    : Täysin samaa mieltä. Vastakkain tässä ovat tosiasiassa pitkän aikavälin taloudellinen etu ja lyhytnäköinen pikavoittoja hakeva talousajattelu. Ilmastonmuutos tulee pahimmillaan aiheuttamaan valtavia taloudellisia tappioita ja toisaalta olemalla etujoukoissa edistämässä puhtaampien teknologioiden väistämätöntä kehitystä voidaan saada merkittävää taloudellista kilpailuetua.
  • Suomen on kannettava vastuuta pakolaiskriisistä ottamalla nykyistä enemmän pakolaisia.

    : Täysin samaa mieltä. Suomella on velvollisuus ja myös kykyä auttaa kaikkein hädänalaisimpia. Pakolaiskiintiötä tulee nostaa ja nimenomaan pakolaiskiintiön kautta pitäisi tulla nykyistä suurempi osa kansainvälistä suojelua saavista, koska tällöin kyetään valitsemaan kaikkein eniten apua tarvitsevia ja tiedetään, keitä maahan tulee. Eniten vastuuta voidaan kuitenkin kantaa vaikuttamalla pakolaisuuden taustalla oleviin juurisyihin. Köyhyyttä ja osattomuutta vähentämällä voidaan myös tukea kestävän rauhan rakentamista. Siksi kehitysyhteistyöllä on merkittävä rooli pakolaisuuden vähentämisessä.
  • Rajavalvonta on palautettava EU-maiden välille.

    : Täysin eri mieltä. En kannata rajavalvonnan palauttamista. Vapaa liikkuvuus on EU:n suurimpia saavutuksia ja tärkeimpiä arvoja. Voi kuitenkin tulla sellaisia poikkeustilanteita, joissa rajavalvonnan väliaikainen palauttaminen on viimekätisenä keinona tarpeen esimerkiksi kansallisen turvallisuuden vuoksi. Tähänkin tulee olla mahdollisuus, mutta sen tulee olla väliaikainen toimi, josta pyritään palaamaan nopeasti normaalitilanteeseen.
  • Rikoksesta tuomittujen armahtaminen on poistettava presidentin tehtävistä.

    : Jokseenkin eri mieltä. Ei ole tietenkään tarkoitus, että presidentti puuttuu yleisesti tuomioistuinten päätöksiin. Presidentin armahdusoikeus on tarkoitettu toimimaan viimekätisenä kohtuullisuuden kontrollina yksittäisissä tapauksissa ja sellaisena sillä on paikkansa. Presidentit ovat esimerkiksi inhimillisistä syistä armahtaneet kesken tuomionsa parantumattomasti sairastuneita. Presidentin armahdusoikeuden käyttöä kytkee tuomioistuinjärjestelmään myös se, että korkein oikeus antaa presidentille lausunnon kaikista tämän päätettäväksi tulevista anomuksista.
  • Presidentin vallan karsimista on edelleen jatkettava.

    : Jokseenkin eri mieltä. Suomessa presidentin valtaa on karsittu parlamentarismin aseman vahvistamiseksi. Mielestäni presidentin, kansanedustuslaitoksen ja valtioneuvoston keskinäinen vallanjako on tällä hetkellä tasapainoinen, enkä näe tarpeellisena muuttaa sitä.
  • Vaatimus presidentin suomalaisesta syntyperästä pitää poistaa.

    : Kyllä. Presidentin tulee olla Suomen ja vain Suomen kansalainen, mutta syntyperää koskeva vaatimus ei ole mielestäni enää nykypäivänä tarpeen. Olisi myös positiivinen viesti uusille Suomen kansalaisille, että maamme korkein tehtäväkin olisi avoin kaikkien suomalaisten haettavaksi.
  • Presidentille pitää palauttaa oikeus hajottaa eduskunta.

    : Täysin eri mieltä. Suomen poliittinen järjestelmä on vahvasti parlamentaarinen. Kansan valitsema eduskunta käyttää maassa ylintä valtaa, eikä ole perusteltua, että mikään muu taho voisi hajottaa ylimmän lainsäädäntöelimen vastoin sen tahtoa.
  • Venäjä on uhka Suomen turvallisuudelle.

    : Jokseenkin eri mieltä. Venäjä on osoittanut valmiutensa puuttua sotilaallisesti naapurimaidensa asioihin. Tämä yhdistettynä maan huolestuttavaa sisäpoliittiseen kehitykseen ja demokratian rapautumiseen pakottaa naapurimaat arvioimaan Venäjää myös uhkatekijänä. Meillä on kuitenkin hyvät ja toimivat suhteet Venäjän kanssa ja niitten ylläpitäminen on tärkeää. Suomen turvallisuusratkaisujen on perustuttava aina tulevaisuuden riskien ennakointiin. Ulkopolitiikkamme keskiössä on ystävällisten suhteiden vahvistaminen kaikkien naapurimaidemme kanssa ja jännitteiden liennyttäminen Itämeren alueella. Valitettavasti nykytilanteen epävakaus pakottaa kuitenkin varautumaan myös siihen vaihtoehtoon, että sotilaalliset jännitteet Itämeren alueella kasvavat riippumatta Suomen toimista. Kansallinen puolustusratkaisumme perustuu kykyyn puolustaa omaa aluettamme samalla taaten kaikille naapurimaillemme, ettei Suomi muodosta niille uhkaa, eikä salli aluettaan käytettävän niiden uhkaamiseen.
  • Viranomaisille on annettava oikeus lukea kansalaisten yksityisiä viestejä terrorismin torjumiseksi.

    : Jokseenkin samaa mieltä. Viranomaisilla on myös nykyisen lainsäädännön nojalla oikeus tuomioistuimen luvalla tarkkailla terrorismista tai tietyistä vakavista rikoksesta tai niiden valmistelusta epäillyn viestintää mukaan luettuna puhelimen kuuntelu ja viestien lukeminen. Tämä rajaus viestinnän suojaan on perusteltu hyvin vakavien rikosten selvittämiseksi ja ehkäisemiseksi. Terrorismin muodostaman uhkan torjumiseksi ollaan viranomaisille esittämässä myös joitain uusia valtuuksia näihin ns. salaisiin pakkokeinoihin. Viranomaisten valtuuksien on oltava sellaiset, että ne mahdollistavat tehokkaan uhkien seurannan ja torjumisen. Kaiken seurannan perusteena on kuitenkin oltava konkreettinen uhka tai epäily, joka kohdistuu yksittäiseen tai yksittäisiin henkilöihin. Yleisluontoiseen ns. massavalvontaan ei pidä olla valtuuksia.
  • Suomen pitää hakea Nato-jäsenyyttä.

    : Jokseenkin eri mieltä. Kannatan nykymuotoisen Nato-yhteistyön kehittämistä, mutta en jäsenyyden hakemista nykyisessä tilanteessa. Suomen puolustus perustuu omaan kansalliseen puolustusratkaisuun ja sotilaalliseen liittoutumattomuuteen. Sille tärkeä tuki on jäsenyytemme Euroopan unionissa, kehittyvä pohjoismainen yhteistyö ja hyvin toimiva kumppanuus Naton kanssa. Naton rauhankumppanuusyhteistyöstä saamme sellaista tietoa ja harjoittelumahdollisuuksia, jotka palvelevat oman puolustuksemme taitojen ja tehokkuuden lisäämistä. Osallistumme Naton rauhankumppanimaille avoimeen harjoittelutoimintaan tässä tarkoituksessa ja valitsemme omista lähtökohdistamme poliittisen harkinnan perusteella harjoitukset, joihin osallistumme, silloin kun ne eivät aiheuta kansainvälisen jännityksen kasvua.
  • Ase- tai siviilipalveluksen pitää olla pakollinen sekä miehille että naisille.

    : Jokseenkin samaa mieltä. Puhuisin mieluummin kansalaistaitojen vahvistamisesta sekä miehille että naisille. Turvallisuusuhat ja sodankäynnin muodot muuttuvat, siksi on tärkeää vahvistaa ihmisten osaamista ympäristökriiseissä, kyberuhan torjumiseksi sekä hybridivaikuttamista vastaan. Turvallisuushat ja niihin varautuminen ovat muuttuneet merkittävästi, siksi olisi tärkeää, että kaikilla suomalaisilla olisi osaamista toimia erilaisissa kriisitilanteissa.
  • Lakia rikkova kansalaistottelemattomuus on hyväksyttävää, jos siihen ei liity väkivaltaa.

    : Ei. On tilanteita, joissa lakia rikkovaa kansalaistottelemattomuutta voidaan pitää moraalisesti hyväksyttävänä. Lähtökohta kuitenkin on, että Suomessa päätetään yhteisestä kaikkia koskevasta lainsäädännöstä demokraattisessa järjestyksessä, eikä yksilöllä voi olla avointa mandaattia henkilökohtaisten arvojensa pohjalta itse päättää, mikä lainsäädäntö häntä sitoo ja mikä ei.
  • Tuloerot ovat Suomessa liian suuret.

    : Täysin samaa mieltä. Taloudellinen eriarvoisuus tuottaa toivottomuutta. Samalla parhaiten toimeentuleva osa väestöstä saa tuloja monikymmenkertaisesti keskiarvoon verrattuna. On vaara, että menetämme laajasti jaetun yhteisen ymmärryksen arjesta ja tärkeistä asioista. Vaikka tuloerot ovat Suomessa kansainvälisesti vertailtuna alhaiset, olen huolissani kehityksen suunnasta. Eriarvoisuuden vähentäminen ja osallisuuden lisääminen edellyttävät yhä määrätietoista politiikkaa myös Suomessa, jos haluamme pitää yhteiskuntamme vahvuuksista kiinni ja vahvistaa niitä entisestään. Eheä yhteiskunta on myös vahvempi ulkoa tulevia uhkia vastaan.
  • Ruotsin kielen opiskelu peruskoulussa on muutettava vapaaehtoiseksi.

    : Ei. Pidän tärkeänä, että Suomessa olisi mahdollisimman vahva osaaminen niin vieraissa kielissä, kuin kansalliskielissä. Kieliolosuhteiden muuttuessa on selvää, että kansalaisten kielitaidon on laajennuttava. Laaja kielitaito on kansainvälinen kilpailukykytekijä ja vieraiden kielten osaamista Suomessa halutaan lisätä. Kielitaidon laajentamistarpeesta ei kuitenkaan seuraa, että toisen kotimaisen kielen asemaa kaksikielisessä maassa olisi syytä kaventaa. En näe nykyisessä tilanteessa perusteltuna tehdä sellaisia ruotsin kielen opetusta koskevia muutoksia, jotka vähentäisivät ruotsin kielen opiskelua. Sen sijaan ruotsin opetusta on opetuksen ajankohdan ja opetusmenetelmien puolesta kehitettävä tukemaan oppilaiden oppimismotivaatiota.
  • Ehdokasnro

    6

  • Ikä

    57

  • Puolue

    SDP

  • Perheeseeni kuuluu

    Aviomieheni Janne Metsämäki ja kaksi aikuista lasta, jotka asuvat itsenäisesti.

  • Lapset

    Kyllä

  • Riippumatta siitä kuulutko johonkin uskonnolliseen yhteisöön, kuinka uskonnollinen mielestäsi olet?

    2 (0 - en lainkaan uskonnollinen, 10 - erittäin uskonnollinen)

  • Uskonnollinen yhteisö

    evankelis-luterilainen kirkko

  • Koulutus

    Korkeakoulututkinto

  • Kokemus

    • Kansanedustaja, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan pj
    • Valtakunnanoikeuden jäsen
    • Suomen Kuntaliitto, varatoimitusjohtaja 2012-2015
    • Helsingin kaupungin sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtaja 2007-2012
    • Sosiaali- ja terveysministeri 2005-2007
    • Opetusministeri 2003-2005
    • Kansanedustaja 19.11.1996-11.9.2007, 2015 -
    • Sosialidemokraattisten naisten pääsihteeri 1989-1996
    • Valtiolliset luottamustehtävät:
    • Suomen YK-valtuuskunta, New York 1991
    • YK:n naisten maailmankonferenssin Suomen valtuuskunta, Peking 1995
    • YK:n aseistariisunnan erityisistunto, New York 1988
    • Kansainväliset luottamustehtävät:
    • Sosialistinen naisinternationaali (SIW) (vpj) 1990-1993
    • Euroopan unionin komission tasa-arvoyksikön neuvoa-antava komitea 1996-2002
    • Pohjoismainen neuvosto, Suomen valtuuskunta 1999-2003
    • EU-ministerikokousten puheenjohtajuus 2006 (Suomen EU-puheenjohtajuuskausi)
    • Muut luottamustehtävät:
    • Paasikivi-seuran valtuuskunta 1994-2009
    • Suomen YK-liitto (vpj) 1997-2003
    • Kirkon ulkomaanavun hallitus 2001-2003
    • Syöpälasten ja nuorten järjestön (Sylva) pj 2001-05
    • Ensi- ja Turvakotien liitto, pj 2012-
  • Kielitaito

    • suomi
    • ruotsi
    • englanti
    • ranska
    • muu
  • Asunut ulkomailla

    2 kk/USA

  • Vapaa-ajalla sydäntäni lähinnä on

    Pitkät juoksulenkit, lukeminen, maalaaminen.
  • Mihin kohtaan sijoitat itsesi asteikolla nollasta kymmeneen, kun nolla tarkoittaa poliittista vasemmistoa ja kymmenen poliittista oikeistoa?

    3

  • Kerro tärkeysjärjestyksessä kolme asiaa, jotka mielestäsi uhkaavat Suomea eniten

    1. Syrjäytyminen
    2. Ilmastonmuutos ja sen seurannaisvaikutukset
    3. Demokratian, oikeusvaltion, perusoikeuksien heikkeneminen maailmanlaajuisesti

  • Vaalilupaukset

    • Lupaan viedä naisten ja tyttöjen oikeuksia eteenpäin Suomessa ja maailmalla. Naisten osaaminen on maailman alikäytetyin voimavara.
    • Lupaan työskennellä presidenttinä sen puolesta, että eriarvoistumiskehitys saadaan pysäytettyä. Eriarvoistuminen on pahin turvallisuusuhka.
    • Lupaan tehdä töitä sen puolesta, että saamme hillittyä ilmastonmuutosta ja pysäytettyä ilmaston lämpenemisen. Kestävä kehitys ei ole slogan, vaan ihmiskunnan kohtalonkysymys.
  • Mikä on tärkein poliittinen saavutuksesi?

    Opetusministerinä toteutin koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan vuonna 2004. Koululaisten yksinäisyys oli suurin ongelma 2000-luvun alussa.
  • Miksi sinua pitäisi äänestää?

    Minulla on sydäntä ja rohkeutta sanoa ja toimia paremman maailman puolesta silloinkin, kun tarvittavat ratkaisut eivät ole helppoja tai suosittuja. Suurten tavoitteiden, kuten eriarvoistumisen torjumisen tai ilmastonmuutoksen pysäyttämisen, eteen on tehtävä lujasti ja määrätietoisesti töitä. Jos emme saa yhteiskuntaamme toimimaan kestävällä tavalla, tulevien sukupolvien elämä käy kohtuuttoman vaikeaksi.

  • Käytän vaaleihin rahaa

    400 000-500 000€

  • Vuositulot

    70-100 000€

  • Ulkopuolisen rahoituksen osuus

    81-100%

  • Sijoitusten arvo (esim. osakkeet - rahastot)

    10-50 000€

  • Taloudelliset sidonnaisuudet

    Ensi- ja turvakotien liiton pj, Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen, HOK-Elannon edustajisto.

  • Tärkein ulkopuolinen rahoituslähde

    Puolueen tuki

  • Linkkejä

Auta meitä kehittämään vaalikonetta ja täytä lyhyt palautekysely

Palautekysely

Haluatko osallistua Tampereen yliopiston tutkimukseen vaalikoneiden käytöstä? Vastaa noin viiden minuutin kyselyyn vaalikoneen käytön jälkeen. Vastanneiden kesken arvotaan kaksi älypuhelinta.

Osallistu kyselytutkimukseen