Tulospalvelu on auki

Pekka Haavisto

Pekka Haavisto videon esikatselu
  • Jos olisin presidentti, toivottaisin uudenvuoden puheessa kansalle Jumalan siunausta.

    : Ei. Suomessa eri vakaumukset ovat sallittuja, ja mielestäni presidentti tervehtii uudenvuoden ja muissa puheissaan kansalaisia itselleen luontevalla tavalla. Tervehtimistavasta ei kannata tehdä opinkappaletta. Uudenvuoden tervehdyksessä, joka on suunnattu kaikille suomalaisille, käyttäisin tervehdystä joka olisi neutraali eri uskontokunnille ja niihin kuulumattomille. Kirkon tilaisuuksissa ja tilaisuuksissa, jossa uskonnollinen vakaumus on vahvasti läsnä, toivottaisin mielelläni korkeimman siunausta – ja olen toivottanutkin.
  • Suomi muuttuu paremmaksi paikaksi asua kun tänne muuttaa ihmisiä muista maista.

    : Täysin samaa mieltä. Suomalaisen kulttuurin ja talouden historia perustuu kansainväliseen vuorovaikutukseen ja on ammentanut siitä paljon. Maahanmuuttajien enemmistö Suomessa on tullut tänne työn tai perhesuhteiden vuoksi, ja pienempi osa pakolaisina tai turvapaikanhakijoina. On tärkeää, että kaikki voivat taustastaan riippumatta olla mukana yhteiskunnan rakentamisessa. Oma puolisoni Antonio on esimerkki maahanmuuttajasta, joka on löytänyt paikkansa Suomessa.
  • Suomi on nuorille vaikeampi paikka pärjätä kuin heidän vanhemmilleen.

    : Jokseenkin samaa mieltä. Vaikka edelliset sukupolvet ovat joutuneet kokemaan sodan koettelemukset ja suuret puutteet hyvinvoinnissa, ovat nykynuorten kohtaamat haasteet uudenlaisia. Suomi ei ole enää niin yhteisöllinen, ja monella on vaikeuksia löytää paikkaansa. Nuorista miehistä viidennes kuuluu NEET-ryhmään (no employment, education or training), eli he eivät ole töissä, opiskele tai harjoittele. Tähän ryhmään pitää nyt kohdistaa erityistoimenpiteitä.
  • Suomen on peruttava kehitysyhteistyörahoihin tehdyt leikkaukset.

    : Täysin samaa mieltä. Olemme pudonneet nykyisen hallituksen aikana muista Pohjoismaista kehitysyhteistyölukumme suhteen. Tavoitimme jo 0,6 %:n tason, mutta se on nyt hukattu. Suomen tulisi noudattaa kehitysyhteistyön kansainvälistä sitoumustaan eli 0,7 % BKT:stä. Sillä rahoitettaisiin myös ilmastonmuutoksen torjuntaa kehitysmaissa sekä kestävän kehityksen Agenda2030:n toimeenpanoa. Kehitysyhteistyön tärkeä tavoite on köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen maailmassa. Samaan aikaan kun puhutaan kehitysyhteistyön määrästä, on puhuttava sen laadusta. Valitettavasti yhä pienempi osa Suomen kehitysyhteistyöstä on mennyt kaikkein köyhimpiin maihin. Myös panoksemme ympäristökysymyksiin maailmalla on vähentynyt. Kaikki haluavat puuttua pakolaiskriisin alkusyihin. Kehitysapua ja humanitaarista apua lisäämällä sekin on tehtävissä.
  • Jos Suomessa järjestettäisiin kansanäänestys EU-jäsenyydestä, miten äänestäisit

    : Puolesta. Kuuluin itse EU:n kriittisiin kannattajiin. Kriittisiin siksi, että yksin talouskasvu ei pelasta maailmaa, vaan tarvitaan laajaa ympäristöyhteistyötä ja sosiaalista Eurooppaa. Suomen luonteva paikka on EU:n arvoyhteisössä, vahvassa sitoutumisessa demokratiaan ja ihmisoikeuksiin. Unionin suuret haasteet liittyvät nyt nuorisoon, syrjäytymisen ehkäisemiseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä rauhan ja vakauden tukemiseen EU:n lähialueilla. Puuttumalla juurisyihin vaikutamme myös pakolaisuuteen sen syntysijoilla. EU on myös Suomen viennin päämarkkina-alue. On tärkeää, että alueella on yhtenäistä lainsäädäntöä, ja että yhdessä teemme ympäristön ja kiertotalouden kannalta kestäviä ratkaisuja. Suomen tulisi toimia nykyistä aktiivisemmin EU:n kehittämiseksi.
  • Yhdysvaltain poliittinen kehitys huolestuttaa minua.

    : Täysin samaa mieltä. Talouttamme ajatellen Suomella on USA:lle yksi viesti: vapaa ja reilu maailmankauppa, ei protektionismia, ei uusia tullimuureja. Suomen kaltaiselle pienelle, vientivetoiselle maalle protektionistinen ajattelu on myrkkyä. USA on myös saatava takaisin mukaan ilmastonmuutoksen torjuntaan. Lähi-idän, Afganistanin, Syyrian ja Korean niemimaan kriisien hoidossa vakaus, pitkäjänteinen sitoutuminen ja kehityksen käyttäminen välineenä sotilaallisten keinojen rinnalla on tärkeää. USA:n linja vähentää YK-rahoitusta ja leikata rauhanturvaoperaatioilta ei lupaa hyvää maailman konfliktialueille. Myös Jerusalem-päätös oli omiaan lisäämään levottomuutta alueella. Suomen on kehitettävä USA-suhteitaan pitkällä aikavälillä, ja samalla pyrittävä siihen, että EU:n ja USA:n yhteistyö säilyy. Sitä tarvittaisiin niin reilussa maailmankaupassa kuin ilmastonmuutoksen torjunnassa.
  • Suomen on ensisijaisesti hoidettava suhteensa Venäjään kahden kesken, ei EU:n kautta.

    : Jokseenkin eri mieltä. Tarvitaan sekä EU:n Venäjä-politiikkaa että Suomen ja Venäjän kahdenvälisiä suhteita. Krimin ja Itä-Ukrainan tapahtumien vuoksi Venäjän ja lännen suhteet ovat nyt poikkeuksellisen kärjistyneet. Suomen kannattaa yhdessä EU:n kanssa vaikuttaa siihen, että kriiseihin löytyy kansainvälisen oikeuden mukainen ratkaisu. Sanktioissa olemme yhteisessä rintamassa EU:n kanssa. Samaan aikaan on tärkeää, että presidentti ja hallitus ylläpitävät toimivia kahdenvälisiä suhteita Venäjään. Erityinen merkitys on ympäristöyhteistyöllä Itämeren pelastamiseksi sekä kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyöllä yli rajojen.
  • Presidentin on nostettava esille ihmisoikeudet vaikka se haittaisi taloussuhteita.

    : Täysin samaa mieltä. Historia on osoittanut, että ihmisoikeusloukkaukset ja sosiaalisten oikeuksien polkeminen ovat myös talouden kannalta haitallisia tekijöitä. Autoritaariset hallinnot lahoavat sisältäpäin, ja niiden murtuminen tuo usein vielä lisäkärsimyksiä. Siksi on käytettävä tilaisuudet puuttua ihmisoikeusloukkauksiin ja ottaa ne keskusteluissa esille. Se on myös osa Suomen maabrändiä. Emme olisi siinä missä nyt olemme, jos emme olisi huolehtineet demokratiasta, ihmisoikeuksista ja tasa-arvosta.
  • Suomen pitää allekirjoittaa uusi YK:n ydinasekieltosopimus.

    : Täysin samaa mieltä. Suomi teki lehmänkäännöksen omassa ydinasepolitiikassaan jättäytymällä ydinasekieltosopimuksen valmistelusta. Nobelin rauhanpalkinnon saanut ICAN-kampanja on tehnyt tärkeää työtä ydinaseettoman maailman puolesta. Suomelta on huono selitys, että mukana olleet 122 maata olisivat ”epärealistisia” tai uhkaisivat nykyistä ydinsulkusopimusta. Tässä asiassa Suomi on nyt historian väärällä puolella. Kansalaisjärjestöistä on tullut aseriisuntapolitiikan tärkeimpiä toimijoita. Ennen ICAN-kampanjaa jalkaväkimiinakieltosopimus lähti liikkeelle kansalaisaloitteesta. Suomen ei pitäisi vähätellä kansainvälisen kansalaistoiminnan merkitystä. Ydinaseisiin käytettävä raha tarvitaan ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kehitykseen maailman köyhimmillä alueilla. Nämä toimet takaavat maailmanrauhan ydinaseita paremmin.
  • Suomen on torjuttava ilmastonmuutosta vaikka siitä olisi taloudelle haittaa.

    : Täysin samaa mieltä. Ilmastonmuutoksen torjunta voi rasittaa osaa taloutta, mutta synnyttää myös uuden teknologian ja uusien innovaatioiden kautta työtä ja taloudellista toimeliaisuutta Suomessa. Menestyvät yritykset tietävät, että ympäristön huomioonottaminen on kestävän kehityksen ehto. Talouden kannalta kaikkien huonon vaihtoehto on ilmastonmuutoksen eteneminen. 15000 tieteentekijän varoitus Bonnin ilmastokokouksen yhteydessä pitäisi ottaa vakavasti.
  • Suomen on kannettava vastuuta pakolaiskriisistä ottamalla nykyistä enemmän pakolaisia.

    : Täysin samaa mieltä. Maailmalla on käynnissä pahin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan, mutta se ei ole pysyvästi vaikuttanut Suomen pakolaiskiintiöön. Järjestäytynein tapa ottaa vastaan pakolaisia on pakolaiskiintiön kautta YK:n ylläpitämiltä pakolaisleireiltä. Näin myös varmistetaan, että juuri kaikkein heikoimmassa asemassa olevia autetaan ensimmäiseksi. Tämän vuoksi olisi perusteltua nostaa Suomen pakolaiskiintiötä. Näin myös auttaisimme YK:n pakolaistyötä parhaiten. Kasvattamalla kiintiötä voimme lisätä turvallisia ja hallittuja väyliä pakolaisille hakeutua turvaan. Samalla on puututtava tilanteisiin pakolaisten lähtömaissa. Tehokkainta apua on konfliktien ennaltaehkäisy, rauhanvälitys ja pakolaisten auttaminen omilla lähtöalueillaan.
  • Rajavalvonta on palautettava EU-maiden välille.

    : Täysin eri mieltä. Vapaa liikkuvuus on yksi EU:n suuria saavutuksia ja vahvuuksia. Se helpottaa miljoonien ihmisten arkea ja päivittäistä liikkumista ympäri EU:ta. Nykyisten Schengen-säännösten puitteissa sisärajavalvonta on mahdollista palauttaa määräajaksi poikkeustapauksissa. Tätä mahdollisuutta voidaan tarvittaessa käyttää. EU:n sisäisiä rajatarkastuksia paremmin muuttoliikettä hallitaan EU:n yhteisellä turvapaikkapolitiikalla ja jakamalla vastuun. Poliisiyhteistyötä tiivistämällä puuttuisin paitsi rikollisuuteen ja terrorismin uhkaan, myös lisääntyneeseen kovien huumeiden kauppaan sekä veronkiertoon, veroparatiiseihin ja harmaaseen talouteen EU:n alueella.
  • Rikoksesta tuomittujen armahtaminen on poistettava presidentin tehtävistä.

    : Täysin samaa mieltä. Olen muuttanut tässä kantani seurattuani, miten erilainen armahduspolitiikka eri presidenteillä on. Se ei anna kuvaa vakaasta ja harkitsevasta linjasta eikä sovi oikeusvaltioon. Siirtäisin päätösvallan armahduksista Korkeimmalle oikeudelle.
  • Presidentin vallan karsimista on edelleen jatkettava.

    : Jokseenkin eri mieltä. Presidentin valtaoikeudet ovat kutakuinkin kohdillaan. Presidentin nykyisistä valtaoikeuksista olisin valmis luopumaan armahdusoikeudesta. Kahteen esiintyneeseen ongelmaan kiinnittäisin huomiota. Ensimmäinen on tiedonkulku presidentin ja hallituksen välillä mm. sotilaalliseen harjoitustoimintaan liittyvissä asioissa. Puolustusministerin, ulkoministerin ja presidentin yhteistyön on oltava saumatonta. Nyt ei näin aina ole ollut. Euroopan unioni käy Brexitin jälkeen suurta murrosta. On esityksiä tiiviimmästä yhteistyöstä, EU:n puolustusulottuvuus kehittyy ja EU:n yhteinen ulkopolitiikka toivon mukaan vahvistuu. Presidentti ei voi olla kaikesta tästä EU:n kehityksestä ulkopuolinen, vaan tässäkin valtioneuvoston ja presidentin yhteydenpitoa on tiivistettävä.
  • Vaatimus presidentin suomalaisesta syntyperästä pitää poistaa.

    : Kyllä. Lähestyn tätä asiaa käytännön esimerkin kautta: voisiko vuonna 1979 kansanedustajaksi valittu, todella pitkän päivätyön politiikassa tehnyt Ben Zyskowicz olla jossakin tilanteessa ehdolla presidentin virkaan? Mielestäni voisi. Hän on kuitenkin saanut Suomen kansalaisuuden vasta lapsuudessaan, eli ole syntyperäinen Suomen kansalainen. Mielestäni suomalaiset voivat myös itse päättää, haluaisivatko he vaikkapa Ozan Yanarin tai Nasima Razmyarin joskus olevan presidenttiehdokkaita. Tätä mahdollisuutta ei pitäisi lailla estää.
  • Presidentille pitää palauttaa oikeus hajottaa eduskunta.

    : Täysin eri mieltä. Parlamentarismiin kuuluu, että eduskuntavaalien tulosta kunnioitetaan. Pidän nykymallia hyvänä. Presidentin oikeus eduskunnan hajottamiseen toisi presidentin arvaamattomaksi sisäpoliittiseksi pelaajaksi, ja palauttaisi Suomeen Kekkosen kauden huonoja piirteitä.
  • Venäjä on uhka Suomen turvallisuudelle.

    : Jokseenkin eri mieltä. Kansainvälinen jännitys myös Itämeren alueella on lisääntynyt, ja tämä ei ole Suomelle hyvä uutinen. Toisaalta maahamme ei kohdistu miltään taholta suoraa sotilaallista uhkaa. Myös itärajamme on pysynyt rauhallisena. Venäjän kehitykseen liittyy myös arvaamattomuutta. Neuvostoliiton dramaattisen hajoamisen jälkeen on nähty monta eri poliittista suuntausta. Venäjän ja Suomen rajan pitäminen rauhallisena on tärkeää. Rajavartiolaitoksemme ja puolustusvoimiemme kyky toimia erilaisissa tilanteissa on tärkeää. Harjoitustoiminnassa on otettava huomioon myös uudenlaiset hybridi- ja kyberuhat sekä huoltovarmuuskysymykset. On tärkeää, että emme itse lankea stereotyyppisiin viholliskuviin. Venäjänkielinen väestö Suomessa on meille tärkeä voimavara. Kaksoiskansalaisuus on myönteinen asia. Ylen venäjänkieliset uutiset on hyvä esimerkki väärinymmärrystä ja vihapuhetta ehkäisevästä toiminnasta.
  • Viranomaisille on annettava oikeus lukea kansalaisten yksityisiä viestejä terrorismin torjumiseksi.

    : Jokseenkin eri mieltä. Kansalaiset omistavat oman yksityisyytensä, oman kirjeenvaihtonsa ja omat ajatuksensa. Ne eivät ole viranomaisten omaisuutta. Presidenttinä toimisin kaikissa tilanteissa niin, että kansalaisten yksityisyys säilyy turvattuna. Vakavien rikosepäilyjen yhteydessä voidaan tätä yksityisyyttä perustellusta syystä murtaa. Tällaiset oikeudet tulee perustua lakiin, ja viranomaisilla on myös oltava juridinen vastuu silloin, kun he syyllistyvät väärinkäytöksiin kansalaisten yksityisyyttä kohtaan. Valitettavasti näitäkin tapauksia on ollut. En hyväksy massavalvontaa, jossa viranomaisille annetaan laajat oikeudet seurata kansalaisten sähköpostiliikennettä. Suojelupoliisin ja tiedusteluviranomaisten on toimittava tiukan parlamentaarisen kontrollin alla.
  • Suomen pitää hakea Nato-jäsenyyttä.

    : Jokseenkin eri mieltä. En kannata Suomen NATO-jäsenyyttä nykyisessä tilanteessa. Suomen NATO-jäsenyys lisäisi varustelua ja sitä kautta jännitystä Itämeren alueella. Uusi varustelukierre ei olisi Suomen etujen mukainen. Harjoitustoiminta NATO-maiden kanssa on perusteltua silloin, kun voidaan valmistautua yhteiseksi koettuja uhkia vastaan, parantaa suomalaista puolustusosaamista, lisätä kykyjämme ja valmiuttamme toimia rauhanturva- ja kriisinhallintatehtävissä tai kun harjoitellaan avun antamista ja vastaanottamista. Suomen hallitusohjelmiin on ollut kirjattuna ns. Nato-optio eli mahdollisuus hakea jäsenyyttä. Se on muistutuksena siitä, että päätös jäsenyyden hakemisesta on omissa käsissämme, ja tilanteen muuttuessa voimme arvioida asiaa uudestaan. Uusien jäsenten hyväksymisestä Nato päättää omissa prosesseissaan.
  • Ase- tai siviilipalveluksen pitää olla pakollinen sekä miehille että naisille.

    : Jokseenkin samaa mieltä. Varusmiespalvelusta ja siviilipalvelusta voidaan tulevaisuudessa kehittää niin, että alkujakso voisi olla kaikille kuuluva kansalaispalvelus, joka sisältäisi perusasioita ensiaputaidosta, väestönsuojelusta, huoltovarmuudesta ja ympäristönsuojelusta. Ensimmäisenä askeleena voisi olla kutsuntojen järjestäminen siten, että ne suunnattaisiin myös naisille. Tämä madaltaisi kynnystä naisten hakeutumiselle varusmiespalvelukseen ja rauhanturvatehtäviin. Naisten osuus puolustusvoimissa tulee varmasti kasvamaan. Pidän sitä myönteisenä asiana.
  • Lakia rikkova kansalaistottelemattomuus on hyväksyttävää, jos siihen ei liity väkivaltaa.

    : Kyllä. Suomalaiset vastustivat aikanaan Venäjän sortovallan toimia – omatkin sukulaiseni olivat tuolloin kutsuntalakkolaisia. Tästä kansalaistottelemattomuudesta myönnettiin myöhemmin mitaleja. Rosa Parks ei 1955 Alabamassa suostunut antamaan linja-autossa istumapaikkaansa valkoiselle miehelle. Loppu on historiaa –näin murtui Yhdysvaltojen rotuerottelulainsäädäntö. Kansalaistottelemattomuuden on kuitenkin aina oltava avointa, läpinäkyvää ja väkivallatonta.
  • Tuloerot ovat Suomessa liian suuret.

    : Täysin samaa mieltä. Tavoitteena tulee olla tuloeroja kaventava politiikka. Ahkeruudesta on hyvä palkita, mutta palkka ei ole ainoa arvostuksen mittari. Suuret tuloerot aiheuttavat helposti yhteiskuntien särkymistä, erilaisten palvelujen kehittymistä eri tuloryhmille sekä eriytyneiden asuinalueiden syntyä. Pidän suomalaisesta tasa-arvon mallista. Jotkut ilmiöt rapauttavat erityisesti suomalaista arvopohjaa. Tällaisia ovat olleet sellaiset yritysjohdon palkitsemisjärjestelmät, jossa yritysjohtoa on palkittu optioiden tai eläkesopimusten kautta lähes automaattisesti. Suhtaudun erittäin kriittisesti tällaisiin palkitsemisautomaatteihin. Kapellimestarit, jääkiekkoilijat ja formulakuskit tienatkoon miljoonansa - heitä ei kannata kadehtia.
  • Ruotsin kielen opiskelu peruskoulussa on muutettava vapaaehtoiseksi.

    : Ei. On houkutteleva ajatus, että eri puolilla maata voitaisiin koulussa lukea eri kieliä - esimerkiksi lähempänä itärajaa venäjän kieltä ruotsin sijaan. Kuitenkin ihmiset hakeutuvat työelämässä eri puolille maata - esimerkiksi kaksikielisiin kuntiin kuten Vaasaan, Turkuun tai Helsinkiin. Jos toinen kotimainen kieli ei silloin ole hallussa, siitä voi tulla työllistymisen este. Kaksikielisyys on myös tärkeä ja luonteva osa Suomea ja siksi on hyvä, että jokainen oppii koulussa edes vähän toista kotimaista kieltä.
  • Ehdokasnro

    3

  • Ikä

    59

  • Puolue

    Vihr.

  • Perheeseeni kuuluu

    Puoliso Nexar Antonio Flores, syntynyt Ecuadorissa

  • Lapset

    Ei

  • Riippumatta siitä kuulutko johonkin uskonnolliseen yhteisöön, kuinka uskonnollinen mielestäsi olet?

    6 (0 - en lainkaan uskonnollinen, 10 - erittäin uskonnollinen)

  • Uskonnollinen yhteisö

    Suomen evankelis-luterilainen kirkko

  • Koulutus

    Valt.yo.

  • Kokemus

    • Olen kansanedustaja, ulkoasiainvaliokunnan jäsen ja Euroopan rauhaninstituutin puheenjohtaja. Olen toiminut kansanedustajana 1987–1995 ja uudelleen vuodesta 2007 alkaen. Toimin ympäristö- ja kehitysyhteistyöministerinä vuosina 1995–1999, ja kehitysministerinä vuosina 2013–2014.
    • Olen toiminut YK-tehtävissä maailman kriisialueilla 1999-2005 ja EU:n erityisedustajana Sudanissa ja Darfurissa 2005-2007. Sen jälkeen olen toiminut kolmen eri ulkoministerin erityisedustajana rauhanvälityksessä kesään 2017 saakka.
    • Olen toiminut Vihreiden puheenjohtajana, Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtajana sekä Euroopan vihreiden puheenjohtajana.
  • Kielitaito

    • suomi
    • ruotsi
    • englanti
  • Asunut ulkomailla

    1999-2005 YK-tehtävissä maailman konfliktialueilla (Balkan, Afganistan, Irak, Israel ja miehitetty palestiinalaisalue, Liberia, Sudan; pääasiassa kenttätöissä, toimisto ja tilapäinen asunto Genevessä YK:n Euroopan päämajassa Sveitsissä)

    2005-2007 EU:n erityisedustajana Sudanissa ja Darfurissa (toimistot Sudanissa Khartoumissa, Darfurissa El-Fasherissa, AU:n päämajan yhteydessä Addis Abebassa Etiopiassa sekä Brysselissä, Belgiassa – työ jakautui kenttätyön ja näiden toimistojen kesken)

  • Vapaa-ajalla sydäntäni lähinnä on

    Vanhan puuveneen kunnostaminen, luonnossa liikkuminen
  • Mihin kohtaan sijoitat itsesi asteikolla nollasta kymmeneen, kun nolla tarkoittaa poliittista vasemmistoa ja kymmenen poliittista oikeistoa?

    3

  • Kerro tärkeysjärjestyksessä kolme asiaa, jotka mielestäsi uhkaavat Suomea eniten

    1. Nuorten syrjäytyminen. Nuorissa on Suomen tulevaisuus. On erittäin huolestuttavaa, että viidennes 20-vuotiaista nuorista miehistä on koulutuksen, työharjoittelun ja työelämän ulkopuolella. Heidän tilanteeseensa on tartuttava heti.
    2. Ilmastonmuutos Globaalit ympäristömuutokset kuten ilmastonmuutos uhkaavat taloutta, rauhaa ja vakautta kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. Meidän on tehtävä kaikkemme näiden uhkien torjumiseksi.
    3. Eriarvoisuuden lisääntyminen Köyhyys ja huono-osaisuus on Suomessa taas periytyvää. Näin ei pitäisi hyvinvointivaltiossa olla. Meidän tulisi rakentaa kaikille tasa-arvoisia mahdollisuuksia. Suomi on vaarassa jakautua kahtia hyväosaisiin ja niihin, jotka putoavat kehityksestä. Ilmainen korkealuokkainen koulutus on yksi keino tukea mahdollisuuksien tasa-arvoa.

  • Vaalilupaukset

    • Lupaan toimia sellaisen Suomen puolesta, jossa vihapuhe, syrjintä ja häirintä loppuvat, ja jossa jokaisen oikeutta ilmaista itseään vapaasti ja pelkäämättä kunnioitetaan. Se on tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja kaikkien ihmisten voimavaroja kunnioittava Suomi.
    • Teen presidenttinä kaikkeni niiden ympäristöuhkien torjumiseksi, jotka nyt uhkaavat koko olemassaoloamme – ilmastonmuutos, aavikoituminen, maailman merien saastuminen. Haluan Suomen palaavan keskeiseksi toimijaksi myös YK:ssä näiden uhkien torjumiseksi ja kestävän kehityksen tukemiseksi.
    • Presidentti voi toiminnallaan voimaannuttaa suomalaisia, hän voi antaa äänen niille joilta ääni on jo särkynyt, ja hän voi tehdä näkyväksi niitä jotka ovat vaipuneet näkymättömyyteen. Presidentti voi toimia arvojohtajana kaikkien kansalaisten yhdenvertaisuuden puolesta. Näin tulen presidenttinä toimimaan.
  • Mikä on tärkein poliittinen saavutuksesi?

    Olen ollut perustamassa vihreää liikettä niin Suomessa kuin Euroopassakin. Se on radikaalisti muuttanut ajattelutapaamme ympäristönsuojelun ja luonnonsuojelun tärkeydestä politiikassa. Siihen on kuulunut myös vahva painotus ihmisoikeuksiin ja rauhantyöhön. Nämä ovat olleet suuntaviittoja omassa työssäni.
  • Miksi sinua pitäisi äänestää?

    Seuraavat kuusi vuotta ovat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa keskeisiä. EU:n yhteistyö tulee tiivistymään, Venäjän murroskausi jatkuu ja YK:lle asetetaan entistä suurempia odotuksia maailman sotien ja konfliktien rauhanomaisesta ratkaisusta. Suomen pitää olla aktiivinen toimija kansainvälisessä yhteisössä, ja meidän on etsittävä yhdessä muiden kanssa ratkaisuja globaaleihin kriiseihin – niin ilmastonmuutokseen kuin väestönkehitykseenkin. Oma työurani on ollut hyvin kansainvälinen. Tasavallan presidenttinä toimisin sellaisen Suomen puolesta, joka luo turvaa kaikille asukkailleen, mutta toimii aktiivisesti myös globaalien ongelmien ratkaisemiseksi niin, että myös Pohjois-Eurooppa ja Itämeren alue säilyvät vakaina.

  • Käytän vaaleihin rahaa

    400-500 000

  • Vuositulot

    yli 100 000€

  • Ulkopuolisen rahoituksen osuus

    81-100 %

  • Sijoitusten arvo (esim. osakkeet - rahastot)

    -

  • Taloudelliset sidonnaisuudet

    Hallinto- ja luottamustehtävät yksityisissä yrityksissä, yhteisöissä sekä julkisyhteisöissä ja niistä saadut tulot:

    • Suomen setlementtiliiton hallituksen puheenjohtaja - tavanomaisia kokouspalkkioita ja matkakulukorvauksia (ei ylitä 5 000 euroa)
    • Kirkon ulkomaanavun hallituksen jäsen - tavanomaisia kokouspalkkioita ja matkakulukorvauksia (ei ylitä 5 000 euroa)
    • Bcause-säätiön hallituksen jäsen (Boliden-yhtiön perustama säätiö) - tavanomaisia kokouspalkkioita ja matkakulukorvauksia (ei ylitä 5 000 euroa)
    • Neste Oyj:n neuvottelukunnan jäsenyys (ei ylitä 5000 euroa)

    Muut tehtävät ja niistä saadut tulot

    • Teollisen yhteistyön rahasto Oy, työkorvaus 13 070 euroa
    • Luentotehtäviä eri yliopistoissa, yhteisöissä ja yrityksissä (ei ylitä 5 000)
    • Luentotehtäviä Helsingin yliopistossa - tavanomaisia luentopalkkioita (ei ylitä 5 000)
    • Ulkoministerin erityisedustaja Afrikan kriiseissä - ei palkkioita, matkakulukorvaukset
    • Asiantuntijatehtäviä European institute of peacelle (EIP) - tavanomaisia kokouspalkkioita ja matkakulukorvauksia (ei ylitä 5 000)
    • ENCP - European network of political foundations, member of board - tavanomaisia kokouspalkkioita ja matkakulukorvauksia (ei ylitä 5 000)

    Ammatin ja elinkeinon harjoittaminen ja niistä kertyneet tulot

    • Julkaistut kirjat, WSOY ja Kirjapaja, tavanomaisia tekijänoikeuspalkkioita, ei ylitä 5 000 euroa

  • Tärkein ulkopuolinen rahoituslähde

    Yksityiset lahjoitukset

  • Linkkejä

Auta meitä kehittämään vaalikonetta ja täytä lyhyt palautekysely

Palautekysely

Haluatko osallistua Tampereen yliopiston tutkimukseen vaalikoneiden käytöstä? Vastaa noin viiden minuutin kyselyyn vaalikoneen käytön jälkeen. Vastanneiden kesken arvotaan kaksi älypuhelinta.

Osallistu kyselytutkimukseen