Leo Stranius

Valkompassen 2015 Helsingfors valkrets

Till Valkompassens första sida
  • Kandidatens svar
  • Partiets svar

1. Arbete

1. Det är alltför lätt att leva på socialbidrag i Finland

Syftet med den sociala tryggheten är att garantera alla människor en tillräcklig utkomst och omsorg i alla livssituationer. Den sociala tryggheten består av service och förmåner såsom barnbidrag, sjuk- och föräldrapenning, arbetslöshetsskydd och utkomststöd.

Kandidatens kommentar

Jokaisella tulee olla oikeus riittävään perusturvaan. Ansiosidonnainen sosiaaliturva tarjoaa useimmiten kohtuullisen elintason, mutta perusturvan taso on niin alhainen että sillä on vaikea tulla toimeen. Perustulo mahdollistaisi ihmisille mielekkään tekemisen, tekisi työnteosta aina kannattavaa ja vähentäisi nykyisen tukipolitiikan byrokratiaa ja mahdollisia kannustinloukkuja.

2. Öppettiderna inom handeln och andra butiker bör avregleras.

Butikernas och andra affärers dagliga öppettider bestäms i lag. Affärer med en yta på mer än 100 kvm bör vara stängda under kyrkliga helger och första maj, självständighetsdagen, morsdagen och farsdagen. Regionförvaltningsverket kan bevilja undantag på ansökan.

Kandidatens kommentar

Kauppojen vapaat aukiolot mahdollistavat ihmisten erilaiset elämänrytmit ja lisäävät kaupan alan työpaikkoja. Toisaalta työntekijöillä pitää olla oikeus kieltäytyä normaaliajan ulkopuolisista työvuoroista ilman irtisanomisen pelkoa ja joustavien aikataulujen hyväksymisestä tulee maksaa riittävä korvaus. Myös esimerkiksi päivähoitopalveluita on oltava saatavilla niin, että kaksivuorotyössä olevilla vanhemmilla on mahdollisuus saada työaikoihin sopiva hoitopaikka. Kauppojen aukioloaikoja ei ole syytä vapauttaa täysin, sillä se lisäisi paineita esimerkiksi siihen, että tuoretuotteita tulisi olla jatkuvasti tarjolla, ja terveydelle ongelmalliset yövuorot lisääntyisivät turhaan.

3. Finland bör gå över till en basinkomst som ersätter det nuvarande socialskyddets miniminivå.

Med basinkomst avses en penningsumma som utbetalas regelbundet för att garantera utkomst. Det finns många modeller men det gemensamma för dem är att basinkomsten vore ägnad att eliminera flitfällor eftersom det alltid skulle vara lönsamt att arbeta. Då inkomsterna stiger sjunker basinkomsten via beskattningen.

Kandidatens kommentar

Jokaisella tulee olla oikeus riittävään perusturvaan. Perustulo tekisi työnteosta aina kannattavaa ja vähentäisi nykyisen tukipolitiikan byrokratiaa ja mahdollisia kannustinloukkuja. Perustulo helpottaisi rohkeutta vaativia elämänvalintoja kuten yrittäjäksi ryhtymistä.

4. Lagen bör garantera arbetstagaren en minimiarbetstid.

Så kallade nollavtal betyder att arbetstagaren inte vet på förhand hur många skift hen har under nästa arbetsschema. Antalet veckoarbetstimmar kan variera från noll till till exempel 40. Nollavtalen ger arbetsgivaren flexibilitet men lämnar arbetstagaren utan skydd.

Kandidatens kommentar

Työelämä on monipuolisempaa kuin ennen, ja vaikkapa opiskelijoiden elämäntilanteeseen osa-aikainen työskentely saattaa sopia hyvin. Ketään ei kuitenkaan tule pakottaa esimerkiksi nollatuntisopimuksiin. Nollatuntisopimuksen irtisanominen työntekijän toimesta ei saa johtaa karenssiin työttömyysturvassa, jos tunteja ei ole tarjottu.

5. Tiden för utbetalning av arbetslöshetsskydd bör förkortas.

Den inkomstrelaterade dagpenningen utbetalas för 500 fulla arbetslöshetsdagar. Hur stor dagpenningen är beror på inkomsten. Vanligen är dagpenningen 50-70 procent av lönen. Den är skattepliktig inkomst.

Kandidatens kommentar

Kaikkiaan näen, että työkykyiset ihmiset kyllä haluavat töihin, jos niitä vain on tarjolla, ja että työttömäksi joutuneiden asemaa ei tule heikentää töihin patistelun nimissä. Ansiosidonnaista työttömyysturvan kestoa voidaan kuitenkin lyhentää, mikäli kaikkien työttömien saamaa peruspäivärahaa vastaavasti korotetaan. Perustoimeentulolla kuten peruspäivärahalla on vaikea tulla toimeen, joten sen korottaminen olisi kiireellistä. Perustulo tarjoaisi tähän parhaan ratkaisun. Perustulon myötä kaikki voisivat tehdä helpommin itselleen merkityksellisiä asioita ja ottaa riskejä esimerkiksi ryhtymällä yrittäjiksi.

  • Kandidatens svar
  • Partiets svar

2. Ekonomi

1. Finland skulle klara sig bättre utanför euron.

Euron är Europeiska Unionens gemensamma valuta, som togs i bruk som kontantvaluta den 1 februari 2002. I detta nu hör 19 EU-länder till Euroområdet. Euron är en flytande valuta. Den viktigaste mätaren på värdet är förhållandet till USD.

Kandidatens kommentar

Eurossa on omat ongelmansa, kun samaa valuuttaa käyttävät eri tilanteissa olevat kansantaloudet. Toisaalta myös täysin oma valuutta voisi tulla Suomelle kalliiksi, kuten 90-luvulla nähtiin. Yhteinen valuutta lisää myös yhteistyötä ja edistää siten rauhaa. Yhteinen valuutta on kätevä verkko-ostosten teossa ja matkustaessa euroalueella.

2. Skatten på livsmedel kan höjas.

Den allmänna mervärdesskattesatsen är 24 %. Mervärdesskatten på restaurang- och måltidstjänster och på livsmedel är 14 % och på kultur 10 %. På Finansministeriet har det varit aktuellt med en mervärdesskattereform som förenhetligar alla skattesatser. Då skulle den högsta skattesatsen sjunka och i motsvarande grad stiga för till exempel livsmedel.

Kandidatens kommentar

Ruoan verotuksen kiristäminen osuisi kaikkein eniten pienituloisiin, ja ruoka on jo nyt Suomessa kallista moniin muihin eurooppalaisiin maihin verrattuna. Ympäristölle kaikkein haitallisimpien elintarvikkeiden, kuten naudanlihan ja juuston, verotusta voitaisiin kuitenkin kiristää, mikäli samalla alennettaisiin ympäristön, terveyden ja eläinten hyvinvoinnin kannalta parempien peruselintarvikkeiden verotusta.

3. Statens och kommunernas ekonomi bör i första hand balanseras genom att skära ner utgifterna.

Den offentliga skuldens förhållande till bruttoproduktionen håller på att överskrida 60 procent. Finland hotas av överskuldsättning, då den arbetsföra befolkningen inte klarar av att finansiera det allt större behovet av offentlig service. Det här hotet kallas för hållbarhetsunderskott.

Kandidatens kommentar

Leikkaukset palveluihin ja etuuksiin osuvat usein kaikkein heikko-osaisimpiin ja aiheuttavat pidemmällä tähtäimellä vain lisää kustannuksia. Tämä ei ole hyväksyttävää. Elvyttämällä fiksusti ja ekologisesti voidaan luoda hyvinvointia ja pysäyttää velkaantuminen. Investoinnit kannattaa suunnata energiaremontteihin, raideliikenteeseen sekä koulujen ja päiväkotien korjaamiseen. Mahdolliset leikkaukset kannattaa kohdistaa ympäristölle haitallisiin tukiin. Järjestelmää järkevöittämällä ja perustuloon siirtymällä voidaan myös säästää.

4. Barnbidraget bör höjas och beskattas.

Det skattefria barnbidraget är i år 95,75-174,27 euro i månaden, beroende på antalet barn. Ensamförsörjartillägget är 48,55 euro per barn och månad. Om barnbidraget höjs och beskattas har det en inkomstutjämnande effekt.

Kandidatens kommentar

Lapsilisät ovat osa hyvinvointivaltion ideaa ja tärkeä kaikille perheille maksettava etu. Kaikille maksettava lapsilisä vertautuu tässä mielessä perustuloon. Lapsilisien korottaminen ja verottaminen voisi olla hyvä tapa tukea pienituloisia lapsiperheitä taloudellisesti.

5. Finland har inte råd med social- och hälsovårdstjänster i nuvarande omfattning.

Den kommunala social- och hälsovården kostar nästan 20 miljarder euro i året. Hållbarhetsunderskottet i den offentliga ekonomin och förändringen i befolkningsstrukturen betyder att såväl servicestrukturer som verksamhetssätten inom social- och hälsovården måste reformeras.

Kandidatens kommentar

Ketään ei saa jättää heitteille, ja hyvissä sosiaali- ja terveyspalveluissa on ensisijaisesti kyse yhteiskunnan turvaverkon rakentamisesta. Hyvinvointivaltion rakenteita tulee silti uudistaa.

  • Kandidatens svar
  • Partiets svar

3. Säkerhet

1. Ett Natomedlemskap skulle stärka Finlands säkerhetspolitiska ställning.

Nato är en försvarsallians med 28 medlemsländer. Dess viktigaste uppgift är att garantera medlemmarnas säkerhet. Varje medlemsland är skyldigt att hjälpa ett annat medlemsland som utsätts för angrepp. Nato har ett partnerskapsnät och genomför krishanteringsoperationer, där också Finland deltar. Enligt nuvarande regeringsprogram bevarar Finland möjligheten att söka Natomedlemskap.

Kandidatens kommentar

Suomen ei tule liittyä Naton jäseneksi. Nato-jäsenyys heikentäisi Suomen puolueettomuutta ja osallistaisi maatamme maailman sotilaallisiin konflikteihin. Tämä lisäisi Suomen turvattomuutta, sillä maamme sijaitsee geopoliittisesti hankalassa paikassa. Jos Nato-jäsenyyttä ehdotettaisiin, pitäisi asiasta päättää kansanäänestyksellä.

2. Det behövs flera poliser i Finland.

Antalet poliser uppskattas i år till 7500, vilket är cirka 50 poliser fler än i fjol. Riksdagen har ansett att de anslag som finns i statsbudgeten räcker för att bevara polisens operativa kapacitet på 2014 års nivå. Inrikesministeriet har ändå uppskattat att tillgången till bastjänster kommer att minska.

Kandidatens kommentar

Poliisien määrä vähenee rajusti lähivuosien aikana. Vähintään nykytaso tulisi säilyttää. Parhaiten turvallisuutta edistetään kuitenkin vähentämällä eriarvoisuutta ja ennaltaehkäisemällä sosiaali- ja terveysongelmia.

3. Invandringen till Finland bör begränsas för att minska risken för terrorism.

I fjol tog Finland emot 3 651 asylsökande. Av dem beviljades 1 346 asyl. De flesta asylsökande kom från Irak, Somalien och Ryssland. Finland tog i fjol också emot 1 030 kvotflyktingar från Syrien, Demokratiska republiken Kongo och Sudan.

Kandidatens kommentar

Työperäisestä maahanmuutosta on Suomelle hyötyä. Lisäksi ihmisten vapaa liikkuvuus on tärkeä arvo, ja sitä tulee edistää. Suomen on kannettava kortensa kekoon ja autettava ahdinkoa ja vainoa pakenevia. On muistettava, että myös muut maat ovat avanneet ovensa suomalaisille, kun täältä on lähdetty etsimään parempaa toimeentuloa ja paettu sotaa vain joitakin kymmeniä vuosia sitten. Maahanmuuton yhteydessä on ehkäistävä työmarkkinoiden jakautuminen meidän ja muiden töihin. Kaikkiaan Suomeen kohdistuvaa terrorismin uhkaa voidaan poliisin mukaan pitää matalana.

4. Rysslands maktsfärspolitik är ett hot för Finland.

I Rysslands militärdoktrin definieras Nato som landets största säkerhetshot. Av Rysslands grannländer har Ukraina meddelat att man eftersträvar ett Natomedlemskap.

Kandidatens kommentar

Venäjän tilanne on Putinin kaudella muuttunut, ja esimerkiksi ilmatilaloukkaukset osoittavat huonoa ulkopoliittista käytöstä. Sotilaallista uhkaa ei ole tällä hetkellä näköpiirissä, mutta Suomen on otettava kiristynyt ulkopoliittinen tilanne huomioon idänpolitiikassaan. Lisäksi Venäjän etupiiripolitiikka vaikuttaa Suomen talouteen pakotteiden muodossa. Tästä aiheutuvat ongelmat suomalaisille yrityksille pitää yrittää korvata EU:n kautta.

5. När det gäller nätövervakning är statens säkerhet viktigare än medborgarens inregritetsskydd.

En arbetsgrupp på Försvarsministeriet föreslår omfattande övervakning av nättrafiken för att avvärja hot mot den nationella säkerheten. Övervakningen skulle förutsätta att grundlagen ändras.

Kandidatens kommentar

Viestintäsalaisuus on perustuslain ja ihmisoikeussopimusten suojaama. Perustuslain mukaan tätä perusoikeutta voidaan rajoittaa vain, jos rajoitus on erittäin tarkkaan rajattu ja ehdottoman tarpeellinen. Kaikkiin kansalaisiin kohdistuva valvonta ei ole oikeassa suhteessa mahdollisesti saavutettavaan hyötyyn nähden, ja se on siten perustuslain vastaista.

6. Finland bör delta i kampen mot IS med utbildning av den irakiska regeringens styrkor

Islamiska Staten (IS) är en sunniislamistisk terrorgrupp som har tagit kontrollen över stora delar av Syrien och Irak. Gruppen tillämpar en mycket strikt tolkning av islam och vill införa ett muslimskt kalifat. En USA-ledd allians försöker bekämpa IS.

Kandidatens kommentar

Suomen vahvuus on rauhanneuvotteluissa, ja tätä työtä pitää jatkaa ympäri maailmaa. Isisin toiminta Irakissa on kuitenkin erittäin huolestuttavaa. Suomen pitäisi tukea kaikin ei-sotilaallisin keinoin konfliktin ratkaisua ja pyrkiä ihmisoikeuksien turvaamiseen ja hädän lievittämiseen alueella.

  • Kandidatens svar
  • Partiets svar

4. Hälsa

1. Obotligt sjuka bör ha rätt till dödshjälp.

Det är tillåtet att ge assistans vid självmord men aktiv eutanasi är ett brott. Professor Jorma Palo var en känd förespråkare för eutanasi och det är också tidigare finansministern Iiro Viinanen, tidigare Europaparlamentarikern Esko Seppänen och president Sauli Niinistö. Kända motståndare är till exempel läkaren Pekka Reinikainen och arkiatern Risto Pelkonen.

Kandidatens kommentar

Jokaisella ihmisellä on oikeus päättää omaan kehoonsa liittyvistä asioista. Ihmisen omaa tahtoa on kuultava viimeiseen asti. Samalla on muistettava, että myös vaikeasti vammaisten ja parantumattomasti sairaiden elämä voi olla rikasta, ja että eutanasiaan ei saa painostaa ulkopuolisten taholta.

2. Social- och hälsovården bör i första hand produceras som offentliga tjänster.

I den kommunala social- och hälsovården.arbetar omkring 265 000 personer. Privata hälsovårdstjänster och företagshälsovården kompletterar den kommunala servicen. De privata serviceproducenterna står för ungefär en fjärdedel av hälsovårdstjänsterna. Den senaste tiden har utläggningen av service på privata ökat.

Kandidatens kommentar

Hyvinvointipalvelut tulee tuottaa ensisijaisesti julkisesti. Julkisen sektorin etuna on se, että toimintaa voidaan ohjata muillakin perusteilla kuin sillä, mistä saadaan isoimmat voitot. Yritykset ja järjestöt voisivat ottaa joitain tehtäviä tuotettavaksi silloin, kun palvelun laatu ja demokraattinen kontrolli voidaan taata. Julkista terveydenhuoltoa voidaan edistää esimerkiksi poistamalla Kela-korvaukset yksityiseltä terveydenhuollolta ja siirtämällä rahat julkisen terveydenhuollon parantamiseen.

3. Myndigheterna bör ha lägre tröskel för att ingripa i barnfamiljernas problem.

Situationen inom barnskyddet har diskuterats i offentligheten sedan våren 2012, då ett 8-årigt barn mördades i Helsingfors. Barnet var klient hos barnskyddet, som hade fått många anmälningar om henne. Omsorgsministern har konstaterat att tröskeln för att ge familjerna hjälp i tid är för hög och att det är problematiskt.

Kandidatens kommentar

Tarvitaan ongelmien ennaltaehkäisyä. Nyt tukea ja palveluita on usein tarjolla vasta, kun asiat ovat jo tosi huonosti. Kunnissa tuleekin panostaa nykyistä enemmän esimerkiksi matalan kynnyksen kotiapuun. Subjektiivinen päivähoito-oikeus tulee säilyttää. Pitää muistaa, että myös huostaanotot tulevat kalliiksi. Olisi parempi saada vanhemmat jaksamaan.

4. Åldringarna och deras anhöriga bör påföras ett större ansvar för vårdkostnaderna.

Befolkningen åldras och kostnaderna för äldreomsorgen stiger. Professorn i civilrätt Urpo Kangas har föreslagit att vuxna barn kunde förpliktas att betala för till exempel vårdplats för sina föräldrar om deras pension inte räcker till. Så är det i flera länder i Europa.

Kandidatens kommentar

Kaikille pitää taata kunnolliset hoivapalvelut. On kuitenkin reilua, että varakkaammat maksavat hoivapalveluiden kustannuksista muita enemmän. Käytännössä tämä voidaan hoitaa esimerkiksi perintöveroa nostamalla. Ihmisten erilaiset elämäntilanteet pitää kuitenkin huomioida. Kaikilla ei ole varallisuutta vanhuuden turvaksi. Suomalaiselle kulttuurille olisi myös vieras sellainen malli, että omaiset kuten lapset maksaisivat vanhuksen hoidon.

5. Medborgarnas rätt till hälsovård är viktigare än den kommunala självstyrelsen.

Enligt grundlagen är Finland indelat i kommuner vilkas förvaltning skall grunda sig på självstyrelse för kommunens invånare. Samtidigt skall det allmänna tillförsäkra var och en tillräckliga social-, hälsovårds- och sjukvårdstjänster.

Kandidatens kommentar

Terveyspalvelujen on syytä järjestää nykyistä järkevämmin. Julkisten palveluiden järjestämisessä pitää huolehtia, että demokraattinen kontrolli säilyy. Sosiaali- ja terveyshuollon ohjaus voidaan pitää demokraattisen kontrollin ulottuvilla valitsemalla päättävät elimet suorilla vaaleilla esimerkiksi kunnallisvaalien yhteydessä. Hankinnoissa tulee varmistaa, että myös pienet yritykset ja järjestöt pystyvät säilymään tuottajina.

  • Kandidatens svar
  • Partiets svar

5. Framtid

1. Arbetet för att stävja klimatförändringen bör prioriteras fram om industrins konkurrenskraft.

Finlands mål på lång sikt är att minska utsläppen med minst 80 procent till år 2050. Finland försöker också avstå från kolkraft till år 2025. Klimatmålen definieras bland annat i den nya klimatlagen. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=RP+82/2014&base=errp&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD&kieli=ru

Kandidatens kommentar

Ilmastohaasteeseen vastaamisessa on kyse moraalisesta velvollisuudesta tulevia sukupolvia kohtaan. Ihmisten hyvinvointi pitää kuitenkin varmistaa ekologisissa rajoissa. Tiukilla ympäristötavoitteilla ja puhtaaseen energiaan siirtymällä vähennämme päästöjä, luomme uusia työpaikkoja ja saamme vientituotteita puhtaan teknologian alalle. Uusiutuviin energialähteisiin panostaminen on varsinkin pitkällä tähtäimellä taloudellisesti järkevää. Jo nyt monet sijoittajat vetävät rahojaan pois fossiilisista ns. hiilikuplan puhkeamisen pelossa. Energiaomavaraisuudella voimme saada 8,5 miljardia euroa lisää kotimaiseen talouteen.

2. Genändrade livsmedel är trygga för människan och miljön.

Genetiskt modifierade organismer är till exempel växter vars arvsmassa och egenskaper har ändrats med genteknik. Genteknik används oftast i förädlingen av soja och majs. De förses med gener som gör dem resistenta mot vissa bekämpningsmedel eller som ger motståndskraft mot vissa skadeinsekters larver.

Kandidatens kommentar

Geenimuuntelu on monimutkainen kysymys, joka herättää perustellusti huolta. On selvää, että ihmisellä tulee olla oikeus tietää, käyttääkö hän geenimuuntelun avulla tuotettuja elintarvikkeita. Geenimuuntelu voi vahvistaa äärimmilleen vietyä teollista viljelyä, joka ei ole hyväksi ihmiselle eikä ympäristölle. Joissain tapauksissa geenimuunnellun ruuan viljely voi lisätä esimerkiksi keinotekoisten lannoitteiden käyttöä. Lisäksi on vaarana, että geenimuunnellut organismit leviävät tuulen, hyönteisten, vesistöjen ja maatalouskoneiden mukana muualle ympäristöön, vaikkapa luomupelloille. Koska leviämistä on mahdoton pysäyttää, tulisi se ennaltaehkäistä kaikin keinoin.

3. Finland bör ta ett större ansvar för asylsökande som kommer till EU-området.

I fjol anlände 600 000 asylsökande till Europeiska unionen. Finlands andel av de asylsökande var 0,6 procent. Av unionens 28 medlemsländer tog sex emot nästan 80 procent av alla asylsökande. Över 2 500 personer drunknade eller försvann på Medelhavet då de försökte ta sig till Europa över havet i brist på lagliga flyktvägar.

Kandidatens kommentar

Maahanmuuttopolitiikan lähtökohdaksi on otettava inhimillisyys. Meillä on velvollisuus auttaa hädässä olevia. On tärkeää tukea humanitaarisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa.

4. Tanken att hela Finland ska vara bebott är förlegad.

Under de drygt tio senaste åren har södra och mellersta Finland stått för den proportionellt sett största inflyttningen medan östra och norra Finland står för den största nettoförlusten. I dag koncentrerar sig befolkningsökningen så gott som helt till huvudstadsregionen.

Kandidatens kommentar

Asuminen keskittyy yhä enemmän kaupunkeihin niiden tarjoamien palveluiden ja työn vuoksi. Kaupungeissa on helpompi järjestää toimiva joukkoliikenne ja palvelut ovat lähellä. Toisaalta myös maaseudulla asumisen pitää olla mahdollista, ja maaseudulla tulee olemaan jatkossakin merkittävä rooli esimerkiksi ruuan, energian ja virkistyksen tarjoajana. Muutoksen on oltava hallittu, eikä nykyisin maaseudulla asuvia tule jättää omilleen.

5. Storleken på elevgrupperna i grundskolan bör begränsas i lag till till exempel 20 elever.

Lagen definierar inte storleken på undervisningsgrupperna i allmänbildningen. Det betyder att skolklassernas storlek kan variera mycket från kommun till kommun. Sedan 2010 har Undervisnings- och kulturministeriet anvisat statligt specialstöd för att minska undervisningsgrupperna i grundutbildningen. I år minskar stödet emellertid jämfört med i fjol.

Kandidatens kommentar

Kouluille on taattava riittävät resurssit, jotta ryhmäkoot voidaan pitää riittävän pieninä ja koulunkäyntiavustajia on mahdollista palkata. Riittävän pienet ryhmäkoot mahdollistavat niin erityistä tukea vaativien kuin nopeammin edistyvien oppilaiden huomioon ottamisen.

  • Kandidatens svar
  • Partiets svar

7. Omröstningar

1. En folkomröstning bör ordnas om Finlands Natomedlemskap

Kandidatens kommentar

Suomen ei tule liittyä Naton jäseneksi. Nato-jäsenyys heikentäisi Suomen puolueettomuutta ja osallistaisi maatamme maailman sotilaallisiin konflikteihin. Jos Nato-jäsenyyttä ehdotettaisiin, pitäisi asiasta päättää kansanäänestyksellä.

2. Ett principbeslut om ett nytt kärnkraftverk kan godkännas.

Kandidatens kommentar

Lisäydinvoiman sijaan rahat kannattaa laittaa kestäviin ratkaisuihin, uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen. Ydinvoimaan liittyy merkittäviä ympäristöongelmia uraanin louhinnasta aina jätteen loppusijoitukseen asti. Olkiluodon uuden ydinvoimalan rakentamisessa esiintyneet ongelmat ovat osoittaneet, että ydinvoiman lisärakentaminen on kalliimpaa ja hitaampaa kuin osattiin arvioida. Lisäydinvoiman rakentaminen ei ole suomalaisen yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.

3. Inkomstskatten sänks jämnt i alla inkomstklasser för att stimulera ekonomin.

Kandidatens kommentar

Tuloveron alentaminen tasaisesti kaikissa tuloluokissa lisäisi tuloeroja. Tuloeroja tulee kaventaa, ei kasvattaa. Tuloveron progressiota on lisättävä niin, että hyvätuloiset ja varakkaat maksavat nykyistä enemmän ja pienituloiset nykyistä vähemmän. Pienipalkkaisten tuloveroa voidaan alentaa siten, että verotuksen painopistettä siirretään luonnonvarojen käytön verotukseen.

4. Den förra riksdagens beslut att tillåta könsneutrala äktenskap rivs upp.

Kandidatens kommentar

Kaikilla tulee olla yhtäläiset oikeudet lain edessä. Uusi avioliittolaki on askel tähän suuntaan. Kun omat lapseni kasvavat aikuiseksi, toivon, että heillä on mahdollisuus mennä halutessaan avioon riippumatta siitä, kumpaan sukupuoleen heidän rakkautensa kohdistuu. Lisäksi toivon, että heitä kohdellaan seksuaalisesta suuntautumisestaan riippumatta kunnioittavasti, oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti.

5. Försäljning av svaga viner och starköl tillåts i livsmedelsaffärer.

Kandidatens kommentar

Vapaassa yhteiskunnassa kiellot ja rajoitukset pitää perustella hyvin. Alkoholi aiheuttaa Suomessa vuosittain 6-7 miljardin euron kustannukset. Alkoholi on suurin yksittäinen työurien lyhentäjä sekä työikäisten suurimpana kuolinsyynä että työkyvyttömyyseläkkeiden taustatekijänä. Alkoholismin, perheväkivallan, rattijuopumuksen ja monien onnettomuuksien taustatekijänä alkoholi on erittäin merkittävä ongelmien aiheuttaja Suomessa. Alkoholin haittoja voidaan vähentää tehokkaimmin puuttumalla hintaan ja saatavuuteen.

6. Den obligatoriska skolsvenskan slopas.

Kandidatens kommentar

Jokaisella tulee olla oikeus opiskella Suomessa ruotsia ja saada palveluita omalla äidinkielellään. Ruotsin opetus ei nykyisellään toimi ja virkamiesruotsi on riittämätön systeemi takaamaan ruotsinkielisiä palveluita. Kielten opiskelussa olisi syytä lisätä puhumisen osuutta, jotta kielitaito olisi osa arjen taitoa.

  • Kandidatens svar
  • Partiets svar

8. Din region

1. Trängselavgifter bör införas i huvudstadsregionen.

Kandidatens kommentar

Ruuhkamaksut olisivat tehokkain yksittäinen toimenpide liikenteen haittojen vähentämiseksi. Tutkimusten mukaan liikenneturvallisuus paranisi ruuhkamaksujen myötä, keskustan viihtyvyys lisääntyisi ja joukkoliikenteen osuus kasvaisi. Myös liikenteen päästöt ja melu vähenisivät.

2. Ett Stor-Helsingfors med sammanslagna kommuner är ett bättre alternativ än självständiga kommuner med en gemensam metropolförvaltning.

Kandidatens kommentar

Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistäminen olisi hyvä asia. Keinotekoiset kuntarajat aiheuttavat kaavoitusongelmia ja pirstovat yhdyskuntarakennetta. Kuntaliitosten tulee kuitenkin edetä vapaaehtoisesti ja demokraattisesti, ja myös asukkaiden tulee päästä vaikuttamaan asiaan eri vaiheissa. Kuntien yhdistymisen myötä pitäisi vahvistaa paikallisdemokratiaa esimerkiksi kaupunginosavaltuustoilla.

3. Det ligger i hela Finlands intresse att Helsingfors får ett Guggenheimmuseum.

Kandidatens kommentar

Guggenheim-museo voi hyvin toimia kansallisena vetonaulana. Sen rakentamiseen ei tule kuitenkaan laittaa julkisia varoja eikä sen rakentaminen saa olla pois muulta kulttuuritoiminnalta.

4. Staten bör bevilja Helsingfors extra stöd för att integrera invandrare.

Kandidatens kommentar

Maahanmuuttajien kotoutumisen kolme tärkeintä haastetta ovat kielen oppiminen, työllistyminen ja yhdenvertaisuuden toteutuminen. Helsinki voisi saada erityistukea, sillä pääkaupunki on maahanmuuttajien merkittävin asuinpaikka.

5. En plats på långvården är ett bättre alternativ för en ensam åldring än en vård i hemmet.

Kandidatens kommentar

Vanhuksilla tulee olla oikeus hyvää hoitoon iästä ja asuinkunnasta riippumatta. Kotona asuminen parantaa usein vanhusten elämänlaatua ja ylläpitää toimintakykyä. Samalla esimerkiksi omaishoito täydentää julkisia palveluita ja tuo taloudellisia säästöjä. Omaishoitajista pitää kuitenkin pitää nykyistä parempaa huolta. Käytännössä tämä onnistuu korottamalla ja yhtenäistämällä palkkioita sekä sujuvoittamalla vapaa- ja lomajärjestelyitä. Laadukkaaseen kotihoitoon tarvitaan myös henkilöstömitoitus, jotta ketään ei jätetä heitteille. Lisäksi asumisratkaisuja tulee kehittää siihen suuntaan, että yhteisöllisyys vahvistuu.

6. JOKER: Vallöften är bindande.

Kandidatens kommentar

Kaikista lupauksista on hyvä pitää kiinni. Toisaalta kun tosiasiat muuttuvat tai maailma ympärillä muuttuu, on vastuullista muuttaa myös mielipiteitä hyvin perustelluista syistä.

<< Tillbaka