Jan-Henrik Merihonka

Valkompassen 2015 Mellersta Finlands valkrets

Till Valkompassens första sida
  • Kandidatens svar
  • Partiets svar

1. Arbete

1. Det är alltför lätt att leva på socialbidrag i Finland

Syftet med den sociala tryggheten är att garantera alla människor en tillräcklig utkomst och omsorg i alla livssituationer. Den sociala tryggheten består av service och förmåner såsom barnbidrag, sjuk- och föräldrapenning, arbetslöshetsskydd och utkomststöd.

Kandidatens kommentar

Ehkä jotkut osaa ammattimaisesti hyödyntää sosiaaliturvaa ja sen porsaanreikiä, mutta varmasti suurimmalle osalle on melkoista paperinpyöritystä sosiaaliturvan, KELA ja TE-toimiston välillä, jotta saa jotain. Päätöksiä odotellessa kuitenkin pitäisi elää ja maksaa laskut. Ja kun rahaa tulee, niin sitten pitää itse seurata, ettei tulorajat ylity ja joudu palauttamaan etuuksia.

2. Öppettiderna inom handeln och andra butiker bör avregleras.

Butikernas och andra affärers dagliga öppettider bestäms i lag. Affärer med en yta på mer än 100 kvm bör vara stängda under kyrkliga helger och första maj, självständighetsdagen, morsdagen och farsdagen. Regionförvaltningsverket kan bevilja undantag på ansökan.

Kandidatens kommentar

Pidemmät ilta- ja yöaukioloajat vain lisäisivät palkkakustannuksia, jotka pitäisi pitkässä juoksussa lisätä tuotteiden hintaan tai sitten tinkiä henkilökunnan palkoista. Kansakunnan kulutus ei nouse sillä, jos iltamyöhään tai yöllä pääsee kauppaan.

3. Finland bör gå över till en basinkomst som ersätter det nuvarande socialskyddets miniminivå.

Med basinkomst avses en penningsumma som utbetalas regelbundet för att garantera utkomst. Det finns många modeller men det gemensamma för dem är att basinkomsten vore ägnad att eliminera flitfällor eftersom det alltid skulle vara lönsamt att arbeta. Då inkomsterna stiger sjunker basinkomsten via beskattningen.

Kandidatens kommentar

Automaattisesti tuleva raha saattaa passivoida siinä vaiheessa kun pitäisi rakentaa pohjaa tulevaisuudelle. Sitten kun on perhettä perustamassa, on paljon vaikeampi alkaa opiskelemaan ammattia itselleen. Mistä perustuloraha muuten raapaistaisiin? Jos joku koko kansakunnalle löytää perustulorahoitusta, niin yhtä lailla voi pitää nykyiset eri elämäntilanteisiin liittyvät tukijärjestelyt ja parantaa niitä.

4. Lagen bör garantera arbetstagaren en minimiarbetstid.

Så kallade nollavtal betyder att arbetstagaren inte vet på förhand hur många skift hen har under nästa arbetsschema. Antalet veckoarbetstimmar kan variera från noll till till exempel 40. Nollavtalen ger arbetsgivaren flexibilitet men lämnar arbetstagaren utan skydd.

Kandidatens kommentar

Sellainen minimituntimäärä olisi toki hyvä, mikä kerryttäisi työssäoloehtoa. Projektiluontoisissa töissä pitäisin kuitenkin mahdollisena tehdä nollasopimus, jos työntekijä siihen itse suostuu, koska muuten työ ostetaan joltakin vuokratyöntekijäfirmalta. On työntekijän ja yrityksen kannalta paljon parempi, että heidän välillään on suora työsuhde - osaaminen ja hiljainen tieto kumuloituu. Itse olen muutaman vuoden ajan tyytyväisenä tehnyt erityisosaamiseni mukaista työtä tällaisella työsopimuksella ja vielä etänä. En usko, että siitä olisi tullut mitään, jos välissä olisi ollut joku vuokratyöfirma.

5. Tiden för utbetalning av arbetslöshetsskydd bör förkortas.

Den inkomstrelaterade dagpenningen utbetalas för 500 fulla arbetslöshetsdagar. Hur stor dagpenningen är beror på inkomsten. Vanligen är dagpenningen 50-70 procent av lönen. Den är skattepliktig inkomst.

Kandidatens kommentar

Ansiosidonnainen työttömyysturva on tärkeä keino oman talouden sopeuttamisessa muuttuneeseen tilanteeseen. Kestoaika ei ole liian pitkä, koska kasvukeskusten ulkopuolella työtä voi joutua hakemaan pitkän aikaa, eikä siltikään työllisty. Asuntomarkkinatkaan eivät enää toimi niin, että voisi vain myydä asunnon ja muuttaa työn perässä. Sitä on sitten työttömänä motissa asunnon kanssa. Kasvukeskuksissa asuvilla tilanne on parempi: ainakin asunnon myynti onnistuu helpommin ja työmahdollisuuksia on enemmän.

  • Kandidatens svar
  • Partiets svar

2. Ekonomi

1. Finland skulle klara sig bättre utanför euron.

Euron är Europeiska Unionens gemensamma valuta, som togs i bruk som kontantvaluta den 1 februari 2002. I detta nu hör 19 EU-länder till Euroområdet. Euron är en flytande valuta. Den viktigaste mätaren på värdet är förhållandet till USD.

Kandidatens kommentar

Euron vakavista valuvioista huolimatta yhteinen tilivaluutta on helpottanut Euroopan sisäistä rahaliikennettä ja korkotaso on ollut paljon alhaisempi kuin mitä se markka-aikana olisi ollut. Myös hinnat olisivat nousseet markka-aikanakin ja korkeampien korkojen myötä hintojen nousu olisi ollut kumuloituvaa. Valitettavaa eurossa on, että meillä ei enää ole omaa rahapolitiikkaa, mikä vaikuttaa teollisuuden kykyyn työllistää.

2. Skatten på livsmedel kan höjas.

Den allmänna mervärdesskattesatsen är 24 %. Mervärdesskatten på restaurang- och måltidstjänster och på livsmedel är 14 % och på kultur 10 %. På Finansministeriet har det varit aktuellt med en mervärdesskattereform som förenhetligar alla skattesatser. Då skulle den högsta skattesatsen sjunka och i motsvarande grad stiga för till exempel livsmedel.

Kandidatens kommentar

Taloussanomien 4.5.2013 artikkelin mukaan ruoan hinta oli noussut vuodesta 2008 lähtien jopa 13 prosenttia, toiseksi nopeiten EU:ssa. Euromaissa nousu oli ollut keskimäärin 7,7%. Ilman muutoksia arvonlisäveroon nousu olisi ollut peräti 16%. Eiköhän ruoan verotuksen korotusvarat ole jo täysin ulosmitattu?

3. Statens och kommunernas ekonomi bör i första hand balanseras genom att skära ner utgifterna.

Den offentliga skuldens förhållande till bruttoproduktionen håller på att överskrida 60 procent. Finland hotas av överskuldsättning, då den arbetsföra befolkningen inte klarar av att finansiera det allt större behovet av offentlig service. Det här hotet kallas för hållbarhetsunderskott.

Kandidatens kommentar

Niin kauan kuin talouteen ei uutta rahaa, on pakko sopeuttaa taloutta. Velkavetoinen elvytys vain siirtää asioita tuonnemmaksi ja samalla kasvattaa tulevien vuosien velanhoitokuluja.

4. Barnbidraget bör höjas och beskattas.

Det skattefria barnbidraget är i år 95,75-174,27 euro i månaden, beroende på antalet barn. Ensamförsörjartillägget är 48,55 euro per barn och månad. Om barnbidraget höjs och beskattas har det en inkomstutjämnande effekt.

Kandidatens kommentar

Kristillisdemokraattien sitkeän vastustamisen ansiosta lapsilisien leikkaus jäi lopulta paljon pienemmäksi kuin mitä hallitus suunnitteli. Nyt olisi kansalla erinomainen mahdollisuus tukea oikeata perhepuoluetta äänestämällä kristillisdemokraatteja, jotta olisimme seuraavassa hallituksessa leikkausjarruna pitäen perheiden puolta. Haluan palauttaa lapsilisät ennalleen ja pitää ne verottomina.

5. Finland har inte råd med social- och hälsovårdstjänster i nuvarande omfattning.

Den kommunala social- och hälsovården kostar nästan 20 miljarder euro i året. Hållbarhetsunderskottet i den offentliga ekonomin och förändringen i befolkningsstrukturen betyder att såväl servicestrukturer som verksamhetssätten inom social- och hälsovården måste reformeras.

Kandidatens kommentar

Jotta nykyiset palvelut voitaisiin säilyttää, Suomeen pitää saada uutta teollisuustuotantoa sekä kitkeä harmaa talous. Teollisen toiminnan kerrannaisvaikutukset ovat hyvä verotulojen lähde.

  • Kandidatens svar
  • Partiets svar

3. Säkerhet

1. Ett Natomedlemskap skulle stärka Finlands säkerhetspolitiska ställning.

Nato är en försvarsallians med 28 medlemsländer. Dess viktigaste uppgift är att garantera medlemmarnas säkerhet. Varje medlemsland är skyldigt att hjälpa ett annat medlemsland som utsätts för angrepp. Nato har ett partnerskapsnät och genomför krishanteringsoperationer, där också Finland deltar. Enligt nuvarande regeringsprogram bevarar Finland möjligheten att söka Natomedlemskap.

Kandidatens kommentar

Vaikka Euroopassa tapahtuvat asiat suorastaan työntävät maita NATOn syliin, olisin siltikin harkitsevainen asian suhteen. Meillä on todella pitkä raja Venäjän kanssa ja NATO-jäsenyys merkitsi valtavia jännitteitä Suomen rajalle. Eikä jäsenyys olisi mikään edullinen juttu Suomelle. Asiaa tulee seurata tarkasti.

2. Det behövs flera poliser i Finland.

Antalet poliser uppskattas i år till 7500, vilket är cirka 50 poliser fler än i fjol. Riksdagen har ansett att de anslag som finns i statsbudgeten räcker för att bevara polisens operativa kapacitet på 2014 års nivå. Inrikesministeriet har ändå uppskattat att tillgången till bastjänster kommer att minska.

Kandidatens kommentar

Päivi Räsänen vaatii lisärahoitusta poliisille ja niin minäkin. Kansalaisten turvallisuuden tähden poliiseja pitää olla enemmän. Etenkin Pohjois-Suomessa välimatkat ovat liian pitkiä, että harvat poliisit ehtisivät apuun kun on tarve. Tosin ei tämä ole ainoastaan Suomen ongelma - sama vaiva on Alaskan poliisillakin.

3. Invandringen till Finland bör begränsas för att minska risken för terrorism.

I fjol tog Finland emot 3 651 asylsökande. Av dem beviljades 1 346 asyl. De flesta asylsökande kom från Irak, Somalien och Ryssland. Finland tog i fjol också emot 1 030 kvotflyktingar från Syrien, Demokratiska republiken Kongo och Sudan.

Kandidatens kommentar

Nykyisessä taloustilanteessa kantasuomalaisetkaan eivät työllisty, saati sitten muualla tullut suomea tai ruotsia taitamaton. Kun siinä tuskailee Suomen elinkustannusten ja työttömyyden kanssa, niin radikalisoitumisen riski kasvaa.

4. Rysslands maktsfärspolitik är ett hot för Finland.

I Rysslands militärdoktrin definieras Nato som landets största säkerhetshot. Av Rysslands grannländer har Ukraina meddelat att man eftersträvar ett Natomedlemskap.

Kandidatens kommentar

Uhka on myös Venäjän lainsäädäntö, jonka mukaan Venäjä suojelee myös maan ulkopuolella asuvien kansalaistensa oikeuksia. Tämän perusteella Venäjä katsoo voivansa puuttua toisen valtion asioihin, mikäli niin tahtoo.

5. När det gäller nätövervakning är statens säkerhet viktigare än medborgarens inregritetsskydd.

En arbetsgrupp på Försvarsministeriet föreslår omfattande övervakning av nättrafiken för att avvärja hot mot den nationella säkerheten. Övervakningen skulle förutsätta att grundlagen ändras.

Kandidatens kommentar

Tässä on suuri riski Iso veli valvoo -järjestelmästä, mutta valtioon ja kansalaisiin kohdistuva uhka painaa paljon vaakakupissa.

6. Finland bör delta i kampen mot IS med utbildning av den irakiska regeringens styrkor

Islamiska Staten (IS) är en sunniislamistisk terrorgrupp som har tagit kontrollen över stora delar av Syrien och Irak. Gruppen tillämpar en mycket strikt tolkning av islam och vill införa ett muslimskt kalifat. En USA-ledd allians försöker bekämpa IS.

Kandidatens kommentar

Tämä ei ole perinteistä turvallisuuskoulutusta, eikä minusta Suomella ei ole kompetenssia tällaiseen koulutukseen. On muita maita, jotka ovat kokeneempia terroriryhmiä vastaan käytävässä taistelussa.

  • Kandidatens svar
  • Partiets svar

4. Hälsa

1. Obotligt sjuka bör ha rätt till dödshjälp.

Det är tillåtet att ge assistans vid självmord men aktiv eutanasi är ett brott. Professor Jorma Palo var en känd förespråkare för eutanasi och det är också tidigare finansministern Iiro Viinanen, tidigare Europaparlamentarikern Esko Seppänen och president Sauli Niinistö. Kända motståndare är till exempel läkaren Pekka Reinikainen och arkiatern Risto Pelkonen.

Kandidatens kommentar

Minusta kenelläkään ei ole oikeutta katkaista toisen ihmisen elämää tai avustaa siinä. Toisaalta nykyinen valtava lääkearsenaali venyttää ihmiselämän loppupäätä siinä määrin, että elämästä voi oikeasti tulla sietämätöntä. Tehokkailla kipulääkkeillä varustettu saattohoito on eettisesti parempi vaihtoehto. Jos joku haluaa hiipua nopeammin pois, niin ei kai kukaan voi pakottaa ottamaan hoitavia lääkkeitä. Avustettu kuolema on liian siisti ja helppo termi kuten myös eutanasia. Sana armomurha puolestaan kertoo paremmin, mistä siinä on kyse.

2. Social- och hälsovården bör i första hand produceras som offentliga tjänster.

I den kommunala social- och hälsovården.arbetar omkring 265 000 personer. Privata hälsovårdstjänster och företagshälsovården kompletterar den kommunala servicen. De privata serviceproducenterna står för ungefär en fjärdedel av hälsovårdstjänsterna. Den senaste tiden har utläggningen av service på privata ökat.

Kandidatens kommentar

Pidetään raha pyörittämässä julkista järjestelmää ja kehitetään sitä. Miksi yksityisten pitäisi päästä noukkimaan rusinat pullasta?

3. Myndigheterna bör ha lägre tröskel för att ingripa i barnfamiljernas problem.

Situationen inom barnskyddet har diskuterats i offentligheten sedan våren 2012, då ett 8-årigt barn mördades i Helsingfors. Barnet var klient hos barnskyddet, som hade fått många anmälningar om henne. Omsorgsministern har konstaterat att tröskeln för att ge familjerna hjälp i tid är för hög och att det är problematiskt.

Kandidatens kommentar

Monet perheet elävät taloudellisessa ahdingossa, joka vie voimavarat ja luo pohjaa perhetragedioille. Perheet tarvitsevat varhaisempaa kotihoidollista ja rahallista tukea jaksamiseen, jotta huostaanottojen tarve vähenisi ja lapsi saisi kasvaa tutussa ja turvatummassa ympäristössä. Näin hän saa paremmat eväät elämään aikuisena. Koska huostaanotoille pitää löytyä raha, niin yhtä lailla perheen varhaiseen auttamiseen pitää löytyä raha. Se on paremmin käytettyä rahaa kuin huostaanottomenot.

4. Åldringarna och deras anhöriga bör påföras ett större ansvar för vårdkostnaderna.

Befolkningen åldras och kostnaderna för äldreomsorgen stiger. Professorn i civilrätt Urpo Kangas har föreslagit att vuxna barn kunde förpliktas att betala för till exempel vårdplats för sina föräldrar om deras pension inte räcker till. Så är det i flera länder i Europa.

Kandidatens kommentar

Tässä pitää mennä kuitenkin varallisuuden mukaan. Ei saa vähävaraista kurittaa suuremmilla hoitokustannuksilla.

5. Medborgarnas rätt till hälsovård är viktigare än den kommunala självstyrelsen.

Enligt grundlagen är Finland indelat i kommuner vilkas förvaltning skall grunda sig på självstyrelse för kommunens invånare. Samtidigt skall det allmänna tillförsäkra var och en tillräckliga social-, hälsovårds- och sjukvårdstjänster.

Kandidatens kommentar

Kuntien pitää pystyä paremmin päättämään kuinka terveyspalvelut hoidetaan asianmukaisesti ja kuinka varat kohdennetaan. Ei ole hyvä, että kunnan päätösvalta romahtaa, mutta maksajan rooli pysyy.

  • Kandidatens svar
  • Partiets svar

5. Framtid

1. Arbetet för att stävja klimatförändringen bör prioriteras fram om industrins konkurrenskraft.

Finlands mål på lång sikt är att minska utsläppen med minst 80 procent till år 2050. Finland försöker också avstå från kolkraft till år 2025. Klimatmålen definieras bland annat i den nya klimatlagen. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=RP+82/2014&base=errp&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD&kieli=ru

Kandidatens kommentar

Tavoite on suorastaan elintärkeä kaikkien maapallon asukkaiden kannalta. Siihen vain tarvitaan suuret maat mukaan. Suomi on jo 1980-luvulta lähtien tehnyt paljon työtä ilmaston ja vesistön parantamisen osalta. Suurimpien maidenkin pitäisi nyt tehdä samoin. Vaikka Suomi ajaisi ilmastotalkoiden myötä Suomen teollisuuden ja talouden konkurssiin, pelkästään se ei ilmastoa pelastaisi. Ehkä jotkut olisivat ylpeinä esittelemässä saavutuksia muille maille, mutta millä täällä sitten elettäisiin?

2. Genändrade livsmedel är trygga för människan och miljön.

Genetiskt modifierade organismer är till exempel växter vars arvsmassa och egenskaper har ändrats med genteknik. Genteknik används oftast i förädlingen av soja och majs. De förses med gener som gör dem resistenta mot vissa bekämpningsmedel eller som ger motståndskraft mot vissa skadeinsekters larver.

Kandidatens kommentar

Jag tycker att man bör äta naturlig mat.

3. Finland bör ta ett större ansvar för asylsökande som kommer till EU-området.

I fjol anlände 600 000 asylsökande till Europeiska unionen. Finlands andel av de asylsökande var 0,6 procent. Av unionens 28 medlemsländer tog sex emot nästan 80 procent av alla asylsökande. Över 2 500 personer drunknade eller försvann på Medelhavet då de försökte ta sig till Europa över havet i brist på lagliga flyktvägar.

Kandidatens kommentar

Tulisiko maailmasta sitten onnela? Tuskinpa, sillä ongelma-alueilta tulisi väkeä lisää ja lisää. Tärkeämpää olisi ratkaista ongelmat niillä alueilla, joilta ihmiset lähtevät pakoon. Kansainvälisen yhteisön tulee puuttua asiaan ja auttaa yhteiskuntaa nousemaan jaloilleen. Näin ihmiset voisivat elää kotiseuduillaan ja kehittää omaa yhteiskuntaansa.

4. Tanken att hela Finland ska vara bebott är förlegad.

Under de drygt tio senaste åren har södra och mellersta Finland stått för den proportionellt sett största inflyttningen medan östra och norra Finland står för den största nettoförlusten. I dag koncentrerar sig befolkningsökningen så gott som helt till huvudstadsregionen.

Kandidatens kommentar

Myydäänkö asumaton osa eniten maksavalle valtion velan lyhentämiseksi? Näin ei saa tehdä. Sen sijaan koko Suomea on kehitettävä ja valtion lopetettava toimintojen keskittäminen kasvukeskuksiin. Miksi vaivautua korjaamaan kouluja ja teitä, jos asukkaat hupenevat muualle? Elämän laatu on parempaa kasvukeskusten ulkopuolella - on luontoa, vähän liikenneruuhkia jos ollenkaan., puhtaampaa ilmaa ja vesistöjä. Miksi pakata ihmisiä kaupunkeihin?

5. Storleken på elevgrupperna i grundskolan bör begränsas i lag till till exempel 20 elever.

Lagen definierar inte storleken på undervisningsgrupperna i allmänbildningen. Det betyder att skolklassernas storlek kan variera mycket från kommun till kommun. Sedan 2010 har Undervisnings- och kulturministeriet anvisat statligt specialstöd för att minska undervisningsgrupperna i grundutbildningen. I år minskar stödet emellertid jämfört med i fjol.

Kandidatens kommentar

Optimaalinen lukumäärä on vielä tutkittava, mutta liian suuria opetusryhmiä ei enää saa muodostaa.

  • Kandidatens svar
  • Partiets svar

7. Omröstningar

1. En folkomröstning bör ordnas om Finlands Natomedlemskap

2. Ett principbeslut om ett nytt kärnkraftverk kan godkännas.

Kandidatens kommentar

Produktion av finsk industri har sjönkt så mycket att det behövs inte en ny kärnkraftstation.

3. Inkomstskatten sänks jämnt i alla inkomstklasser för att stimulera ekonomin.

Kandidatens kommentar

Tuloveroa tulisi alentaa suhteessa enemmän pientuloisten tuloluokissa. Tämä lisäisi ostovoimaa ja purkaisi lykättyjen hankintapäätösten jonoa.

4. Den förra riksdagens beslut att tillåta könsneutrala äktenskap rivs upp.

Kandidatens kommentar

Lapsella on lähtökohtainen oikeus isään ja äitiin.

5. Försäljning av svaga viner och starköl tillåts i livsmedelsaffärer.

Kandidatens kommentar

Mietoja viinejä minun mielestäni voisi myydä ruokakaupassa, mutta vahvat oluet pitäisin Alkon listoilla.

6. Den obligatoriska skolsvenskan slopas.

Kandidatens kommentar

Taitaa tulla uusi jääkausi ennen kuin tämä asia on Suomessa ratkaistu. Vaikka sisämaassa harvoin tarvitsee ruotsia, on sen osaaminen silti vähintäänkin yleissivistävää ja pohjoismaisuutta. Mikäli ruotsin sijaan valinta olisi maanaapureidemme kielet ruotsi, norja vai venäjä, niin voisi itse vaikuttaa asiaan sen mukaan, mikä kiinnostaa ja minkä kokee hyödyllisemmäksi. Mutta en usko, että esim. Ilomantsissa olisi suurta ruotsinkielen opiskelubuumia, joten turhaa siellä olisi pitää ruotsin opettajaa passissa siltä varalta, että joku sattuisi valitsemaan sen kielen. Tai tarviiko Korsnäsissä venäjän kieltä? Joten pitäisikö kakkoskielen opiskelu alueellistaa? Vaikeaa ja riitaa aiheuttavaa se kielirajojenkin määrittely olisi.

  • Kandidatens svar
  • Partiets svar

8. Din region

1. Arbetslösa med akademisk utbildning i Mellersta Finland bör utbildas till företagare med statligt stöd.

Kandidatens kommentar

Koulutetaan ne, jotka oikeasti haluavat yrittäjiksi ja ymmärtävät, mitä yrittäjyys merkitsee muun muassa sosiaalietuuksien kannalta. Siltikään kaikista ei ole yrittäjäksi.

Yrittäjyys itsessään ei ole mikään auvoisa ratkaisu työttömyyteen - sillä vain siivotaan tilastoja, kun saadaan ihmiselle ennakkoverolaput kouraan. Mikäli työtön keksii hyvän yritysidean, niin silloin yrittäjyys on oiva vaihtoehto.

2. Läkare som har fått sin utbildning i Finland bör förpliktas att arbeta en viss tid inom den offentliga sektorn för att underlätta läkarbristen.

3. Under den förestående valperioden bör åtgärder vidtas för att få slut på användningen av torv som energikälla.

Kandidatens kommentar

En kannata turpeen käyttöä, koska sitä pitää kipata suuria määriä esim. voimalaitoksen polttouuniin ja sen kuljetus saa aikaan liikenteen päästöjä. Turvesoiden hyödyntä muuttaa paikallista ekosysteemiä. Lisäksi turvetta muodostuu melko hitaasti ollakseen uusiutuva luonnonvara.

4. Behovet av virke inom bioenergiproduktionen bör kartläggas och avverkningen av energivirke vid behov begränsas för att bibehålla diversiteten i våra skogar.

Kandidatens kommentar

Suomella on vähän luonnonvaroja. Puun käyttöä pitää tehostaa.

5. För att stöda bioenergin bör väganslagen i Mellersta Finland riktas till landsvägsnätet under nästa valperiod.

6. JOKER: Vallöften är bindande.

Kandidatens kommentar

Lupaukset pitää pyrkiä pitämään. Tämän ei kuitenkaan pidä estää parempia päätöksiä tulevaisuudessa. Vaalilupauksen taustalla ollut tilanne voi muuttua hyvinkin erilaiseksi yhteiskunnallisista, teknologisista tai maailmanpoliittisista syistä, jotka kaikki voivat vaikuttaa asiaan niin, että alkuperäinen päätös ei enää ole se parhaalta vaikuttava päätös. Silloin päätökset taustat on harkittava uudelleen. Tätä harkintamahdollisuutta ei silti saa käyttää helppona ulospääsynä lupauksesta.

<< Tillbaka