Tuure Parkkinen

Valkompassen 2015 Nylands valkrets

Till Valkompassens första sida
  • Kandidatens svar
  • Partiets svar

1. Arbete

1. Det är alltför lätt att leva på socialbidrag i Finland

Syftet med den sociala tryggheten är att garantera alla människor en tillräcklig utkomst och omsorg i alla livssituationer. Den sociala tryggheten består av service och förmåner såsom barnbidrag, sjuk- och föräldrapenning, arbetslöshetsskydd och utkomststöd.

Kandidatens kommentar

Sosiaaliturvan varaan on helppo jumiutua, eli se on passivoiva. Se pakottaa heittäytymään avuttoman rooliin. Mutta sosiaaliturvajärjestelmä ei ole ollenkaan HELPPO navigoida tai käyttää. Yksinkertaistaisin sitä huomattavasti ja tekisin siitä kannustavamman - esim. perustulon kaltaisella ratkaisulla.

2. Öppettiderna inom handeln och andra butiker bör avregleras.

Butikernas och andra affärers dagliga öppettider bestäms i lag. Affärer med en yta på mer än 100 kvm bör vara stängda under kyrkliga helger och första maj, självständighetsdagen, morsdagen och farsdagen. Regionförvaltningsverket kan bevilja undantag på ansökan.

Kandidatens kommentar

En näe vapauttamiselle estettä. Jos ollaan huolissaan työntekijöiden asemasta, on parempi ratkaisu taata, että näillä on vaihtoehtoja ja siten varaa neuvotella haastavista työtunneista korkeampaa palkkaa. Ks. video: rootbug.org/Ns5

3. Finland bör gå över till en basinkomst som ersätter det nuvarande socialskyddets miniminivå.

Med basinkomst avses en penningsumma som utbetalas regelbundet för att garantera utkomst. Det finns många modeller men det gemensamma för dem är att basinkomsten vore ägnad att eliminera flitfällor eftersom det alltid skulle vara lönsamt att arbeta. Då inkomsterna stiger sjunker basinkomsten via beskattningen.

Kandidatens kommentar

Sosiaaliturvan on oltava perustulon kaltainen siten, että se kannustaa aina osa-aikaiseen työntekoon. Rahallinen perustulo ei kuitenkaan ole ainoa mahdollinen ratkaisu. Tosin maan arvon verottaminen voisi hyvinkin mahdollistaa kohtuullisen perustulon ilman liiallista tuloverojen nousua. Ks. rootbug.org/Ns1 , bit.ly/maamonopoli

4. Lagen bör garantera arbetstagaren en minimiarbetstid.

Så kallade nollavtal betyder att arbetstagaren inte vet på förhand hur många skift hen har under nästa arbetsschema. Antalet veckoarbetstimmar kan variera från noll till till exempel 40. Nollavtalen ger arbetsgivaren flexibilitet men lämnar arbetstagaren utan skydd.

Kandidatens kommentar

Päin vastoin pitää edistää ihmisten mahdollisuutta tehdä sen verran töitä kuin nämä oikeasti haluavat. On toki alakohtaista, miten työ kannattaa järjestää ja jaksottaa. Kaikki pakotteet työmarkkinoilla ovat vain kieltoja muunlaisten työsuhteiden luomiseen. Ks. bit.ly/tyonluonti

5. Tiden för utbetalning av arbetslöshetsskydd bör förkortas.

Den inkomstrelaterade dagpenningen utbetalas för 500 fulla arbetslöshetsdagar. Hur stor dagpenningen är beror på inkomsten. Vanligen är dagpenningen 50-70 procent av lönen. Den är skattepliktig inkomst.

Kandidatens kommentar

Julkisen työttömyysturvan ei tarvitsisi mielestäni olla ansiosionnainen. Perusturvan päälle voi kukin ottaa omia työttömyysvakuutuksia. Ansiosidonnainen työttömyysturva ottaa pitkäaikaistyöttömyyden uhan itsestäänselvyytenä.

  • Kandidatens svar
  • Partiets svar

2. Ekonomi

1. Finland skulle klara sig bättre utanför euron.

Euron är Europeiska Unionens gemensamma valuta, som togs i bruk som kontantvaluta den 1 februari 2002. I detta nu hör 19 EU-länder till Euroområdet. Euron är en flytande valuta. Den viktigaste mätaren på värdet är förhållandet till USD.

Kandidatens kommentar

Teoriassa euro voisi toimia, mut nyt se on käytännössä Saksan väline velkaannuttaa muita kansantalouksia. Sen lisäksi, että valuuttakurssit eivät pääse tasapainottamaan ulkomaankauppaa, euro asettaa merkittäviä rajoitteita rahapolitiikalle, kuten mahdollisuutta laskea reaalikorkotasoa, mitä talouden tasapaino nyt edellyttäisi: rootbug.org/Ns3 , rootbug.org/Ns4 , http://bit.ly/paaomanmp

2. Skatten på livsmedel kan höjas.

Den allmänna mervärdesskattesatsen är 24 %. Mervärdesskatten på restaurang- och måltidstjänster och på livsmedel är 14 % och på kultur 10 %. På Finansministeriet har det varit aktuellt med en mervärdesskattereform som förenhetligar alla skattesatser. Då skulle den högsta skattesatsen sjunka och i motsvarande grad stiga för till exempel livsmedel.

Kandidatens kommentar

Ylipäänsä vaihdannan verotusta pitää laskea, mutta kannatan ALV-järjestelmän yksinkertaistamista ja erillisten veroprosenttien poistoa. Ruokaa subventoidaan jo todella paljon mataloustuissa, mikä kannustaa tuhlaavaan resurssien käyttöön. Jos halutaan tukea vähävaraisia, asumisen kustannukset ovat paljon olennaisempi tekijä. Niitä pitää laskea tarjontaa lisäämällä, mm. nykyistä rakennuskartellia heikentämällä: bit.ly/maamonopoli

3. Statens och kommunernas ekonomi bör i första hand balanseras genom att skära ner utgifterna.

Den offentliga skuldens förhållande till bruttoproduktionen håller på att överskrida 60 procent. Finland hotas av överskuldsättning, då den arbetsföra befolkningen inte klarar av att finansiera det allt större behovet av offentlig service. Det här hotet kallas för hållbarhetsunderskott.

Kandidatens kommentar

Julkisen sektorin toiminnassa on pajon tehostamisen varaa. Mutta lisäksi maanarvoon kohdistuva kiinteistövero ja tulot luonnollisista monopolitoimialoista ovat oivia tulonlähteitä, jotka eivät haittaa taloudellista toimeliaisuutta: rootbug.org/Ns1 , bit.ly/maamonopoli

4. Barnbidraget bör höjas och beskattas.

Det skattefria barnbidraget är i år 95,75-174,27 euro i månaden, beroende på antalet barn. Ensamförsörjartillägget är 48,55 euro per barn och månad. Om barnbidraget höjs och beskattas har det en inkomstutjämnande effekt.

5. Finland har inte råd med social- och hälsovårdstjänster i nuvarande omfattning.

Den kommunala social- och hälsovården kostar nästan 20 miljarder euro i året. Hållbarhetsunderskottet i den offentliga ekonomin och förändringen i befolkningsstrukturen betyder att såväl servicestrukturer som verksamhetssätten inom social- och hälsovården måste reformeras.

Kandidatens kommentar

Varmasti on, jos toimintaa tehostetaan ja luonnollisten monopolien tuotot saadaan julkiseen käyttöön. Siitä tosin voidaan keskustella, mitkä kaikki palvelut kannattaa pitää julkisina. Esim. pakkoeläkesäästämisestä on pyrittävä eroon ja mahdollistettava tämän korvaaminen työkyvyttömyysvakuutuksella. "Kerrasta poikki" -eläköitymisjärjestelmämme on aikansa elänyt.

  • Kandidatens svar
  • Partiets svar

3. Säkerhet

1. Ett Natomedlemskap skulle stärka Finlands säkerhetspolitiska ställning.

Nato är en försvarsallians med 28 medlemsländer. Dess viktigaste uppgift är att garantera medlemmarnas säkerhet. Varje medlemsland är skyldigt att hjälpa ett annat medlemsland som utsätts för angrepp. Nato har ett partnerskapsnät och genomför krishanteringsoperationer, där också Finland deltar. Enligt nuvarande regeringsprogram bevarar Finland möjligheten att söka Natomedlemskap.

Kandidatens kommentar

Ei vahvaa kantaa. Yhteistyö voisi tehostaa puolustusta, mutta on varottava joutumasta suurvaltojen pelinappulaksi.

2. Det behövs flera poliser i Finland.

Antalet poliser uppskattas i år till 7500, vilket är cirka 50 poliser fler än i fjol. Riksdagen har ansett att de anslag som finns i statsbudgeten räcker för att bevara polisens operativa kapacitet på 2014 års nivå. Inrikesministeriet har ändå uppskattat att tillgången till bastjänster kommer att minska.

Kandidatens kommentar

Keskittyisin ennemmin vähentämään syitä poliisien tarpeelle.

3. Invandringen till Finland bör begränsas för att minska risken för terrorism.

I fjol tog Finland emot 3 651 asylsökande. Av dem beviljades 1 346 asyl. De flesta asylsökande kom från Irak, Somalien och Ryssland. Finland tog i fjol också emot 1 030 kvotflyktingar från Syrien, Demokratiska republiken Kongo och Sudan.

Kandidatens kommentar

Toki iskuja voi tapahtua, mutta terrorismin uhka on aina ylimitoitettua ja se saa aivan suhteetonta huomiota verrattuna moniin muihin vaaratekijöihin.

4. Rysslands maktsfärspolitik är ett hot för Finland.

I Rysslands militärdoktrin definieras Nato som landets största säkerhetshot. Av Rysslands grannländer har Ukraina meddelat att man eftersträvar ett Natomedlemskap.

Kandidatens kommentar

Kyllä se siltä vahvasti näyttää. En antaisi tämän kuitenkaan ruokkia militarismia.

5. När det gäller nätövervakning är statens säkerhet viktigare än medborgarens inregritetsskydd.

En arbetsgrupp på Försvarsministeriet föreslår omfattande övervakning av nättrafiken för att avvärja hot mot den nationella säkerheten. Övervakningen skulle förutsätta att grundlagen ändras.

Kandidatens kommentar

"Valtion turvallisuus" :D Niin, tarkoittiko se "hyvinvointi" hyvinvointivaltiossakin "valtion hyvinvointia"?

6. Finland bör delta i kampen mot IS med utbildning av den irakiska regeringens styrkor

Islamiska Staten (IS) är en sunniislamistisk terrorgrupp som har tagit kontrollen över stora delar av Syrien och Irak. Gruppen tillämpar en mycket strikt tolkning av islam och vill införa ett muslimskt kalifat. En USA-ledd allians försöker bekämpa IS.

Kandidatens kommentar

En lähtisi näin herkästi puuttuman muiden maiden asioihin sotilaallisesti. Varsinkaan kun ei ole varmuutta kuka pohjimmiltaan mitäkin järjestöjä tukee ja millä agendalla.

  • Kandidatens svar
  • Partiets svar

4. Hälsa

1. Obotligt sjuka bör ha rätt till dödshjälp.

Det är tillåtet att ge assistans vid självmord men aktiv eutanasi är ett brott. Professor Jorma Palo var en känd förespråkare för eutanasi och det är också tidigare finansministern Iiro Viinanen, tidigare Europaparlamentarikern Esko Seppänen och president Sauli Niinistö. Kända motståndare är till exempel läkaren Pekka Reinikainen och arkiatern Risto Pelkonen.

Kandidatens kommentar

Ihmisten pakottaminen elämään tuskassa ei ole inhimillistä.

2. Social- och hälsovården bör i första hand produceras som offentliga tjänster.

I den kommunala social- och hälsovården.arbetar omkring 265 000 personer. Privata hälsovårdstjänster och företagshälsovården kompletterar den kommunala servicen. De privata serviceproducenterna står för ungefär en fjärdedel av hälsovårdstjänsterna. Den senaste tiden har utläggningen av service på privata ökat.

Kandidatens kommentar

Kilpailuttaminen voisi tehostaa toimintaa ja löytää parempia tapoja järjestää palvelut. Mutta on taattava, että kilpailu toimii reilusti. Tämä edellyttää myös esim. terveysalan koulutuspaikkojen vapauttamista. Muutoin kilpailutuksen aiheuttaman tehostumisen edut valuvat lähinnä lääkärien (nyt se rajallinen resurssi) palkkoihin.

3. Myndigheterna bör ha lägre tröskel för att ingripa i barnfamiljernas problem.

Situationen inom barnskyddet har diskuterats i offentligheten sedan våren 2012, då ett 8-årigt barn mördades i Helsingfors. Barnet var klient hos barnskyddet, som hade fått många anmälningar om henne. Omsorgsministern har konstaterat att tröskeln för att ge familjerna hjälp i tid är för hög och att det är problematiskt.

Kandidatens kommentar

Vanhempien oikeudet lapsiinsa ovat haastavimpia eettisiä kysymyksiä. Yleensä olen skeptinen viranomaisten harkintakyvyn suhteen, mutta lasten jättäminen turvattomaan kotiin ei mielestäni ole oikein.

4. Åldringarna och deras anhöriga bör påföras ett större ansvar för vårdkostnaderna.

Befolkningen åldras och kostnaderna för äldreomsorgen stiger. Professorn i civilrätt Urpo Kangas har föreslagit att vuxna barn kunde förpliktas att betala för till exempel vårdplats för sina föräldrar om deras pension inte räcker till. Så är det i flera länder i Europa.

Kandidatens kommentar

Omaisten osallistuminen vanhusten hoitoon on kannatettavaa ja suotavaa. Vanhuuden turvaa ei kuitenkaan voi jättää näiden varaan. Kaikilla ei ole omaisia tai omaisuutta samalla tavalla. Omaisuuden takavarikoinnilla tai muun tuen eväämisellä omaisuussyistä voi myös olla haitallisia kannustinvaikutuksia.

5. Medborgarnas rätt till hälsovård är viktigare än den kommunala självstyrelsen.

Enligt grundlagen är Finland indelat i kommuner vilkas förvaltning skall grunda sig på självstyrelse för kommunens invånare. Samtidigt skall det allmänna tillförsäkra var och en tillräckliga social-, hälsovårds- och sjukvårdstjänster.

Kandidatens kommentar

En anna nykyisten hallintorakenteiden säilymiselle mitään itseisarvoa.

  • Kandidatens svar
  • Partiets svar

5. Framtid

1. Arbetet för att stävja klimatförändringen bör prioriteras fram om industrins konkurrenskraft.

Finlands mål på lång sikt är att minska utsläppen med minst 80 procent till år 2050. Finland försöker också avstå från kolkraft till år 2025. Klimatmålen definieras bland annat i den nya klimatlagen. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=RP+82/2014&base=errp&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD&kieli=ru

Kandidatens kommentar

Kilpailukykypolitiikkamme on pääosin kestämätöntä merkantilismia (ks. bit.ly/merkantilismi ). Talouskasvukaan ei saa olla itseisarvoinen tavoite, joka menee ympäristöllisen kestävyyden ohi (ks. bit.ly/tyonluonti ). Ilmastonmuutos kuitenkin edellyttää kansainvälistä yhteistyötä. Saa olla edelläkävijä ja näyttää mallia, mutta liika sooloilu johtaa vain siihen, että päästöt valuvat muihin maihin - eli vaikutusta katoaa täysin.

2. Genändrade livsmedel är trygga för människan och miljön.

Genetiskt modifierade organismer är till exempel växter vars arvsmassa och egenskaper har ändrats med genteknik. Genteknik används oftast i förädlingen av soja och majs. De förses med gener som gör dem resistenta mot vissa bekämpningsmedel eller som ger motståndskraft mot vissa skadeinsekters larver.

Kandidatens kommentar

Geenimuuntelu ei sinänsä ole välttämättä mikään ongelma - kuten ei lajien muukaan jalostaminen. Nykyisessä teollisessa maataloustuotannossa on paljon suurempiakin kestävyys- ja terveysuhkia, kuten nykyinen uusiutumattomien lannoitteiden käyttö ja ylipäänsä viljakasvien pieni monimuotoisuus. Geenimuuntelulla voidaan parantaa kasvien vastustuskykyä ja ravinnepitoisuutta, mitkä ovat erityisesti kehitysmaissa arvokkaita mahdollisuuksia. Käyttöönotossa on kuitenkin oltava varovainen, eikä millekään siementuottajalle saa antaa monopoliasemaa.

3. Finland bör ta ett större ansvar för asylsökande som kommer till EU-området.

I fjol anlände 600 000 asylsökande till Europeiska unionen. Finlands andel av de asylsökande var 0,6 procent. Av unionens 28 medlemsländer tog sex emot nästan 80 procent av alla asylsökande. Över 2 500 personer drunknade eller försvann på Medelhavet då de försökte ta sig till Europa över havet i brist på lagliga flyktvägar.

Kandidatens kommentar

Tasainen vastuu on tässä ihan ok. En vastusta turvapaikkojen tarjoamista enkä maahanmuuttoa. Fokus pitäisi olla kehitysmaiden vakauttamisessa ja näiden elintason nostamisessa.

4. Tanken att hela Finland ska vara bebott är förlegad.

Under de drygt tio senaste åren har södra och mellersta Finland stått för den proportionellt sett största inflyttningen medan östra och norra Finland står för den största nettoförlusten. I dag koncentrerar sig befolkningsökningen så gott som helt till huvudstadsregionen.

Kandidatens kommentar

Muuttovirtojen hillitsemiseen tähtäävä aluepolitiikka ja esim. liikenteen subventointi on kestämätöntä viivytystaistelua, joka tällä hetkellä mm. johtaa PK-seudulla tahalliseen asuntopulan ylläpitämiseen ja siten vähävaraisten ryöstämiseen riistokorkeilla vuokrilla. Ks. bit.ly/maamonopoli

5. Storleken på elevgrupperna i grundskolan bör begränsas i lag till till exempel 20 elever.

Lagen definierar inte storleken på undervisningsgrupperna i allmänbildningen. Det betyder att skolklassernas storlek kan variera mycket från kommun till kommun. Sedan 2010 har Undervisnings- och kulturministeriet anvisat statligt specialstöd för att minska undervisningsgrupperna i grundutbildningen. I år minskar stödet emellertid jämfört med i fjol.

Kandidatens kommentar

En usko, että opetusryhmien kokorajoitteet ovat paras tapa kehittää koulutusta. Koulutukseen toki pitää panostaa! Samoja opettajaresursseja voidaan hyödyntää tehokkaammin esim. "käännetyllä" opetusmallilla, jossa opetus tapahtuu osittain videoiden välityksellä ja koulun oppitunneilla tehdään harjoituksia opettajien avustuksella. Muutenkin vuosikurssi- ja arvosanakeskeinen koulujärjestelmämme vaatisi paljon uudistuksia ja uusia kokeiluja.

  • Kandidatens svar
  • Partiets svar

7. Omröstningar

1. En folkomröstning bör ordnas om Finlands Natomedlemskap

Kandidatens kommentar

NATO on sen verran tulenarka aihe, että on parempi saada sille kansan suora siunaus.

2. Ett principbeslut om ett nytt kärnkraftverk kan godkännas.

Kandidatens kommentar

Sillä edellytyksellä, jos voimalassa käytetään uudempaa ja tehokkaampaa reaktoriteknologiaa, joka jättää vähemmän ydinjätettä, ja että toimitusehdot sovitaan huomattavasti toimittajavastuullisemmin kuin Arevan kanssa. Ydinvoima on haastava kysymys johtuen sen laajoista riskeistä. Ydinjätteen marginaaliriskit ovat kuitenin pienet, kun sitä joka tapauksessa on jo loppusijoitettavaksi.

3. Inkomstskatten sänks jämnt i alla inkomstklasser för att stimulera ekonomin.

Kandidatens kommentar

Verotuksen painopistettä pitää siirtää maan arvoon ja ulkoisvaikutuksiin sekä kerätä valtiolle tulot luonnollisista monopoleista ja luonnonresursseista. Ks. bit.ly/maamonopoli , rootbug.org/Ns1 , rootbug.org/Ns6

4. Den förra riksdagens beslut att tillåta könsneutrala äktenskap rivs upp.

Kandidatens kommentar

En näe syytä. Kerrankin kansa puhui.

5. Försäljning av svaga viner och starköl tillåts i livsmedelsaffärer.

Kandidatens kommentar

Alkon monopoli vääristää päivittäistavarakaupan kilpailua. Lisäksi suomalaiselle alkoholikulttuurille on annettava mahdollisuus muuttua sivistyneempään suuntaan. Tätä edistäisi myös se, että pienpanimoiden luovuudelle annettaisiin tilaa ja näiden tuotteet pääsisivät haastamaan massalaagereita kaupoissa.

6. Den obligatoriska skolsvenskan slopas.

Kandidatens kommentar

Kieliosaaminen on tärkeää. Ruotsi on minullekin rakas kieli. Mutta en pidä pakkoa missään tapauksessa parhaan kannustimena saada ihmisiä oppimaan mitään, varsinkaan kieliä. Nyt moni pyrkii kaikin keinoin unohtamaan sen, mitä nämä on pakotettu pänttäämään.

  • Kandidatens svar
  • Partiets svar

8. Din region

1. Trängselavgifter bör införas i huvudstadsregionen.

Kandidatens kommentar

Ruuhkat ovat seurausta alihintaan tarjottavasta resurssista - teistä. Niiden käytöstä on oikein laskuttaa, varsinkin kun kapasiteetista on pulaa. Joukkoliikennettä pitää kehittää ja maan arvon verotus tukisi tätä (ks. bit.ly/maamonopoli ). Ruuhkamaksut voi kuitenkin toteuttaa myös huonosti. Pitää miettiä tarkkaan, että laskutussysteemi on reilu ja tehokas.

2. Vägarna i Nyland bör förbättras innan man bygger nya spårförbindelser österut eller västerut.

Kandidatens kommentar

En priorisoisi autoteitä ratayhteyksien ohi. Tieden tapauksessa tarjonta luo kysyntää - varsinkin, kun ne nyt tarjotaan ilmaiseksi käyttöön. Julkisesta liikenteestä on saatava tehokas ja kohtuuhintainen.

3. Stora kommunsammanslagningar är ett bättre alternativ än självständiga kommuner med en gemensam metropolförvaltning.

Kandidatens kommentar

Päällekkäistä byrokratiaa pitää karsia. Nykytilanteessa PK-seudulla uudistusten kokonaisvaltaisuus ja järkevyys jää kuntien välisen tulonsiirtopolitikoinnin jalkoihin.

4. Det finns för många små sjukhus i Nyland. Vården borde koncentreras till större enheter.

Kandidatens kommentar

Liika keskittäminen tekee järjestelmästä hauraamman ja heikentää saatavuutta, eikä välttämättä anna kaikissa toiminnoissa haluttuja tehokkuushyötyjä. Harkitsisin ennemmin palvelutuotannon kilpailuttamista - mutta tässä on oltava tarkkana kilpailutuksen insentiivien kanssa, jotta ne varmasti kannustavat parantamaan laatua ja laskemaan kustannuksia.

5. Staten bör ålägga kommunerna att ta emot kvotflyktingar jämbördigt.

6. JOKER: Vallöften är bindande.

Kandidatens kommentar

Ehkei kannata "luvata" asioita, joista ei voi pitää kiinni ;) Mielipiteitään asioista ja suosituksiaan pitää kuitenkin olla varaa muuttaa uuden tiedon valossa ja tilanteen muuttuessa. Maailmassa on vähän ikuisia totuuksia. Itse lupaan toimia ratkaisulähtöisesti toimivamman ja reilumman yhteiskunnan eteen! Ne konkreettiset "vaalilupaukseni" edistäisivät tätä tavoitetta nykyisen näkemykseni valossa:
- verotuksen painopiste etuoikeuksiin
- työelämään enemmän joustavuutta ja valinnanvapautta
- sääntely ja verotus yksikertaisemmaksi ylipäänsä
- eturyhmäpolitikoinnin vastustaminen ja etujärjestöjen vallan karsiminen

<< Tillbaka