Kristiina Salonen Vald

Valkompassen 2015 Satakunta valkrets

Till Valkompassens första sida
  • Kandidatens svar
  • Partiets svar

1. Arbete

1. Det är alltför lätt att leva på socialbidrag i Finland

Syftet med den sociala tryggheten är att garantera alla människor en tillräcklig utkomst och omsorg i alla livssituationer. Den sociala tryggheten består av service och förmåner såsom barnbidrag, sjuk- och föräldrapenning, arbetslöshetsskydd och utkomststöd.

Kandidatens kommentar

Joukostamme löytyy aina niitä, jotka väärinkäyttävät järjestelmäämme ja etuuksiamme. On kuitenkin väärin heidän vuoksensa leimata kaikkia. Olen työssäni sosiaalitoimistossa nähnyt, että valtaosa sosiaaliturvan varassa elävistä joutuu luopumaan esimerkiksi lasten harrastuksista tai uusista vaatteista köyhyyden vuoksi. Sosiaaliturvan varassa eläminen ei ole helppoa, vaan jatkuvaa taloudellista selviytymistaistelua.

Kautta aikojen toiset ovat saaneet pienetkin tulot riittämään paremmin peruselämiseen kuin toiset. Toimeentulotuen varassa elävä ei kuitenkaan silloinkaan, kun osaa elää taloudellisesti järkevästi voi lisätä menojaan esimerkiksi sanomalehden tilauksella tai lomamatkalla.

2. Öppettiderna inom handeln och andra butiker bör avregleras.

Butikernas och andra affärers dagliga öppettider bestäms i lag. Affärer med en yta på mer än 100 kvm bör vara stängda under kyrkliga helger och första maj, självständighetsdagen, morsdagen och farsdagen. Regionförvaltningsverket kan bevilja undantag på ansökan.

Kandidatens kommentar

Aukioloaikoja pohdittaessa on tärkeää, että aukioloaikojen on vastattava asiakkaiden tarpeisiin. Emme enää elä yhteiskunnassa, joka toimii 8:sta 16:een tai 9:stä 17:ään -periaatteella ja hiljenee viettämään pyhäpäivää sunnuntaisin.

Samaan aikaan on kuitenkin muistettava, että myös kaupan alalla työntekijöillä on oikeus suunnitelmalliseen työntekoon. Työn ja muun elämän yhteensovittamisen edistämisen ja työaikojen säännöllisyyden sekä ennakoitavuuden on oltava perusperiaatteita myös kaupan alan työehdoista sovittaessa. Työntekijöiden on pystyttävä suunnittelemaan arkeaan muutaman viikon jaksoa pidemmälle. Sunnuntaityön on nyt koettu olevan ongelmallista muun muassa lastenhoidon järjestämisen kannalta, sillä vuoropäivähoitopaikkoja on monilla paikkakunnilla vaikea saada.

3. Finland bör gå över till en basinkomst som ersätter det nuvarande socialskyddets miniminivå.

Med basinkomst avses en penningsumma som utbetalas regelbundet för att garantera utkomst. Det finns många modeller men det gemensamma för dem är att basinkomsten vore ägnad att eliminera flitfällor eftersom det alltid skulle vara lönsamt att arbeta. Då inkomsterna stiger sjunker basinkomsten via beskattningen.

Kandidatens kommentar

Perustuloajattelu on lähtökohdiltaan humaani, mutta ajatus ontuu sovellettaessa sitä käytäntöön. Perustuloa maksettaisiin kaikille, myös niille joilla ei sille ole tarvetta. Perustuloa ei siis myönnetä tarpeen mukaan kuten nykyisin työttömille, sairaille, vanhempainvapaalla oleville tai vammaisille, vaan kaikille saman suuruisena tulona. He, joiden kulut ovat perustuloa suuremmat, esimerkiksi vaikeasti sairaat ihmiset maksaisivat perustulon ylittävät kulunsa itse. Se ei ole reilu ratkaisu! Perustulon maksamme me kaikki veroina, enkä näe veronmaksajan kannalta järkevänä jakaa kaikkia sosiaalietuuksiin käytettäviä verotuloja perusteetta.

4. Lagen bör garantera arbetstagaren en minimiarbetstid.

Så kallade nollavtal betyder att arbetstagaren inte vet på förhand hur många skift hen har under nästa arbetsschema. Antalet veckoarbetstimmar kan variera från noll till till exempel 40. Nollavtalen ger arbetsgivaren flexibilitet men lämnar arbetstagaren utan skydd.

Kandidatens kommentar

0-40 työtuntia viikossa olevat työsopimukset, joissa ei käytännössä ole irtisanomissuojaa ajavat työntekijän asemaan, jossa hän on sitoutunut työnantajaan, muttei voi varmistaa omaa toimeentuloaan. Työtä haluavan aika menee pahimmillaan työtuntien odottamiseen, kun joku toinen työnantaja voisi tarjota kokoaikaista työtä.

Joku elää sellaisessa elämäntilanteessa, jossa työkeikat silloin tällöin ovat toimiva ratkaisu omaan arkeen. Sellaista työtäkin on oltava. Taas ne työntekijät, jotka haluavat tehdä kokoaikaista työtä ansaitsevat oikeuden tietää työaikansa ja sitä kautta myös työtulonsa.

5. Tiden för utbetalning av arbetslöshetsskydd bör förkortas.

Den inkomstrelaterade dagpenningen utbetalas för 500 fulla arbetslöshetsdagar. Hur stor dagpenningen är beror på inkomsten. Vanligen är dagpenningen 50-70 procent av lönen. Den är skattepliktig inkomst.

Kandidatens kommentar

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentämistä voidaan harkita, jos sillä on selvää merkitystä työnhaun motivaatioon. Tässä ajassa kuitenkin suurin ongelma lienee se, ettei työtä ole tarjolla kuin motivaationpuutteen ongelmat. Ihmisten toimeentulon turvaaminen työttömyyden aikana on erittäin tärkeää.

  • Kandidatens svar
  • Partiets svar

2. Ekonomi

1. Finland skulle klara sig bättre utanför euron.

Euron är Europeiska Unionens gemensamma valuta, som togs i bruk som kontantvaluta den 1 februari 2002. I detta nu hör 19 EU-länder till Euroområdet. Euron är en flytande valuta. Den viktigaste mätaren på värdet är förhållandet till USD.

Kandidatens kommentar

Suomelle on ollut eurosta kiistatonta hyötyä, mm. vakaan valuutan ja alhaisen korkotason myötä.

2. Skatten på livsmedel kan höjas.

Den allmänna mervärdesskattesatsen är 24 %. Mervärdesskatten på restaurang- och måltidstjänster och på livsmedel är 14 % och på kultur 10 %. På Finansministeriet har det varit aktuellt med en mervärdesskattereform som förenhetligar alla skattesatser. Då skulle den högsta skattesatsen sjunka och i motsvarande grad stiga för till exempel livsmedel.

Kandidatens kommentar

Ruuan hintaa laskettiin juuri. Sen tuomaa helpotusta kotitalouksien taloudelliseen tilanteeseen ei ole syytä heikentää nostamalla verotusta.

3. Statens och kommunernas ekonomi bör i första hand balanseras genom att skära ner utgifterna.

Den offentliga skuldens förhållande till bruttoproduktionen håller på att överskrida 60 procent. Finland hotas av överskuldsättning, då den arbetsföra befolkningen inte klarar av att finansiera det allt större behovet av offentlig service. Det här hotet kallas för hållbarhetsunderskott.

Kandidatens kommentar

Talouden tervehdyttämisen ainoana keinona tuntuu olevan leikkaaminen. Osana talouden sopeutuksia joudutaan tekemään myös leikkauksia, mutta ne on tehtävä taiten. Meidän on ymmärrettävä yksittäisten säästötoimien vaikutus kokonaisuuteen ja tulevaisuuteemme muustakin kuin talouden näkökulmasta. Päätöksillä, jotka lisäävät eriarvoisuutta tai syrjäyttävät osan kansalaisista yhteiskunnasta kokonaan on paljon pidemmät ja kalliimmat seuraukset kuin yhden vuoden valtion velkaantumisella. Uusi talouskasvukaan ei pelasta meitä tältä paljon taloudellista kestävyysvajetta suuremmalta tuholta.

4. Barnbidraget bör höjas och beskattas.

Det skattefria barnbidraget är i år 95,75-174,27 euro i månaden, beroende på antalet barn. Ensamförsörjartillägget är 48,55 euro per barn och månad. Om barnbidraget höjs och beskattas har det en inkomstutjämnande effekt.

Kandidatens kommentar

Lapsilisään on juuri liitetty verovähennys pienituloisille perheille. Kestävää politiikkaa ei ole muuttaa järjestelmäämme vuosittain. Sen sijaan ymmärrän, että lapsilisäjärjestelmän kehittämisestä puhutaan edelleen. Verotus on yksi vaihtoehto, mutta jos lapsilisien maksatukseen ei tehtäisi muutoksia, yhdessä asuvat vanhemmat voisivat valita kumman tulojen mukaan lapsilisää verotetaan. Vanhemmat todennäköisesti valitsisivat tuen saajaksi pääsääntöisesti pienituloisemman puolison, koska tuki olisi tällöin suurempi. Tämän seurauksena kahden keskituloisen vanhemman perheessä lapsilisä olisi pienempi kuin perheessä, jossa toisella vanhemmalla on suuret tulot ja toisella pienet. Myös henkilöt, joilla on suuret pääomatulot ja pienet ansiotulot, voisivat saada lapsilisän verottomasti edelleen. Hyvä tavoite voisi johtaa siis lapsilisän nousuun hyvätuloisessa perheessä ja laskuun keskituloisessa perheessä. Se ei voi olla tavoitteemme. Järjestelmää uudistettaessa pitää siis olla selvillä, mitä halutaan muuttaa ja miten se onnistuu parhaiten.

5. Finland har inte råd med social- och hälsovårdstjänster i nuvarande omfattning.

Den kommunala social- och hälsovården kostar nästan 20 miljarder euro i året. Hållbarhetsunderskottet i den offentliga ekonomin och förändringen i befolkningsstrukturen betyder att såväl servicestrukturer som verksamhetssätten inom social- och hälsovården måste reformeras.

Kandidatens kommentar

Meidän on seuraavina vuosina pakko uudistaa rakenteitamme ja tehdä paljon nykyistä vaikuttavampaa työtä, jotta pystymme maksamaan väestön tarvitsemat palvelut. Joudumme myös tarkistamaan palveluvalikkoamme ja sen rahoitusta. Uskon kuitenkin siihen, että suomalaiset ovat valmiita verovaroin rahoittamaan ensisijaisesti juuri sosiaali-, koulutus- ja terveyspalvelut jatkossakin.

  • Kandidatens svar
  • Partiets svar

3. Säkerhet

1. Ett Natomedlemskap skulle stärka Finlands säkerhetspolitiska ställning.

Nato är en försvarsallians med 28 medlemsländer. Dess viktigaste uppgift är att garantera medlemmarnas säkerhet. Varje medlemsland är skyldigt att hjälpa ett annat medlemsland som utsätts för angrepp. Nato har ett partnerskapsnät och genomför krishanteringsoperationer, där också Finland deltar. Enligt nuvarande regeringsprogram bevarar Finland möjligheten att söka Natomedlemskap.

Kandidatens kommentar

Suomen turvallisuuspolitiikka perustuu EU:n yhteiseen turvallisuuspolittiikkaan, hyviin kahdenvälisiin suhteisiin naapurimaiden kanssa ja kumppanuusyhteistyöhön Naton kanssa. Tällä hetkellä ei ole syytä hakea jäsenyyttä, mutta jos tilanne oleellisesti muuttuu turvallisuuspolitiikkaamme on puntaroitava uudelleen.

2. Det behövs flera poliser i Finland.

Antalet poliser uppskattas i år till 7500, vilket är cirka 50 poliser fler än i fjol. Riksdagen har ansett att de anslag som finns i statsbudgeten räcker för att bevara polisens operativa kapacitet på 2014 års nivå. Inrikesministeriet har ändå uppskattat att tillgången till bastjänster kommer att minska.

Kandidatens kommentar

Suomessa poliisien määrä on kriittisellä tasolla, ja meidän on huolehdittava siitä, ettei poliisien määrä laske enää, vaan tavoitteenamme on nostaa määrän yli kriittisen rajan n.7500 poliisiin.

3. Invandringen till Finland bör begränsas för att minska risken för terrorism.

I fjol tog Finland emot 3 651 asylsökande. Av dem beviljades 1 346 asyl. De flesta asylsökande kom från Irak, Somalien och Ryssland. Finland tog i fjol också emot 1 030 kvotflyktingar från Syrien, Demokratiska republiken Kongo och Sudan.

Kandidatens kommentar

Terrorismin tavoite on aiheuttaa pelkoa ja luoda paniikkia modernissa avoimessa yhteiskunnassa. Vaikka terrorismiin on suhtauduttava tiukasti ja ehkäistävä terrorisminuhkaa mahdollisimman tehokkaasti, en toivo sivistyneiden maiden muuttuvan sulkeutuvaksi ja epäluuloiseksi yhteiskunnaksi, jossa jokainen uusi ja vieras nähdään uhkana.

4. Rysslands maktsfärspolitik är ett hot för Finland.

I Rysslands militärdoktrin definieras Nato som landets största säkerhetshot. Av Rysslands grannländer har Ukraina meddelat att man eftersträvar ett Natomedlemskap.

Kandidatens kommentar

Suomen on seurattava tarkkaan Venäjän toimia. Millään maalla ei ole oikeutta loukata toisen valtion ulkoista eikä sisäistä suvereniteettia.

5. När det gäller nätövervakning är statens säkerhet viktigare än medborgarens inregritetsskydd.

En arbetsgrupp på Försvarsministeriet föreslår omfattande övervakning av nättrafiken för att avvärja hot mot den nationella säkerheten. Övervakningen skulle förutsätta att grundlagen ändras.

6. Finland bör delta i kampen mot IS med utbildning av den irakiska regeringens styrkor

Islamiska Staten (IS) är en sunniislamistisk terrorgrupp som har tagit kontrollen över stora delar av Syrien och Irak. Gruppen tillämpar en mycket strikt tolkning av islam och vill införa ett muslimskt kalifat. En USA-ledd allians försöker bekämpa IS.

Kandidatens kommentar

Rauhanturvaamiseen ja kriisinhallintaan osallistumisella on tärkeä tehtävä osana omaa
turvallisuuspolitiikkaamme. Suomen on kannettava konkreettisesti yhteistä vastuuta maailmanlaajuisen vakauden edistämisessä. Väliintulo ISISiä vastaan on perusteltu. Kansainvälisen yhteisön täytyy toimia ISISin kaltaista terroristijärjestöä ja sen harjoittamaan raakuutta vastaan. Tarvitaan kuitenkin erityistä valppautta sen arvioimisessa, miten
turvallisuustilanne kehittyy ja onko uudenlaisia uhkatilanteita syntymässä paikan päällä oleville
sotilaille tai terroriuhan kasvun kautta kansalaisille koti-Suomessa.

  • Kandidatens svar
  • Partiets svar

4. Hälsa

1. Obotligt sjuka bör ha rätt till dödshjälp.

Det är tillåtet att ge assistans vid självmord men aktiv eutanasi är ett brott. Professor Jorma Palo var en känd förespråkare för eutanasi och det är också tidigare finansministern Iiro Viinanen, tidigare Europaparlamentarikern Esko Seppänen och president Sauli Niinistö. Kända motståndare är till exempel läkaren Pekka Reinikainen och arkiatern Risto Pelkonen.

Kandidatens kommentar

Eutanasiaa kaipaamme silloin, kun näemme läheisemme kuihtuvan ja riutuvan pois, toivovan jonkun lopettavan tuskansa, kun ei enää itse siihen pysty. Eutanasian sallimisessa on kuitenkin monia ongelmia.

Ymmärrän, että hoitohenkilökunta ei halua vastuulleen kuolemassa avustamista. Samaan aikaan kuitenkin ihmisten huoli kivuliaasta kuolemasta on otettava vakavasti.

Meidän tuleekin kiinnittää huomiomme saattohoitoon. Hyvä saattohoito riittävine kipulääkityksineen on jokaisen oikeus. Tarvitsemme koulutettua henkilöstöä ja tätä varten suunniteltua tiloja terveydenhuoltolaitoksiimme. Omaisilla tulee taata mahdollisuus olla kuolevan potilaan vierellä niin kauan kuin siihen on tarve. Saattohoito ei ole Suomessa sillä tasolla kuin sen tulisi olla. Hyvä saattohoito vähentää kansalaisten toivetta eutanasiasta.

2. Social- och hälsovården bör i första hand produceras som offentliga tjänster.

I den kommunala social- och hälsovården.arbetar omkring 265 000 personer. Privata hälsovårdstjänster och företagshälsovården kompletterar den kommunala servicen. De privata serviceproducenterna står för ungefär en fjärdedel av hälsovårdstjänsterna. Den senaste tiden har utläggningen av service på privata ökat.

Kandidatens kommentar

Hyvinvointiyhteiskunta perustuu tasa-arvoisiin ja laadukkaisiin julkisiin palveluihin, joita yksityiset ja kolmannen sektorit palvelut täydentävät. Vain näin saadaan koko maahan tasavertaiset palvelut.

3. Myndigheterna bör ha lägre tröskel för att ingripa i barnfamiljernas problem.

Situationen inom barnskyddet har diskuterats i offentligheten sedan våren 2012, då ett 8-årigt barn mördades i Helsingfors. Barnet var klient hos barnskyddet, som hade fått många anmälningar om henne. Omsorgsministern har konstaterat att tröskeln för att ge familjerna hjälp i tid är för hög och att det är problematiskt.

Kandidatens kommentar

Uusi sosiaalihuoltolaki määrittelee esim. kotipalvelun lapsiperheille. Uusi laki luo hyvää pohjaa. Siitä huolimatta perheet on otettava vielä nykyistä paremmin huomioon. Perhe on niin tiivis yhteisö, että jokaisen yksilön omat ongelmat heikentävät myös muiden perheenjäsenten hyvinvointia. Tukipalveluidemme osalta katse tuleekin jatkossa kohdistaa koko perheeseen. Eräs tapa nostaa perhe keskiöön on yhdistää eri toimijoiden palveluita ja perustaa kuntaan matalan kynnyksen perhekeskus.

Pienen tai ison avun tarpeessa oleville perheille on kuitenkin kaikkein tärkeintä, että tukea ei tarvitse etsimällä etsiä tai jonottaa kuukausia sen saamista.

4. Åldringarna och deras anhöriga bör påföras ett större ansvar för vårdkostnaderna.

Befolkningen åldras och kostnaderna för äldreomsorgen stiger. Professorn i civilrätt Urpo Kangas har föreslagit att vuxna barn kunde förpliktas att betala för till exempel vårdplats för sina föräldrar om deras pension inte räcker till. Så är det i flera länder i Europa.

Kandidatens kommentar

Moni vanhus maksaa jo nykyisin enemmän palveluista ostaessaan kotona pärjätäkseen esim. kuntoutuspalveluita kotiin. Kysymys ei kuitenkaan ole yksinkertainen. Omaisten taloudellista vastuuta ei tule lisätä. Keskustelua hoivapalveluiden kustannusten kattamisesta käydään varmasti tulevina vuosina.

5. Medborgarnas rätt till hälsovård är viktigare än den kommunala självstyrelsen.

Enligt grundlagen är Finland indelat i kommuner vilkas förvaltning skall grunda sig på självstyrelse för kommunens invånare. Samtidigt skall det allmänna tillförsäkra var och en tillräckliga social-, hälsovårds- och sjukvårdstjänster.

Kandidatens kommentar

Jokaisen oikeus laadukkaaseen terveydenhuoltoon on ykkösasia. Kuitenkin kuntien päätösvalta alueensa asukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluista ja ennaltaehkäisevien palveluiden tarjoamisesta yli toimialarajojen on ollut minulle tärkeä arvo myös.

  • Kandidatens svar
  • Partiets svar

5. Framtid

1. Arbetet för att stävja klimatförändringen bör prioriteras fram om industrins konkurrenskraft.

Finlands mål på lång sikt är att minska utsläppen med minst 80 procent till år 2050. Finland försöker också avstå från kolkraft till år 2025. Klimatmålen definieras bland annat i den nya klimatlagen. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=RP+82/2014&base=errp&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD&kieli=ru

Kandidatens kommentar

Molemmat ovat tärkeitä asioita, jonka vuoksi on löydettävä ratkaisut kummankin tavoitteen tukemiseksi. Näiden ei tarvitse olla vastakkaisia tavoitteita.

2. Genändrade livsmedel är trygga för människan och miljön.

Genetiskt modifierade organismer är till exempel växter vars arvsmassa och egenskaper har ändrats med genteknik. Genteknik används oftast i förädlingen av soja och majs. De förses med gener som gör dem resistenta mot vissa bekämpningsmedel eller som ger motståndskraft mot vissa skadeinsekters larver.

Kandidatens kommentar

Ruoka on hyvin henkilökohtainen kysymys meille jokaiselle. Viimeaikaiset ruokakohut ovat syystäkin herättäneet kuluttajat katsomaan, mitä syövät ja kyseenalaistamaan ruuan alkuperän. Koen itsekin, että tietoa syömästäni ruuasta ei ole liikaa, ja se lisää yleisesti aina epäluottamusta. Samaan aikaan kuitenkin tiedämme, että geenimuuntelu on kasvinjalostuksessa käytetty menetelmä aivan samoin kuin lannoitus. Kaikki muuntogeeniset ainekset käyvät EU:ssa läpi tiukan hyväksymismenettelyn. Hyväksytyt muuntogeeniset ainekset eivät vaikuta haitallisesti ihmisen, eläimen tai ympäristön terveyteen. Kuitenkin lisätutkimus ja tiedottaminen poistaisivat tehokkaasti epävarmuutta ja luuloja.

3. Finland bör ta ett större ansvar för asylsökande som kommer till EU-området.

I fjol anlände 600 000 asylsökande till Europeiska unionen. Finlands andel av de asylsökande var 0,6 procent. Av unionens 28 medlemsländer tog sex emot nästan 80 procent av alla asylsökande. Över 2 500 personer drunknade eller försvann på Medelhavet då de försökte ta sig till Europa över havet i brist på lagliga flyktvägar.

Kandidatens kommentar

Suomen on kannettava oma vastuunsa turvapaikanhakijoista.

4. Tanken att hela Finland ska vara bebott är förlegad.

Under de drygt tio senaste åren har södra och mellersta Finland stått för den proportionellt sett största inflyttningen medan östra och norra Finland står för den största nettoförlusten. I dag koncentrerar sig befolkningsökningen så gott som helt till huvudstadsregionen.

Kandidatens kommentar

Elämää on myös Suomen suurimpien kaupunkien ulkopuolella. Pienemmissä kaupungeissa elämänlaadulliset asiat korostuvat arkielämässä, kuten lyhyet välimatkat, yhteisöllisyys, luontainen turvaverkko ja väljemmät asuinolot sekä halvemmat asumiskustannukset. Alueen on kuitenkin oltava yrityksille elinkelpoinen, että on työtä. Valtio voi omilla toimillaan huolehtia eri alueiden asutuksesta esimerkiksi hyvillä liikenneyhteyksillä ja tukien alueellista koulutusverkkoa.

5. Storleken på elevgrupperna i grundskolan bör begränsas i lag till till exempel 20 elever.

Lagen definierar inte storleken på undervisningsgrupperna i allmänbildningen. Det betyder att skolklassernas storlek kan variera mycket från kommun till kommun. Sedan 2010 har Undervisnings- och kulturministeriet anvisat statligt specialstöd för att minska undervisningsgrupperna i grundutbildningen. I år minskar stödet emellertid jämfört med i fjol.

Kandidatens kommentar

Opetusryhmien pienentämistä varten myönnetään erikseen korvamerkittyä rahaa. Meillä on melko laaja yhteisymmärrys siitä, että alle 20 oppilaan ryhmäkoot ovat oppimisen kannalta hyvä asia. Ryhmäkoon säätäminen lailla poistaisi ikuisen veivaamisen asiassa.

  • Kandidatens svar
  • Partiets svar

7. Omröstningar

1. En folkomröstning bör ordnas om Finlands Natomedlemskap

Kandidatens kommentar

Periaatteessa katson, että kansa valitsee eduskunnan perehtymään asioihin ja sen jälkeen päättämään maamme linjasta. Joissakin poikkeuksellisen isoissa asioissa kansanäänestys neuvoa-antavana äänestyksenä voi tulla kyseeseen. Nato voisi olla sellainen kysymys, mutta aivan yhtälailla eduskunnalla on velvollisuus ottaa asiassa kantaa myös ilman kansanäänestystä. Vaikeissa asioissa ei päättäjä saa myöskään piiloutua kansan selän taakse.

2. Ett principbeslut om ett nytt kärnkraftverk kan godkännas.

Kandidatens kommentar

Eduskunta teki vuonna 2010 päätöksen kahdesta uudesta ydinvoimalaluvasta, toinen päätös Fennovoimasta ja toinen päätös Olkiluoto 4:sta. Eduskunta hyväksyi 2014 Fennovoiman täydennysluvan. Olkiluoto 4:n lupa on edelleen olemassa. Katson, että eduskunnassa kertaalleen tehdyt päätökset tulee ensin laittaa toimeen ennen uusien lupien myöntämistä.

3. Inkomstskatten sänks jämnt i alla inkomstklasser för att stimulera ekonomin.

Kandidatens kommentar

Mahdolliset ansiotuloveron alennukset tulee kohdistaa pieni- ja keskituloisille, koska silloin ne menevät kulutukseen. Pienituloinen ostaa lisärahalla maitoa perheelle ja maksaa lapsensa harrastuksen. Suurituloinen laittaa hyvin todennäköisesti lisätulon epävakaana aikana säästöön.

4. Den förra riksdagens beslut att tillåta könsneutrala äktenskap rivs upp.

Kandidatens kommentar

Lain edessä kansalaisten on oltava tasa-arvoisia riippumatta sukupuolesta, uskonnosta, ihonväristä, seksuaalisesta suuntautumisesta tai poliittisesta kannastaan.

5. Försäljning av svaga viner och starköl tillåts i livsmedelsaffärer.

Kandidatens kommentar

Alkon tehtävä huolehtia alkoholikasvatuksesta ja ennaltaehkäisevästä viestinnästä, sekä omalta osaltaan kantaa myös vastuuta alkoholin haitoista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. En usko, että ruokakauppa olisi valmis samaan tehtävään. Nykyinen malli on siis hyvä.

6. Den obligatoriska skolsvenskan slopas.

Kandidatens kommentar

Ruotsin kielen asemaa ei tule ratkaista kouluaine -kysymyksenä. Keskustelu tulisi käydä ruotsin kielen aseman tulevaisuudesta koko Suomessa. Niin kauan kuin Suomi on kaksikielinen maa, on kohtuullista opiskella molempia virallisia kieliämme.

  • Kandidatens svar
  • Partiets svar

8. Din region

1. Satakunta bör vara en egen valkrets också i framtiden även om antalet riksdagsledamöter har sjunkit till åtta.

Kandidatens kommentar

Oma vaalipiiri mahdollistaa edunvalvonnallisen äänen kuulumisen paremmin kuin osana isompaa aluetta.

2. Under nästa valperiod bör Satakunta bygga upp fyra storstäder kring Björneborg Raumo, Kankaanpää och Vittis eftersom de små kommunerna inte är livskraftiga.

Kandidatens kommentar

En kannata pakkoliitoksia. Elinvoimaisten kuntien luominen on sen sijaan Satakunnan elinvoimaisuuden kannalta ratkaisevaa, ja siksi toivonkin alueen kuntien löytävän yhdessä sen turvaamiseksi ratkaisuja.

3. Staten bör stöda flygtrafiken mellan Björneborg och Helsingfors med att stå för hälften av kostnaderna för rutten.

Kandidatens kommentar

Valtion tulee huolehtia siitä, että Satakunnasta on mahdollisuus päästä jollain kulkuvälineellä Helsinkiin alle 3 tunnin. Lentoyhteys on ollut yksi keino vastata tähän vaateeseen. Pori–Helsinki-lentoja on tähän saakka yritetty ylläpitää pääosin kaupalliselta pohjalta, mutta se on todettu kannattamattomaksi. Lentoyhteyttä on pidetty alueen elinkeinoelämän kannalta välttämättömänä, mutta seudun yritysten lentotarve ei ole riittänyt täyttämään koneita. Valtion tulee siis tavalla tai toisella ratkaista nopea yhteysongelma Satakunnasta pääkaupunkiin. Vaihtoehtoisia tapoja on kuitenkin useampia.

4. Under nästa valperiod bör staten gå in som delägare i varvet i Raumo eftersom staten också har stött varvet i Åbo.

Kandidatens kommentar

Rauman telakkayhtiöllä on jo omistuspohja, jonka avulla laivanrakennustoiminta on mahdollista järjestää. Valtion sen sijaan on omin toimin tuettava uuden aloittavan yhtiön yhtäläisiä mahdollisuuksia pärjätä alalla kuin Turun telakankin. Tästä esimerkkinä voisi olla oikeudenmukainen innovaatiotukipolitiikka.

5. Riksdagsledamöterna från Satakunta har lyckats bevaka landskapets intressen väl under valperioden 2011-2015.

Kandidatens kommentar

Satakunnan kansanedustajat ovat tehneet tiiviisti yhteistyötä hyvässä hengessä läpi vaalikauden. Olemme vaikuttaneet Satakunnan vaalipiirin säilymiseen, moniin infra-hankkeisiin mm. VT8:n rahoitukseen ja sataman väyläinvestointiin, puolustusvoimauudistuksessa varuskuntien pitämiseen Satakunnassa, Rauman OKL:n säilyttämiseen, äkillisen rakennemuutosalueen rahoituksiin jne. Kaikkea haluttua ei ole saavutettu, mutta kansanedustajien määrään nähden suoritus on hyvä.

6. JOKER: Vallöften är bindande.

Kandidatens kommentar

Vaalilupauksien ongelma on se, että ne tehdään yhden puolueen lupauksina. Todellisuus järjestelmässämme kuitenkin on se, että yksikään puolue ei yksin saa omia tavoitteitaan tai ohjelmiaan läpi. Näin ollen osa lupauksista ei voi toteutua joka tapauksessa.

Joskus asiat muuttuvat, ajan myötä tulee lisää tietoa tai mielipide muuttuu jonkin asian myötä. Minusta poliitikolta on viisautta silloin pystyä puntaroimaan mielipidettään uudestaan. Mielipiteen muuttuminen perustelluista syistä ei minusta ole vaalilupauksen pettämistä, kunhan ei täysin tuuliviiriksi muutu.

<< Tillbaka