Krista Mikkonen Vald

Valkompassen 2015 Savolax-Karelens valkrets

Till Valkompassens första sida
  • Kandidatens svar
  • Partiets svar

1. Arbete

1. Det är alltför lätt att leva på socialbidrag i Finland

Syftet med den sociala tryggheten är att garantera alla människor en tillräcklig utkomst och omsorg i alla livssituationer. Den sociala tryggheten består av service och förmåner såsom barnbidrag, sjuk- och föräldrapenning, arbetslöshetsskydd och utkomststöd.

Kandidatens kommentar

Sosiaaliturvamme ongelma on, että se ei vastaa nykyistä, pirstaloitunutta työelämää eikä kannusta ottamaan lyhytaikaista työtä tai pieniä työkeikkoja vastaan. Usein on “järkevämpää” olla kokonaan toimettomana, sillä pienet työtulot leikkaavat sosiaalitukia niin paljon, että käteen jää vähemmän rahaa ja lisäksi joutuu tekemään runsaasti paperitöitä. Muuttamalla sosiaaliturva perustuloksi olisi aina kannattavaa ottaa pientäkin työtä vastaan. Suomi on juuri saanut EU-maiden välisessä vertailussa arvion liian alhaisesta sosiaaliturvan tasosta. Erityisesti alueilla, joissa asuminen on kallista, pelkällä sosiaaliturvalla on vaikea tulla toimeen.

2. Öppettiderna inom handeln och andra butiker bör avregleras.

Butikernas och andra affärers dagliga öppettider bestäms i lag. Affärer med en yta på mer än 100 kvm bör vara stängda under kyrkliga helger och första maj, självständighetsdagen, morsdagen och farsdagen. Regionförvaltningsverket kan bevilja undantag på ansökan.

Kandidatens kommentar

Tässä hektisessä ajassa tuntuisi hyvältä jos yksi päivä viikossa olisi vapaata aikaa kulutuksesta, esimerkiksi perinteisesti sunnuntai. Yhtenäiset säännöt aukioloajoista olisi syytä sopia valtakunnallisesti, sillä nyt aluehallintovirastot myöntävät ylimääräisiä aukiololupia erilaisin perustein. Kauppakeskuksissa on törmätty ongelmaan, jossa kaikkia liikkeitä on pakotettu olemaan auki tietty aika. Tämä on johtanut tilanteisiin, jossa liikkeitä on jouduttu pitämään auki silloinkin, kun se ei ole taloudellisesti järkevää. Tällaista pakottamista ei saa vaatia.

3. Finland bör gå över till en basinkomst som ersätter det nuvarande socialskyddets miniminivå.

Med basinkomst avses en penningsumma som utbetalas regelbundet för att garantera utkomst. Det finns många modeller men det gemensamma för dem är att basinkomsten vore ägnad att eliminera flitfällor eftersom det alltid skulle vara lönsamt att arbeta. Då inkomsterna stiger sjunker basinkomsten via beskattningen.

Kandidatens kommentar

Perustulo tuo turvaa arkeen takaamalla vähimmäistoimeentulon silloinkin, kun työsuhteissa on pätkiä, työ ei ole kokopäiväistä tai se kootaan monesta eri lähteestä. Perustulo on monimuotoisen työelämän mahdollistaja ja vähentää byrokratiaa. Se vapauttaa tekemään joustavasti ja luovasti ideoiden lyhytaikaista lisätyötä, ammatinharjoitusta tai yrittäjyyttä ansiotason parantamiseksi pätkätyöläisillä, taiteilijoilla, tutkijoilla sekä niillä aloilla toimivilla, joilla ammattiin liittyy kausiluontoista työttömyyttä. Perustulo myös toisi turvaa kokeilla yrittämistä.

4. Lagen bör garantera arbetstagaren en minimiarbetstid.

Så kallade nollavtal betyder att arbetstagaren inte vet på förhand hur många skift hen har under nästa arbetsschema. Antalet veckoarbetstimmar kan variera från noll till till exempel 40. Nollavtalen ger arbetsgivaren flexibilitet men lämnar arbetstagaren utan skydd.

Kandidatens kommentar

Työ on toimeentulon perusta. Lähtökohta on se, että jos työtä on tarjolla, on sen tekeminen oltava kannattavaa - riippumatta siitä minkä pituisesta työstä on kyse. Työmarkkinoita ja työllistämistä ei pidä jäykistää lisää. Jos työstä ei saa riittävää toimeentuloa, on sosiaaliturvan paikattava tilanne. Perustulo turvaisi osa-aikaisella työajalla työskentelevien toimeentulotason.

5. Tiden för utbetalning av arbetslöshetsskydd bör förkortas.

Den inkomstrelaterade dagpenningen utbetalas för 500 fulla arbetslöshetsdagar. Hur stor dagpenningen är beror på inkomsten. Vanligen är dagpenningen 50-70 procent av lönen. Den är skattepliktig inkomst.

Kandidatens kommentar

Tarvitaan lisää tietoa siitä, millaisia vaikutuksia tällä olisi väitettyyn työllisyyden parantamiseen. On totta, että ansiosidonnaisuus asettaa työttömät eriarvoiseen asemaan. Ansiosidonnaisen heikentämisen sijaan olisi tärkeä varmistaa peruspäivärahan riittävä taso.

  • Kandidatens svar
  • Partiets svar

2. Ekonomi

1. Finland skulle klara sig bättre utanför euron.

Euron är Europeiska Unionens gemensamma valuta, som togs i bruk som kontantvaluta den 1 februari 2002. I detta nu hör 19 EU-länder till Euroområdet. Euron är en flytande valuta. Den viktigaste mätaren på värdet är förhållandet till USD.

Kandidatens kommentar

Suomi on isossa rakenteellisessa ja taloudellisessa murroksessa, jossa ei ole viisasta ryhtyä kokeilemaan, miten heikko taloutemme nyt reagoisi eurosta irtautumiseen.

2. Skatten på livsmedel kan höjas.

Den allmänna mervärdesskattesatsen är 24 %. Mervärdesskatten på restaurang- och måltidstjänster och på livsmedel är 14 % och på kultur 10 %. På Finansministeriet har det varit aktuellt med en mervärdesskattereform som förenhetligar alla skattesatser. Då skulle den högsta skattesatsen sjunka och i motsvarande grad stiga för till exempel livsmedel.

Kandidatens kommentar

Ruuan hinta on Suomessa suhteellisen korkea. Ruuan verotuksen kiristäminen osuisi eniten pienituloisiin. Kuluttajatutkimusten mukaan suomalaiset haluavat ja arvostavat suomalaista, turvallista ja puhdasta ruokaa, myös luomuruokaa.

3. Statens och kommunernas ekonomi bör i första hand balanseras genom att skära ner utgifterna.

Den offentliga skuldens förhållande till bruttoproduktionen håller på att överskrida 60 procent. Finland hotas av överskuldsättning, då den arbetsföra befolkningen inte klarar av att finansiera det allt större behovet av offentlig service. Det här hotet kallas för hållbarhetsunderskott.

Kandidatens kommentar

Leikkausten sijaan tulee tehdä rakenteellisia muutoksia, jolloin voidaan samalla rahalla turvata palvelut. Tällaisia ovat esimerkiksi työllisyysasteen kohottaminen työuria pidentämällä, helpottamalla yrittäjäksi ryhtymistä tai työhön paluuta työttömyyden ja perhevapaiden jälkeen. Eläkeikää on nostettava eliniän noustessa ja samalla on tuettava työssä jaksamista. Myös päällekkäisten toimintojen purkaminen ja palveluiden painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisyyn tuo merkittäviä säästöjä. Tästä on hyviä esimerkkejä eri puolilta maata, tunnetuin lienee Imatran malli lastensuojelussa. Sosiaaliturva tulee päivittää tähän päivään perustulolla, joka tekee kaiken työnteon aina kannattavaksi. Taloudellisen laskusuhdanteen aikana tulee harjoittaa elvytystoimia, joilla rakennetaan ja korjataan esimerkiksi välttämätöntä perusinfraa kuten teitä ja raiteita sekä korjataan julkisia rakennuksia.

4. Barnbidraget bör höjas och beskattas.

Det skattefria barnbidraget är i år 95,75-174,27 euro i månaden, beroende på antalet barn. Ensamförsörjartillägget är 48,55 euro per barn och månad. Om barnbidraget höjs och beskattas har det en inkomstutjämnande effekt.

Kandidatens kommentar

Lapsilisät ovat universaali etuus. Niitä on korotettava, mutta niiden verottaminen lisäsi turhaa byrokratiaa, suurituloisilta verotus tasaa lapsilisät kuitenkin takaisin yhteiskunnalle. Lapsilisää ei pitäisi ottaa huomioon toimeentulotukea laskettaessa. Tämä parantaisi pienituloisempien lapsiperheiden asemaa.

5. Finland har inte råd med social- och hälsovårdstjänster i nuvarande omfattning.

Den kommunala social- och hälsovården kostar nästan 20 miljarder euro i året. Hållbarhetsunderskottet i den offentliga ekonomin och förändringen i befolkningsstrukturen betyder att såväl servicestrukturer som verksamhetssätten inom social- och hälsovården måste reformeras.

Kandidatens kommentar

Suomella on varaa jatkossakin tarjota suurin piirtein nykyisen kaltaiset palvelut, mutta se edellyttää asioiden tekemistä järkevämmin. Sosiaali- ja terveyspalveluissa painopiste tulee siirtää perusterveydenhoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Tästä säästyy selvää rahaa, koska tarve kalliiden erikoispalveluiden käyttöön vähenee. Terveyspalveluiden hoidossa on tällä hetkellä paljon päällekkäisyyttä, joita purkamalla asiakas saa täsmälleen saman palvelun, mutta se tulee yhteiskunnalla huomattavasti halvemmaksi.

  • Kandidatens svar
  • Partiets svar

3. Säkerhet

1. Ett Natomedlemskap skulle stärka Finlands säkerhetspolitiska ställning.

Nato är en försvarsallians med 28 medlemsländer. Dess viktigaste uppgift är att garantera medlemmarnas säkerhet. Varje medlemsland är skyldigt att hjälpa ett annat medlemsland som utsätts för angrepp. Nato har ett partnerskapsnät och genomför krishanteringsoperationer, där också Finland deltar. Enligt nuvarande regeringsprogram bevarar Finland möjligheten att söka Natomedlemskap.

Kandidatens kommentar

Nato ei ole välttämättä Suomelle mikään turvallisuutta lisäävä ratkaisu. Jäsenyys Natossa todennäköisesti lisäisi jännitteitä rajoillamme. Lisäksi perinteemme on ollut vaikuttaa turvallisuuspolitiikkaamme suoraan kahdenkeskeisillä tapaamisilla Venäjän kanssa. Venäjän asema Euroopassa tulee olla selkiintynyt ja yhteistyöhakuisempi ennen kuin on syytä uudelleen keskustella Nato-jäsenyydestä.

2. Det behövs flera poliser i Finland.

Antalet poliser uppskattas i år till 7500, vilket är cirka 50 poliser fler än i fjol. Riksdagen har ansett att de anslag som finns i statsbudgeten räcker för att bevara polisens operativa kapacitet på 2014 års nivå. Inrikesministeriet har ändå uppskattat att tillgången till bastjänster kommer att minska.

Kandidatens kommentar

Suomessa on juuri tehty säästötoimia myös sisäministeriössä. Se on vähentänyt poliisivoimia katukuvassa ja maanteillä. Vielä ei ole käynyt ilmi, miten muutokset ovat vaikuttaneet todelliseen turvallisuustilanteeseemme. Monilla alueilla etenkin syrjäseuduilla poliisin saapuminen paikalle kestää liian kauan. Poliisilla on paljon erilaisia tehtäviä kuten ympäristörikosten, seksuaalirikosten, talousrikosten, järjestäytyneen rikollisuuden ym. rikosten tutkinta. Nämä vaativat osaamista ja tekijöitä, joiden puutteen vuoksi osaa rikoksista ei edes yritetä selvittää. Tässäkin asiassa kiinnittäisin huomiota ennaltaehkäisyn merkitykseen, hyvää sisäturvallisuuspolitiikkaa on nimittäin eriarvoisuuden ehkäiseminen ja tuloerojen kasvun estäminen.

3. Invandringen till Finland bör begränsas för att minska risken för terrorism.

I fjol tog Finland emot 3 651 asylsökande. Av dem beviljades 1 346 asyl. De flesta asylsökande kom från Irak, Somalien och Ryssland. Finland tog i fjol också emot 1 030 kvotflyktingar från Syrien, Demokratiska republiken Kongo och Sudan.

Kandidatens kommentar

Maahanmuuttajat ja terroristit ovat kaksi eri asiaa. Terrorismia ja sen uhkaa on syytä valvoa tarkasti suojelupoliisin toimesta ja seurata terrorismin kansainvälisiä toimintatapoja, värväystoimintaa ja kanavia. Maahanmuuttoa sen sijaan tarvitsemme, koska nykyisin työttömänä olevien suomalaisten työalat ovat eri aloilla kuin tarjolla olevat työpaikat. Toisin sanoen työvoima ja työpaikat eivät kohtaa. Sama kehityskulku on käyty muissakin Euroopan maissa ja maahanmuuttoa on niissä lisätty mm. työvoimatarpeen vuoksi. Suomessa maahanmuutto on eurooppalaisittain todella vähäistä eikä sitä ole syytä vähentää. Maahanmuutto on luonnollinen osa kansainvälistä yhteistyötä maapallolla. Maahanmuuttopolitiikassamme on myös kehittämisen varaa. Nopea kotouttaminen on kaikkien etu.

4. Rysslands maktsfärspolitik är ett hot för Finland.

I Rysslands militärdoktrin definieras Nato som landets största säkerhetshot. Av Rysslands grannländer har Ukraina meddelat att man eftersträvar ett Natomedlemskap.

Kandidatens kommentar

Tällä hetkellä mitään suoranaisia uhkatekijöitä ei ole. Venäjä on kuitenkin käyttäytynyt uhittelevasti ja mahtipontisesti. Suomen tulee pitää edelleen yllä perinteistä, kahdenkeskistä yhteyttä Venäjän johtoon, tuoda esiin erityisosaamistaan Venäjän suhteen EU:ssa sekä tehdä samalla selväksi Venäjän suuntaan, että yhteistyö lännen kanssa on Venäjälle edullisempi vaihtoehto kuin suurvaltapoliittinen uhittelu ja boikottiin jääminen. Ukrainan kysymykseen Suomi voi tarjota diplomaattista osaamistaan osana EU:ta tai aluettaan neuvottelujen aikaansaamiseksi eri vaiheissa kriisiä. Ulkopoliittisen johdon on oltava keskenään samalla linjalla ja seurattava tilannetta herkeämättä ja vakavissaan.

5. När det gäller nätövervakning är statens säkerhet viktigare än medborgarens inregritetsskydd.

En arbetsgrupp på Försvarsministeriet föreslår omfattande övervakning av nättrafiken för att avvärja hot mot den nationella säkerheten. Övervakningen skulle förutsätta att grundlagen ändras.

Kandidatens kommentar

Verkkovalvonnassa kansalaisten yksityisyyden suoja on rauhanajan lähtökohta, eikä tietosuojaa pidä heikentää ilman todellista syytä. Tiukassa tilanteessa kansallinen turvallisuus ajaa kuitenkin yksityisen tietosuojan yli. Yksityisten henkilöiden verkkovalvonnalle tulee aina olla riittävät perustelut eikä massavalvontaa pidä sallia.

6. Finland bör delta i kampen mot IS med utbildning av den irakiska regeringens styrkor

Islamiska Staten (IS) är en sunniislamistisk terrorgrupp som har tagit kontrollen över stora delar av Syrien och Irak. Gruppen tillämpar en mycket strikt tolkning av islam och vill införa ett muslimskt kalifat. En USA-ledd allians försöker bekämpa IS.

Kandidatens kommentar

Suomella on perinteisesti ollut maltillinen ja puolueettomuuteen pyrkivä linja maailmanpoliittisissa kriisikysymyksissä ja se on syytä säilyttää. Suomen tulee edistää Irakia ja Syyriaa koskevan rauhanomaisen ratkaisun löytymistä ja tukea eri osapuolet mukaan ottavia hallintorakenteita. Sotiaallisen koulutusavun antaminen ISIS:n vastaisille joukoille on perusteltua tästä näkökulmasta.

  • Kandidatens svar
  • Partiets svar

4. Hälsa

1. Obotligt sjuka bör ha rätt till dödshjälp.

Det är tillåtet att ge assistans vid självmord men aktiv eutanasi är ett brott. Professor Jorma Palo var en känd förespråkare för eutanasi och det är också tidigare finansministern Iiro Viinanen, tidigare Europaparlamentarikern Esko Seppänen och president Sauli Niinistö. Kända motståndare är till exempel läkaren Pekka Reinikainen och arkiatern Risto Pelkonen.

Kandidatens kommentar

Jos parantumattomasti sairas ihminen on täydessä ymmärryksessä ja mieleltään tasapainossa, tulisi hänellä olla tämä mahdollisuus kärsimyksen ennaltaehkäisemiseksi ja pysäyttämiseksi. Ongelmaksi tässä muodostuu se miten sairauden parantumattomuus määritellään ja kuka sen tekee.
Tämä harkinta voidaan kuitenkin riittävien, prosessiin liittyvien ammatillisten auttajien kanssa käytävien keskustelujen jälkeen jättää ihmiselle itselleen.

2. Social- och hälsovården bör i första hand produceras som offentliga tjänster.

I den kommunala social- och hälsovården.arbetar omkring 265 000 personer. Privata hälsovårdstjänster och företagshälsovården kompletterar den kommunala servicen. De privata serviceproducenterna står för ungefär en fjärdedel av hälsovårdstjänsterna. Den senaste tiden har utläggningen av service på privata ökat.

Kandidatens kommentar

Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensisijaisesti julkisesti, niiden on oltava kaikkien ulottuvilla ja tasa-arvoisia. Yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluja voi olla rinnalla tarjolla vaihtoehtoina ja täydentäjinä lisäämässä ihmisten valinnanvaraa. Yksityisten palvelujen tulee kuitenkin aina olla julkisessa seurannassa, ettei niissä tapahdu laiminlyöntejä, kuten esimerkiksi Ruotsissa on taloudellisen eduntavoittelun vuoksi laajalti tapahtunut.

3. Myndigheterna bör ha lägre tröskel för att ingripa i barnfamiljernas problem.

Situationen inom barnskyddet har diskuterats i offentligheten sedan våren 2012, då ett 8-årigt barn mördades i Helsingfors. Barnet var klient hos barnskyddet, som hade fått många anmälningar om henne. Omsorgsministern har konstaterat att tröskeln för att ge familjerna hjälp i tid är för hög och att det är problematiskt.

Kandidatens kommentar

Aikainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy ovat tehokkain, toimivin ja halvin tapa ratkoa lapsiperheiden ongelmia. Tämä kuitenkin edellyttää uudenlaista tietojenvaihtoa akselilla neuvola-päiväkoti-koulu-lastensuojelu. Esimerkiksi kodinhoitoapua ja perhetyöntekijöitä tulisi olla saatavilla aivan tavallisille pienlapsiperheille, ei ainoastaan sosiaalitoimen asiakkaille. Tällä voitaisiin ennaltaehkäistä suurempien ongelmien syntyä kuten esimerkiksi huostaanottoja. Nyky-yhteiskunnassa pienlapsiperheet asuvat kaukana omaisistaan, ovat liian yksin ja ongelmat kärjistyvät turhaan. Avioeroperheille, yksinhuoltajille ja kriisiperheille tulee rakentaa nykyistä toimivampi julkinen turvaverkosto, jolla nämä perheet saavat apua suoraan kotiin ja siihen elämäntilanteeseen, jossa vaikeudet kärjistyvät ja jaksaminen on uhattuna.

4. Åldringarna och deras anhöriga bör påföras ett större ansvar för vårdkostnaderna.

Befolkningen åldras och kostnaderna för äldreomsorgen stiger. Professorn i civilrätt Urpo Kangas har föreslagit att vuxna barn kunde förpliktas att betala för till exempel vårdplats för sina föräldrar om deras pension inte räcker till. Så är det i flera länder i Europa.

Kandidatens kommentar

Vanhuksen ja omaisten tulotaso tulee huomioida eikä tavallisten sukujen pieni perintöomaisuus, kuten vanhempien asunto, saa olla hoitomaksujen pohjana. Jo nykyisin vanhukset itse ja omaiset ovat keskimäärin aivan riittävästi vastuussa hoitopalvelujen kustannuksista. Korkean tulotason perheet käyttävät jo nyt kalliimpia yksityispalveluja luonnostaan koska palvelujen taso ja saatavuus on rajallista.

5. Medborgarnas rätt till hälsovård är viktigare än den kommunala självstyrelsen.

Enligt grundlagen är Finland indelat i kommuner vilkas förvaltning skall grunda sig på självstyrelse för kommunens invånare. Samtidigt skall det allmänna tillförsäkra var och en tillräckliga social-, hälsovårds- och sjukvårdstjänster.

Kandidatens kommentar

Kunnan tehtävä on tuottaa kuntalaisille palveluita. Monien pienten kuntien tulee arvioida huolella ja vastuullisesti tätä kysymystä: onko kunnalla todella mahdollisuus tarjota kuntalaisille riittävät palvelut itsenäisenä kuntana. Näin ei tällä hetkellä aina ole ja siksi laki vaatii, että sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestettävä riittävän suurissa kokonaisuuksissa.

  • Kandidatens svar
  • Partiets svar

5. Framtid

1. Arbetet för att stävja klimatförändringen bör prioriteras fram om industrins konkurrenskraft.

Finlands mål på lång sikt är att minska utsläppen med minst 80 procent till år 2050. Finland försöker också avstå från kolkraft till år 2025. Klimatmålen definieras bland annat i den nya klimatlagen. http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=RP+82/2014&base=errp&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD&kieli=ru

Kandidatens kommentar

Ilmastonmuutoksen hillintä ja teollisuuden etu eivät ole toistensa vastakohtia. Painopiste on oltava ilmastonmuutoksen torjunnassa, teollisuuden etu ei ole elinolojen vaarantuminen maapallolla. Teollisuudelta tulee edellyttää yhteiskuntavastuuta, kehittämistyötä ilmastonmuutoksen torjumiseksi sekä ajanmukaisia vastauksia ympäristökysymyksiin. Valtiollisella säätelyllä tulee ohjata teollisuutta ilmastoystävällisempään suuntaan. Ilmastonmuutoksen hillintä synnyttää myös kysyntää ja luo työtä. Alan osaamiselle, tuotteistamiselle ja tuotteille on varmat tulevaisuudennäkymät tarjolla.

2. Genändrade livsmedel är trygga för människan och miljön.

Genetiskt modifierade organismer är till exempel växter vars arvsmassa och egenskaper har ändrats med genteknik. Genteknik används oftast i förädlingen av soja och majs. De förses med gener som gör dem resistenta mot vissa bekämpningsmedel eller som ger motståndskraft mot vissa skadeinsekters larver.

Kandidatens kommentar

Geenimuuntelun riskeistä on vielä hyvin vähän tietoa ja siihen liittyy niin paljon riskejä, että varovaisuusperiaatteen mukaan nyt pitäisi vielä olla tutkimus- eikä käyttövaiheessa. Erityisen ongelmallista on se, että gm-kannat eivät pysy omilla pelloillaan mm. lintujen, hyönteisten tai tuulipölytteisyyden vuoksi. Gm-lajikkeet myös lisäävät suuryhtiöiden monopoliasemaa ruuantuotannossa.

3. Finland bör ta ett större ansvar för asylsökande som kommer till EU-området.

I fjol anlände 600 000 asylsökande till Europeiska unionen. Finlands andel av de asylsökande var 0,6 procent. Av unionens 28 medlemsländer tog sex emot nästan 80 procent av alla asylsökande. Över 2 500 personer drunknade eller försvann på Medelhavet då de försökte ta sig till Europa över havet i brist på lagliga flyktvägar.

Kandidatens kommentar

Parasta auttamista on paikanpäällä tapahtuva auttaminen esim. kehitysyhteistyön merkeissä. Suomi on saanut EU:lta huomautuksen, että se luistaa omasta osuudestaan, turvapaikanhakijoiden määrä on liian alhainen suhteessa kansantalouteemme. Suomalaisetkin ovat saaneet apua tarvitessaan. Nyt on meidän vuoromme auttaa niitä jotka apua tarvitsevat.

4. Tanken att hela Finland ska vara bebott är förlegad.

Under de drygt tio senaste åren har södra och mellersta Finland stått för den proportionellt sett största inflyttningen medan östra och norra Finland står för den största nettoförlusten. I dag koncentrerar sig befolkningsökningen så gott som helt till huvudstadsregionen.

Kandidatens kommentar

Vaikka ihmiset keskittyvät yhä enemmän kaupunkeihin ja taajamiin, on maaseudulla merkittävä ja pysyvä rooli yhteiskunnassamme. Ruokamme tuotetaan, energiavarat ja virkistys haetaan maaseudulta. Lähtökohta on se, että ihmiset saavat valita asuinpaikkansa vapaasti. Jos valinta kohdistuu harvaan asutulle alueelle, niin silloin on varattava vähän enemmän aikaa kauppa- tai terveyskeskusreissuihin eikä näitä reissuja voi välttämättä voi rakentaa julkisen liikenteen varaan.

5. Storleken på elevgrupperna i grundskolan bör begränsas i lag till till exempel 20 elever.

Lagen definierar inte storleken på undervisningsgrupperna i allmänbildningen. Det betyder att skolklassernas storlek kan variera mycket från kommun till kommun. Sedan 2010 har Undervisnings- och kulturministeriet anvisat statligt specialstöd för att minska undervisningsgrupperna i grundutbildningen. I år minskar stödet emellertid jämfört med i fjol.

Kandidatens kommentar

Opetusryhmien liian suuret koot laskevat opetuksen tasoa ja uuvuttavat arvokasta työtä tekevät opettajat.Opettajien ammattijärjestö on otettava mukaan pohtimaan ryhmäkoon suuruutta, onko se sama kaikissa kouluissa vai millä välillä se esimerkiksi voisi vaihdella alueittain, koulukohtaisesti. Oikea ryhmäkoko mahdollistaa nopeasti oppivien ja erityistä tukea tarvitsevien oppimisen.

  • Kandidatens svar
  • Partiets svar

7. Omröstningar

1. En folkomröstning bör ordnas om Finlands Natomedlemskap

Kandidatens kommentar

En kannata Nato-jäsenyyttä. Jos sellainen olisi käsittelyssä, niin se vaatisi ehdottomasti kansanäänetyksen järjestämisen.

2. Ett principbeslut om ett nytt kärnkraftverk kan godkännas.

Kandidatens kommentar

Ydinvoiman sijaan tulee siirtyä uusiutuvaan energiaan ja suosia siinä kotimaisia vaihtoehtoja.

3. Inkomstskatten sänks jämnt i alla inkomstklasser för att stimulera ekonomin.

Kandidatens kommentar

Tuloveroa tulisi alentaa erityisesti pienituloisten kohdalla kulutuskysynnän turvaamiseksi.

4. Den förra riksdagens beslut att tillåta könsneutrala äktenskap rivs upp.

Kandidatens kommentar

Tasa-arvoinen avioliittolaki on yhdenvertaisuuskysymys.

Kansalaisaloitteiden merkityksen kannalta en pidä myöskään hyvänä sitä, että sama asia voidaan ottaa heti uudelleen käsittelyyn.

5. Försäljning av svaga viner och starköl tillåts i livsmedelsaffärer.

Kandidatens kommentar

Kannatan erityisesti vahvojen oluiden myyntiä ruokakaupoissa, sillä monet pienpanimoiden erikoisoluet ovat vahvempia 4,7%, joka on nykyinen ruokakaupoissa myytävän alkoholin pitoisuusraja.

6. Den obligatoriska skolsvenskan slopas.

Kandidatens kommentar

Suomen kaksikielisyys on rikkaus, josta kannattaa pitää kiinni. Ruotsin kieli liittää meidät myös skandinaaviseen perinteeseen, joka on Suomen luonteva paikka. En luopuisi toisen kotimaisen kielen opiskelusta, mutta Itä-Suomessa peruskoulussa tulisi olla mahdollisuus valita venäjä ruotsin sijaan.

  • Kandidatens svar
  • Partiets svar

8. Din region

1. Antalet andra stadiets läroinrättningar och gymnasier i valkretsen kan minskas förutsatt att undervisning garanteras inom rimligt avstånd.

Kandidatens kommentar

Toisen asteen kouluverkkoa on viime aikoina monissa paikoin karsittu melkoisesti. Vähentämisvaraa ei enää juurikaan ole.

2. Behovet av en landskapsgräns mellan Norra Savolax och Norra Karelen bör ses över under nästa valperiod..

Kandidatens kommentar

Maakuntaidentiteetti on elää vahvana ja niin saa olla. Yhteistä edunvalvontaa on syytä parantaa ja yhteinen vaalipiiri tekee sen luontaisesti.

3. Flygplatsnätet i östra Finland bör tryggas i nuvarande omfattning med samhällets stöd, om det annars är förlustbringande.

Kandidatens kommentar

Toimivat liikenneyhteydet ovat tärkeitä Itä-Suomen vetovoiman ja kiinnostavuuden ylläpitämiseksi. Erityisesti olen mieleni pahoittanut yöjunayhteyden lopettamisesta, se pitäisi saada palautettua. Alueilta, joista junayhteys Helsinkiin kestää yli 3 tuntia, on perusteltua tukea jossain määrin lentoasemaverkostoa.

4. Gruvindustrin borde hållas i stramare tyglar än vad fallet är nu.

Kandidatens kommentar

Kaivosteollisuus ei ole tällä hetkellä hyvässä maineessa. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, etteikö kaivosteollisuutta tarvittaisi. Kyllä meilläkin aamupuuro keitetään teräskattilassa. Kyse on siitä, mihin ja millä ehdoilla kaivoksia voidaan perustaa. Kaivoksilla ei saa tuhota arvokkaita luontoarvoja. Kaivosveron kerääminen toimisi puskurina ympäristöongelmissa, ei ole reilua, että kaivostoiminnan riskit ulkoistetaan meille veronmaksajille.

5. Det behövs fler kommunfusioner i regionen för att skapa starka centrum.

Kandidatens kommentar

Työssäkäynti- ja arjen asiointialueet ovat mielestäni luontevia alueita yhdeksi kunnaksi. Tällä alueella voidaan suunnitella maankäyttöä, kouluverkkoa ja liikkumista yhtenäisesti.

6. JOKER: Vallöften är bindande.

Kandidatens kommentar

Lupausten lisäksi tulee kertoa niiden taustalla oleva arvomaailma, koska voi olla että ehdokkaan lupaus ei tule koskaan käsittelyyn eduskunnassa.
Joskus voi käydä niinkin, että asiaan paremmin perehdyttyä mielipide muuttuu. Tämä on ymmärrettävää ja päättäjän tulee se avoimesti kertoa.

<< Tillbaka